Image and value of product brand in industrial markets: Case Stora Enso Consumer Packaging Boards

TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkielman tavoitteena oli luoda ensin yleiskäsitys tuotemerkkimarkkinoinnin roolista teollisilla markkinoilla, sekä suhdemarkkinoinnin merkityksestä teollisessa merkkituotemarkkinoinnissa. Toisena oleellisena tavoitteena oli kuvata teoreettisesti merkkituoteidentiteetin rakenne teollisessa yrityksessä ja sen vaikutukset myyntihenkilöstöön, ja lisäksi haluttiin tutkia tuotemerkkien lisäarvoa sekä asiakkaalle että myyjälle. Identiteetti ja sen vaikutukset, erityisesti imago haluttiin tutkia myös empiirisesti. LÄHDEAINEISTO JA TUTKIMUSMENETELMÄT Tämän tutkielman teoreettinen osuus perustuu kirjallisuuteen, akateemisiin julkaisuihin ja aikaisempiin tutkimuksiin; keskittyen merkkituotteiden markkinointiin, identiteettiin ja imagoon, sekä suhdemarkkinointiin osana merkkituotemarkkinointia. Tutkimuksen lähestymistapa on kuvaileva eli deskriptiivinen ja sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivinen. Tutkimus on tapaustutkimus, jossa caseyritykseksi valittiin kansainvälinen pakkauskartonki-teollisuuden yritys. Empiirisen osuuden toteuttamiseen käytettiin www-pohjaista surveytä, jonka avulla tietoja kerättiin myyntihenkilöstöltä case-yrityksessä. Lisäksi empiiristä osuutta laajennettiin tutkimalla sekundäärilähteitä kuten yrityksen sisäisiä kirjallisia dokumentteja ja tutkimuksia. TULOKSET. Teoreettisen ja empiirisen tutkimuksen tuloksena luotiin malli jota voidaan hyödyntää merkkituotemarkkinoinnin päätöksenteon tukena pakkauskartonki-teollisuudessa. Teollisen brandinhallinnan tulee keskittyä erityisesti asiakas-suhteiden brandaukseen – tätä voisi kutsua teolliseksi suhdebrandaukseksi. Tuote-elementit ja –arvot, differointi ja positiointi, sisäinen yrityskuva ja viestintä ovat teollisen brandi-identiteetin peruskiviä, jotka luovat brandi-imagon. Case-yrityksen myyntihenkilöstön tuote- ja yritysmielikuvat osoittautuivat kokonaisuudessaan hyviksi. Paras imago on CKB tuotteilla, kun taas heikoin on WLC tuotteilla. Teolliset brandit voivat luoda monenlaisia lisäarvoja sekä asiakas- että myyjäyritykselle.

Westerners in search of the legendary potion : ayahuasca travel in the borderland between tourism and pilgrimage

The thesis examines the phenomenon most commonly known as “ayahuasca tourism” – i.e. the practice of westerners traveling to South America and partaking in ceremonies in which a powerful entheogenic brew, ayahuasca, is consumed. While this popular phenomenon has been steadily increasing during the last decades, it has, however, been insufficiently studied by scholars. An important question which has not been properly addressed in earlier studies is how ayahuasca tourism relates to the wider occurrence of travel and how it should be perceived with reference to the theoretical frameworks on the subject of travel. Drawing on theories regarding pilgrimage and tourism, the main purpose of this thesis is to examine the relationship between ayahuasca tourism and the broader spectrum of travel. In particular, the study tests the designations “pilgrimage”, “religious tourism” and “spiritual tourism” with reference to ayahuasca tourism. Utilizing earlier literature as well as ayahuasca tourists‟ reports obtained from an Internet forum as a basis for analysis, I search for a suitable terminology to be used for the phenomenon. The study lays special emphasis on the protagonists‟ motivations, experiences and outcomes in order to take note of various aspects of the wide-ranging occurrence of ayahuasca tourism. Key findings indicate that ayahuasca tourism is best understood as a combination of pilgrimage and tourism. On the basis of the analysis I argue that ayahuasca tourism should be labeled as “pilgrimage” and/or “spiritual tourism”, and the tourists respectively as “pilgrims” and/or “spiritual tourists”. The category of “religious tourism/tourist”, on the other hand, turns out to be an inappropriate designation when describing the phenomenon. In general, through my study I show that the results are consistent with the present trend in the study of travel to perceive pilgrimage and tourism as theoretically similar phenomena. The study of ayahuasca tourism serves thus as living proof of contemporary travel, in which the categories of pilgrimage and tourism are often indistinguishable. I suggest that ayahuasca tourism is by no means exceptional on this point, but can rather be used as an illustration of modern travel forms on a general level. Thus, the present study does not only add to the research of ayahuasca tourism, but also provides additional insights into the study of travel.