Infant Colic Crying and Gastrointestinal Tract – Causes, Consequences and Cure

Despite over 50 years of investigation, the precise cause of infant colic crying remains unresolved and the long-term consequences unrevealed, and an effective treatment is lacking. Indeed, a more profound understanding of the complex nature of infants’ excessive crying is needed. The purpose of this series of studies was to investigate the association between gut microbiota composition and infant crying, to evaluate the impact of colic crying on children’s later health and to study the possibilities of treating and preventing excessive crying with pro- and prebiotics. The material comprised three on-going, prospective randomized controlled trials of the probiotic Lactobacillus rhamnosus GG (ATCC 53103, LGG) or a mixture of prebiotics administered in early infancy. The study populations consisted of term infants (n=89), preterm infants (n=94) and term colic infants (n=30). Early crying was found to be inversely associated with the number of Bifidobacterium and Lactobacillus. Furthermore, at the age of 13 years functional gastrointestinal disorders (FGID) were manifested more frequently among children with previous colic crying than in those without. In preterm infants pro- and prebiotic supplementation during the first months of life reduced the frequency of excessive crying when compared to placebo. In parallel, probiotic LGG in tandem with a cow’s milk elimination diet and behavioral counseling reduced the daily crying amount among term colic infants when compared to placebo. In conclusion, the composition of the gut microbiota is associated with infant crying and colic, and probiotic LGG might provide a safe and effective treatment or preventive option to alleviate excessive crying in early infancy in term and preterm infants. Furthermore, early colic crying might be associated with the later development of FGID.

Imeväisen koliikki-itku ja gastrointestinaalikanava – syyt, seuraukset ja hoito Koliikki-itkulle ei ole pystytty yli 50 vuoden tutkimuksesta huolimatta löytämään yksiselitteistä syytä, eikä kontrolloiduissa tutkimuksissa ole pystytty osoittamaan tehokasta hoitomuotoa. Koliikin pitkäaikaisvaikutukset terveydelle ovat myös yhä osittain tuntemattomia. Näin ollen tarkempaa tutkimustietoa koliikin syystä, pitkäaikaisvaikutuksista sekä hoidosta tarvitaan vielä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suolistomikrobiston ja itkun yhteyttä, tutkia koliikkiitkun pitkäaikaisia vaikutuksia terveydelle sekä selvittää pro- ja prebioottien tarjoamaa mahdollisuutta vähentää ja ennaltaehkäistä koliikki-oireita. Väitöskirjan aineisto koostui kolmesta etenevästä, kaksoissokkoutetusta probiootti- tai prebiootti-interventiotutkimuksesta. Tutkimuspotilaat olivat täysiaikaisena syntyneitä lapsia (n=89), ennenaikaisina syntyneitä lapsia (n=94) sekä täysiaikaisina syntyneitä koliikki-lapsia (n=30). Tämän väitöskirjan tulokset osoittivat, että lapsen varhaisen itkun määrä on käänteisesti yhteydessä suoliston bifidobakteerien ja laktobasillien määrään. Varhainen koliikki-itku ennakoi teini-iässä esiintyviä toiminnallisia vatsavaivoja. Keskoslapsilla varhainen pro- ja prebioottilisä vähensi itkun esiintymistä ensimmäisen kahden elinkuukauden aikana. Myös täysiaikaisilla koliikkilapsilla probiootti Lactobacillus rhamnosus GG (ATCC 53103, LGG) vähensi päivittäistä koliikki-itkun määrää verrattuna lumevalmisteeseen. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että suolistomikrobiston koostumus on yhteydessä varhaiseen itkun määrään ja koliikkiin. Probiootti LGG tarjoaa mahdollisesti turvallisen ja tehokkaan tavan vähentää tai ennaltaehkäistä imeväisen itkuisuutta sekä täysiaikaisilla että ennenaikaisina syntyneillä lapsilla. Lisäksi varhainen koliikki-itku saattaa ennakoida myöhemmällä iällä ilmeneviä toiminnallisia vatsavaivoja.