Keskoslasten motorinen kehitys : Alberta Infant Motor Scale (AIMS) -testistöllä arvioituna

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata alle 1 500 gramman painoisena syntyneiden keskoslasten motorista kehitystä kolmen, kuuden ja kahdentoista kuukauden korjatussa iässä, sekä tuoda esille mahdollisia motorisen kehityksen yhteisiä piirteitä Alberta Infant Motor Scale (AIMS) -testistöllä arvioituna. Työ toteutettiin yhteistyössä Lasten ja nuorten sairauksien toimialan fysioterapian yksikön kanssa, jossa keskoslasten motorisen kehityksen arviointi AIMS-testistöllä oli toteutettu vuosina 2005 - 2006. Idea opinnäytetyöhön syntyi yhteisten keskusteluiden pohjalta fysioterapeuttien kanssa. Opinnäytetyön tavoitteena oli analysoida ja koota yhteenveto Lasten ja nuorten sairauksien toimialalle heidän tutkimastaan aineistosta. Työ oli luonteeltaan kuvaileva kvantitatiivinen tutkimus valmiiksi saadun aineiston pohjalta. Aineisto koostui yhteensä 109 keskoslapsen AIMS-testistön arviointilomakkeista. Keskoslapsista 54 oli kolmen kuukauden, 42 kuuden kuukauden ja 13 kahdentoista kuukauden korjatussa iässä. Tulokset analysoitiin käyttämällä SPSS 13.0 Windows Release-tilasto-ohjelmaa ja tulokset esitettiin taulukoiden ja kuvioiden avulla. Tiedonkeruumenetelminä käytimme kirjallisuuden lisäksi uusimpia tutkimusartikkeleita sekä asiantuntijahaastattelua. Kolmen kuukauden ikäisistä keskoslapsista 51 sijoittui AIMS-testistön motorista kehitystä kuvaaville käyrille. Kolme lasta jäi käyrien alapuolelle. Kuuden kuukauden ikäisten keskoslasten kokonaispistemäärissä oli enemmän hajontaa. 15 lasta jäi AIMS-testistön motorista kehitystä kuvaavien käyrien alapuolelle. Kahdentoista kuukauden ikäisistä lapsista yhdeksän sijoittui motorista kehitystä kuvaaville käyrille ja neljä lasta jäi käyrien alapuolelle. Yhteisenä piirteenä kaikilta kolmen kuukauden ikäisiltä ja 14 kuuden kuukauden ikäiseltä lapselta puuttui taito tukeutua yläraajoihin istuma-asennossa (Sitting With Propped Arms). Tutkimustulosten perusteella kolmen kuukauden ikäisten keskoslasten motorinen kehitys oli valtaosalla (51/54) ikätasoista. Kuuden ja kahdentoista kuukauden ikäisten keskoslasten motorisessa kehityksessä yksilölliset erot olivat suurempia. Tutkimusjoukkomme keskoslapsista motorinen kehitys oli ikätasoa heikompaa 22 keskoslapsella. Lasten ja nuorten sairauksien toimiala saa käyttöönsä työmme tulokset, joita voidaan hyödyntää keskoslasten motorisen kehityksen seurannassa sekä fysioterapian kehittämisessä. Työmme lisää AIMS-testistön tunnettavuutta ja siitä on myös laajemmin hyötyä lasten parissa työskenteleville fysioterapeuteille.

Febrile Infections in Children with Leukemia with Special Reference to Respiratory Viral Infections

Leukemiaa sairastavien lasten kuumeiset infektiot, erityisesti respiratoriset virusinfektiot Tausta: Hengitysteiden virusinfektiot ovat lasten tavallisimpia sairauksia. Infektiota aiheuttava virus voidaan uusilla menetelmillä löytää lähes kaikissa tapauksissa. Leukemiaa sairastavilla lapsilla on perustaudin ja leukemian hoitojen takia tavallista suurempi infektioalttius, ja kuumeilu on tavallista leukemiahoidon aikana. Suurin osa syöpähoidon aikaisten kuumejaksojen syistä jää kuitenkin selvittämättä. Tavoitteet: Prospektiivisen 5 vuotta kestäneen monikeskustutkimuksen tavoitteena oli etsiä uusimmilla mikrobiologisilla menetelmillä leukemiaa sairastavien lasten kuumeen syy. Tätä varten tutkittiin 16 virusta virusviljelyllä, antigeeniosoituksella ja nukleiinihappo-osoituksella. Näytteitä otettiin nenästä, ulosteesta, virtsasta ja verestä. Lisäksi tutkittiin MxA-proteiinin kykyä osoittaa virusinfektio syöpälapsella. Tulokset: Tutkimuksen aikana analysoitiin 138 kuumejaksoa 51 leukemialapsella. Kokonaisseuranta-aika oli 1.5 vuotta/lapsi. Kuumejaksojen ilmaantuvuus oli 2.1 jaksoa potilasta kohden suhteutettuna vuoden riskiaikaan. Hengistysteiden virusinfektio voitiin osoittaa 82 kuumejaksossa (59%). Kaksi tai useampi virus löydettiin 12 %:ssa kuumejaksoista. Tavallisimmat virukset olivat rhinovirus (22 %), respiratory syncytial virus eli RS-virus (11 %), human herpes virus 6 (7 %), human bocavirus (5 %), sytomegalovirus (5 %), parainfluenssavirukset (5 %) ja influenssa A -virus (4 %). Kahdelle potilaalle kehittyi pneumonia, muilla oireet olivat lievät. Veriviljely oli positiivinen 19 kuumejaksossa (14 %), ja puolessa tapauksista löydettiin samanaikaisesti respiratorinen virus. MxA proteini ilmeni veren lymfosyyteissä useimmilla virusinfektioon sairastuneilla syöpälapsilla. Päätelmät: Kuumeiset respiratoriset virusinfektiot ovat tavallisia leukemiaa sairastavilla lapsilla. Infektion oireet ovat tavallisesti vähäiset, mutta pienelle osalle voi kehittyä veriviljelypositiivinen sepsis tai pneumonia. Kuumeen syy jäi selvittämättä vain harvoissa tapauksissa.

Virus Infections in Early Childhood, Cow’s Milk Formula Exposure and Genetic Predisposition in the Development of Diabetes-Associated Autoimmunity

Varhaislapsuuden virusinfektioiden, lehmänmaitopohjaisen äidinmaitovastikeen ja geneettisen alttiuden merkitys diabetekseen liittyvän autoimmuniteetin kehittymisessä Tyypin 1 diabetes on autoimmuunisairaus, joka syntyy haiman insuliinia tuottavien beta-solujen tuhouduttua elimistön oman immuunipuolustusjärjestelmän hyökkäyksen seurauksena. Sekä perimän että ympäristötekijöiden arvellaan vaikuttavan tautiprosessiin, mutta taudin tarkkaa syntymekanismia ei tunneta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää varhaislapsuuden ympäristötekijöiden vaikutusta beta-soluautoimmuniteetin syntyyn, erityispaino tutkimuksessa oli ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksessa sekä geneettisten riskitekijöiden ja ympäristötekijöiden vuorovaikutuksessa. Varhaislapsuudessa sairastettu sytomegalovirus- tai enterovirusinfektio ei lisännyt beta-soluautoimmuniteetin riskiä lapsilla, joilla on geneettisesti kohonnut riski sairastua tyypin 1 diabetekseen. Ennen puolen vuoden ikää sairastettu rotavirusinfektio lisäsi hieman tyypin 1 diabetekseen liittyvän autoimmuniteetin riskiä. Tarkemmassa analyysissa varhaislapsuuden enterovirusinfektio osoittautui kuitenkin autovasta-aineiden muodostumisen riskitekijäksi niiden lasten joukossa, jotka olivat saaneet lehmänmaitopohjaista äidinmaidon vastiketta ensimmäisten elinkuukausien aikana. Tämä löydös viittaa enterovirusinfektion ja lehmänmaitopohjaisen vastikkeen yhteisvaikutukseen tyypin 1 diabetekseen liittyvän autoimmuniteetin synnyssä. Löydösten mukaan PTPN22 geenin C1858T polymorfismi vaikuttaa CD4+ T solujen aktivaatioon ja proliferaatiovasteeseen, 1858T alleeliin liittyy alentunut T-soluresepto-rivälitteinen aktivaatio. 1858T alleelin kantajuuteen liittyy lisäksi lisääntynyt autovasta-aineiden ja kliinisen diabeteksen ilmaantuvuus. Tämä yhteys rajoittui yksilöihin, jotka olivat altistuneet lehmänmaitopohjaiselle vastikkeelle ennen kuuden kuukauden ikää. Tulosten mukaan sekä ympäristötekijöiden väliset yhteisvaikutukset että perimä vaikuttavat yksittäisen ympäristötekijän merkitykseen tyypin 1 diabetekseen liittyvän autoimmuniteetin synnyssä. Nämä yhteisvaikutukset ympäristötekijöiden kesken ja perimän ja ympäristötekijöiden välillä selittävät aiemmin julkaistujen tulosten ristiriittaisuutta tutkimuksissa, joissa on analysoitu vain yhden ympäristötekijän vaikutusta diabeteksen ilmaantuvuuteen.

Early relationship between very preterm infant and mother: The role of infant, maternal and dyadic factors

Pienipainoisen keskosen ja äidin varhainen suhde: Lapsen, äidin ja dyadisten muuttujien vaikutus Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia keskosvauvan ja äidin varhaista suhdetta. Tutkimuksessa selvitettiin myös vauvan itkukäyttäytymisen, vauvan sylissä olon ja äidin masentuneisuuden yhteyttä äidin ja keskosvauvan varhaiseen suhteeseen. Tutkimusryhmät koostuivat 32:sta (tutkimus I-II) ja 38:sta (tutkimus III-IV) keskosena syntyneestä vauvasta (syntymäpaino < 1501 g tai GI < 32 viikkoa) sekä 46:sta täysiaikaisena syntyneestä terveestä verrokkivauvasta. Lapsen ja äidin vuorovaikutusta arvioitiin 6 ja 12 kuukauden iässä (korjattu ikä) PCERAmenetelmällä. Äidin mielikuvia lapsestaan tutkittiin WMCI-haastattelulla, kun lapsi oli 12 kuukautta. Baby Day Diary -menetelmää käytettiin vauvan itkukäyttäytymisen ja sylissä olon keston mittaamisessa vauvan ollessa 5 kuukautta. Äidin masentuneisuutta arvioitiin EDPS-lomakkeella, kun lapsi oli 6 kuukautta. Tulokset osoittivat, että turvallisten kiintymyssuhdemielikuvien määrä tai vuorovaikutuksen laatu eivät keskosvauvan äideillä eronneet täysiaikaisina syntyneiden vauvojen äitien vastaavista. Ryhmien välillä ei löytynyt eroja myöskään dyadisen vuorovaikutuksen laadussa. Keskosena syntyneet lapset olivat kuitenkin vetäytyvämpiä ja heillä oli laadullisesti heikommat keskittymisen ja leikin taidot vuorovaikutustilanteessa 12 kuukauden iässä täysiaikaisina syntyneisiin lapsiin nähden. Lisäksi äidin masentuneisuus ja lapsen pitkittynyt itkuisuus olivat negatiivisessa yhteydessä vuorovaikutuksen laatuun keskosvauvojen ryhmässä. Vauvan itkukertojen määrän, sylissä olon keston sekä äidin ja vauvan vuorovaikutuksen laadun välillä löytyi positiivinen yhteys ainoastaan keskosena syntyneiden lasten ryhmässä. Tulostemme perusteelle toteamme, että lapsen ennenaikainen syntymä itsessään ei näytä muodostavan riskiä äidin vuorovaikutuksen laadulle tai turvalliselle kiintymyssuhteelle. Yhdessä muiden riskitekijöiden kanssa keskosuus kuitenkin altistaa vauvat ja heidän äitinsä varhaisen vuorovaikutuksen ongelmille. Lisäksi tuloksemme viittaavat siihen, että vauvan itku ja siitä seuraava sylissä olo toimivat suojaavana mekanismina pienipainoisen keskosen ja äidin varhaisessa suhteessa.

The Role of Integrins in Enterovirus Infections and in Metastasis of Cancer

Integrins are a family of transmembrane glycoproteins, composed of two different subunits (alpha and beta). Altered expression of integrins in tumor cells contributes to metastasis tendency by influencing on the cells‟ attachment to adjacent cells and their migration. Viral pathogens, including certain enteroviruses, use integrins as receptors. Enteroviruses have also been suggested to be involved in the etiopathogenesis of type 1 diabetes. The study focuses on the role of integrins in the pathogenesis of metastasis to cortical bone and on type 1 diabetes (T1D) and echovirus 1 infection. In the first part of the thesis, the role of different integrins in the initial attachment of MDA-MD-231 breast cancer cells to bovine cortical bone disks was studied. A close correlation between alpha2beta1 and alpha3beta1 integrin receptor expression and the capability of the tumor to attach to bone were observed. In the second part, a possible correlation between susceptibility to enterovirus infections in diabetic children and differences in enterovirus receptor genes, including certain integrins, was investigated. In parallel, virus-specific neutralizing antibodies and diabetic risk alleles were studied. In the diabetic group, an amino acid change was detected in the polio virus receptor and the neutralizing antibody titers against echovirus 30 were lower. However, to obtain statistically sustainable results, a larger number of individuals should be analyzed. Echovirus 1 (EV1) enters cells by attaching to the alpha2I domain of the alpha2beta1 integrin. In the third part EV1 was shown to attach to a chimeric receptor construct of the transferrin receptor and the alpha2I domain and to enter cells through clathrin-mediated endocytosis that is normally not used by the virus. The chimeric receptor was recycled to the plasma membrane, whereas the virus remained in intracellular vesicles. The virus replication cycle was initiated in these cells, suggesting that evolution pressure could possibly cause the virus to evolve to use a different entry mechanism. Moreover, a cDNA microarray analysis of host gene expression during EV1 replication showed that 0.53% of the total genes, including several immediate early genes, were differently expressed.

Outcomes of cervical human papillomavirus (HPV) infections among mothers in the Finnish Family HPV Study

To understand the natural history of cervical human papillomavirus (HPV)-infections, more information is needed on their genotype-specific prevalence, acquisition, clearance, persistence and progression. This thesis is part of the prospective Finnish Family HPV study. 329 pregnant women (mean age 25.5 years) were recruited during the third trimester of pregnancy and were followed up for 6 years. The outcomes of cervical HPV infections were evaluated among all the mothers participating in the study. Generalized estimating equation (GEE)-models and Poisson regression were used to estimate the risk factors of type-specific acquisition, clearance, persistence and progression of Species 7 and 9 HPV-genotypes. Independent protective factors against incident infections were higher number of life-time sexual partners, initiation of oral contraceptive use after age 20 years and becoming pregnant during FU. Older age and negative oral HR-HPV DNA status at baseline were associated with increased clearance, whereas higher number of current sexual partners decreased the probability of clearance. Early onset of smoking, practicing oral sex and older age increased the risk of type-specific persistence, while key predictors of CIN/SIL were persistent HR-HPV, abnormal Pap smear and new sexual partners. HPV16, together with multiple-type infections were the most frequent incident genotypes, most likely to remain persistent and least likely to clear. Collectively, LR-HPV types showed shorter incidence and clearance times than HR-HPV types. In multivariate models, different predictors were associated with these main viral outcomes, and there is some tentative evidence to suggest that oral mucosa might play a role in controlling some of these outcomes.

An Infant with Food Allergy and Eczema in the Family – The Mental and Economic Burden of Caring

Allergic diseases including food allergy and eczema in an infant in combination with the everyday activities of caring for a family will pose challenges to parents. Only fragments of these challenges are revealed to health care professionals. Families have varying mental, social and economic resources to help them care for an allergic infant, and all such resources are important in determining how families succeed in meeting these challenges and the quality of the infant’s care. This study evaluated the whole burden to the family caused by an infant's allergic disease during the first 24 months of life. As the primary caregiver during this period is usually the mother, her perspective was considered important. Ecocultural theory, which considers families as capable of modifying the positive and negative forces facing them, was taken as the frame of reference. Data were collected as part of an ongoing prospective mother-infant study, and the methods included severity scoring of atopic dermatitis, dietary records, health-related quality of life measurements and assessments of the use of health care services and medications for treating the infant’s eczema, food allergy and asthma. Interviews with mothers were analysed by deductive content analysis on the basis of ecocultural theory and the family empowerment model. The theme “Living an ordinary family life” guided the organization of family activities essential for treating the infant's food allergy and eczema. These activities were sources of both strain and support for the mothers, the allergy-related supporting factors being the mother’s own knowledge of the allergy, hopes for an improvement in the infant’s condition, social support and work. An infant’s food allergy at the age of one year caused considerable strain for the mother in cases where the introduction of new foods into the child’s diet was delayed. This delay was still causing the mother additional strain when the child was 24 months of age. The infants waking at night at the ages of 12 and 24 months because of itching related to eczema caused strain for the mothers. The infants’ health-related quality of life was impaired at ages of 6 and 12 months compared with healthy infants. The principal reasons for impairments were itching, scratching and sleep disturbances at 6 and 12 months and treatment difficulties at 6 months. Problems with getting to sleep were reported at all stages irrespective of eczema and were also present in healthy infants. The economic impact of the treatment of allergic diseases on families during the first 24 months was 131 EUR (2006 value) in cases of eczema and 525 EUR in cases of food allergy. From the societal perspective, the costs of food allergy were a median of 3183 EUR (range 628–11 560 EUR) and of eczema a median of 275 EUR (range 94–1306 EUR). These large variations in costs in food allergy and eczema indicate that disease varies greatly . In conclusion, food allergy and eczema cause extra activities and costs to families which arrange these disease-related activities in such a way that they support the leading family theme “Living an ordinary family life”. Health care professionals should consider this thematic character of family life and disease-related activities in order to ensure that new treatments are sustainable, meaningful and tailored to daily activities. In addition, those mothers who are experiencing difficulties with food allergic infants or infants with eczema should be recognized early and provided with individual encouragement and support from health clinics. In the light of the present results, early detection of symptoms and effective parental guidance can contribute to the well-being and health-related quality of life of the child and family.

PET Imaging of Osteomyelitis. Feasibility of 18F-FDG, 68Ga-Chloride and 68Ga-DOTAVAP-P1 Tracers in Staphylococcal Bone Infections

Due to technical restrictions of the database system the title of the thesis does not show corretly on this page. Numbers in the title are in superscript. Please see the PDF-file for correct title. ---- Osteomyelitis is a progressive inflammatory disease of bone and bone marrow that results in bone destruction due to an infective microorganism, most frequently Staphylococcus aureus. Orthopaedic concern relates to the need for reconstructive and trauma-related surgical procedures in the fast grow¬ing population of fragile, aged patients, who have an increased susceptibility to surgical site infections. Depending on the type of osteomyelitis, infection may be acute or a slowly progressing, low-grade infection. Peri-implant infections lead to implant loosening. The emerging antibiotic resistance of com¬mon pathogens further complicates the situation. With current imaging methods, significant limitations exist in the diagnosing of osteomyelitis and implant-related infections. Positron emission tomography (PET) with a glucose analogue, 18F-fluoro¬deoxyglucose (18F-FDG), seems to facilitate a more accurate diagnosis of chronic osteomyelitis. The method is based on the increased glucose consumption of activated inflammatory cells. Unfortunately, 18F-FDG accumulates also in sterile inflammation regions and causes false-positive findings, for exam¬ple, due to post-operative healing processes. Therefore, there is a clinical need for new, more infection-specific tracers. In addition, it is still unknown why 18F-FDG PET imaging is less accurate in the detec¬tion of periprosthetic joint infections, most frequently due to Staphylococcus epidermidis. This doctoral thesis focused on testing novel PET tracers (68Ga-chloride and 68Ga-DOTAVAP-P1) for early detections of bone infections and evaluated the role of pathogen-related factors in the appli¬cations of 18F-FDG PET in the diagnostics of bone infections. For preclinical models of S. epidermidis and S. aureus bone/implant infections, the significance of the causative pathogen was studied with respect to 18F-FDG uptake. In a retrospective analysis of patients with confirmed bone infections, the significance of the presence or absence of positive bacterial cultures on 18F-FDG uptake was evalu¬ated. 18F-FDG and 68Ga-chloride resulted in a similar uptake in S. aureus osteomyelitic bones. However, 68Ga-chloride did not show uptake in healing bones, and therefore it may be a more-specific tracer in the early post-operative or post-traumatic phase. 68Ga-DOTAVAP-P1, a novel synthetic peptide bind¬ing to vascular adhesion protein 1 (VAP-1), was able to detect the phase of inflammation in healing bones, but the uptake of the tracer was elevated also in osteomyelitis. Low-grade peri-implant infec¬tions due to S. epidermidis were characterized by a low uptake of 18F-FDG, which reflects the virulence of the causative pathogen and the degree of leukocyte infiltration. In the clinical study, no relationship was found between the level of 18F-FDG uptake and the presence of positive or negative bacterial cul¬tures. Thus 18F-FDG PET may help to confirm metabolically active infection process in patients with culture-negative, histologically confirmed, low-grade osteomyelitis.

Infant Colic Crying and Gastrointestinal Tract – Causes, Consequences and Cure

Despite over 50 years of investigation, the precise cause of infant colic crying remains unresolved and the long-term consequences unrevealed, and an effective treatment is lacking. Indeed, a more profound understanding of the complex nature of infants’ excessive crying is needed. The purpose of this series of studies was to investigate the association between gut microbiota composition and infant crying, to evaluate the impact of colic crying on children’s later health and to study the possibilities of treating and preventing excessive crying with pro- and prebiotics. The material comprised three on-going, prospective randomized controlled trials of the probiotic Lactobacillus rhamnosus GG (ATCC 53103, LGG) or a mixture of prebiotics administered in early infancy. The study populations consisted of term infants (n=89), preterm infants (n=94) and term colic infants (n=30). Early crying was found to be inversely associated with the number of Bifidobacterium and Lactobacillus. Furthermore, at the age of 13 years functional gastrointestinal disorders (FGID) were manifested more frequently among children with previous colic crying than in those without. In preterm infants pro- and prebiotic supplementation during the first months of life reduced the frequency of excessive crying when compared to placebo. In parallel, probiotic LGG in tandem with a cow’s milk elimination diet and behavioral counseling reduced the daily crying amount among term colic infants when compared to placebo. In conclusion, the composition of the gut microbiota is associated with infant crying and colic, and probiotic LGG might provide a safe and effective treatment or preventive option to alleviate excessive crying in early infancy in term and preterm infants. Furthermore, early colic crying might be associated with the later development of FGID.

Breastfeeding preterm infant from the delivery ward via nicu to home

The aim of this study was to examine how to support breastfeeding of preterm infants immediately after birth in the delivery ward, during their hospital stay in a neonatal intensive care unit (NICU), and at home after hospital discharge. Specifically, the role of early physical contact, maternal breastfeeding attitude, and an internet-based peer support group were investigated. The delivery ward practices concerning the implementation of early physical contact between a mother and her infant admitted to a NICU were examined by a structured survey in two hospitals. An Internet-based, breastfeeding peer-support intervention for the mothers of preterm infants was developed and tested in a randomized controlled design with one year follow-up. The main outcomes were the duration of exclusive and overall breastfeeding, expressing milk, and maternal attitude. In addition, the perceptions of mothers of preterm infants were investigated by analyzing the peer-support group discussions with a qualitative approach. The implementation of early physical contact was different between the two hospitals studied and was based more on hospital routines than the physiological condition of the infant. Preterm infants, who were born before a gestational age (GA) of 32 weeks, were hardly ever allowed to have early contact with their mothers. Both, a higher GA and early physical contact predicted earlier initiation and increased frequency of breastfeeding in the NICU. A maternal breastfeeding-favorable attitude predicted increased frequency of breastfeeding in the NICU and also a longer duration of overall breastfeeding. The actual duration of breastfeeding was, however, shorter than the mothers intended in advance. The internet-based, peer-support intervention had no effect on the duration of breastfeeding, expressing milk, or maternal attitude. The participating mothers enjoyed the possibility of sharing their experiences of preterm infants with other mothers in similar situations. Some of the mothers also experienced being given useful advice for breastfeeding. Based on the mothers’ discussions, a process of breastfeeding preterm infants was created. This included some paradoxical elements in the NICU where, for example, breast milk was emphasized over breastfeeding and support in the hospital varied. Hospital discharge was a critical point, when the mothers faced breastfeeding in reality. Over time, the mothers assimilated their breastfeeding experience into part of being a mother. The care practices related to early physical contact in delivery wards need to be re-evaluated to allow more infants to have a moment with the mother. Maternal attitude could be screened prenatally and attitude-focused interventions developed. Breastfeeding support in the NICU should be standardized. Internet-based breastfeeding peer-support intervention was feasible but additional research is needed.