Aasian toinen todellisuus - Suomen suurlähetystöjen monikulttuurisen johtamisen haasteet

Monikulttuurinen johtaminen on globalisaation ja nopean kansainvälistymisen takia erittäin ajankohtainen aihe. Suomessa sitä on kuitenkin tutkittu vasta vähän. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia Suomen suurlähetystöjenmonikulttuurista johtamista Aasian eri kohdemaissa ja kulttuureissa sekä ottaa osaa tieteelliseen keskusteluun monikulttuurisesta johtamisesta. Tutkimuksen kohdemaiksi on valittu neljä Aasian maata, jotka ovat tällä hetkellä hyvin ajankohtaisia nopean talouskasvunsa takia. Itä-Aasiasta mukana ovat Etelä-Korea (Korean tasavalta), Japani ja Kiinan kansantasavalta sekä Kaakkois-Aasiasta tutkimuksessa mukana on Malesia. Tämä tutkimus on laadullinen tutkimus, jonka aineisto koostuu kahdesta laadulliselle tutkimukselle poikkeuksellisesta avoimesta kyselystä, jotka on lähetetty edellä mainittujen maiden suurlähettiläille eri kohdemaihin. Analyysissä menetelmänä on käytetty teemoittelua, jonka avulla on voitu jäsentää saatua aineistoa. Näin teemojen vertailu on myös ollut helpompaa. Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että monikulttuurinen johtaminen on erittäin haasteellista kansallisten kulttuurien eroista johtuen. Arvot ovat hyvin keskeisessä osassa kulttuuria tutkittaessa ja niiden erot voivat vaikeuttaa kanssakäymistä eri kulttuureista tulevien ihmisten kesken, koska asioiden merkitykset jäävät usein arvoituksiksi vieraasta kulttuurista tuleville henkilöille. Kansallisen kulttuurin tekijöistä kieli, arvot ja uskonto ovat merkittäviä monikulttuurisen johtamisen kannalta. Tutkimuksesta kävi myös ilmi, että Itä- Aasian maissa konfutselaisuudella on suuri merkitys yhteiskuntafilosofiana. Se on muokannut yhteiskunnan arvoja, tapoja ja rakenteita. Vanhempien ja ylempiarvoisten ihmisten arvostus ja vahvasti hierarkkinen yhteiskuntarakenne ovat tyypillisiä konfutselaisuuden piirteitä. Kulttuurin ulottuvuuksista merkityksellisempiä tämän tutkimuksen kannalta ovat yksilöllisyys vs. kollektiivisuus, valtaetäisyys ja konfutselaisuuden dynamiikka (lyhyen vs. pitkän aikavälin suuntautuminen). Kaikki tämän tutkimuksen maat ovat kollektiivisia sekä niissä valtaetäisyys on myös korkea. Tämä tuo haasteita monikulttuuriseen johtamiseen Suomen suurlähetystöissä, koska suomalainen kulttuuri on useimpien länsimaiden tapaan yksilöllinen ja valtaetäisyys on suhteellisen matala. Konfutselaisuuden dynamiikka vaikuttaa lähinnä vain Itä-Aasian maissa tuoden mukanaan erittäin vahvan hierarkian, jota ei voi sivuuttaa. Tutkimuksen aineistoa käsitellään näytenäkökulmasta, eikä sitä ei voisuoraan verrata muihin organisaatioihin tai kulttuureihin. Toisaalta jokaisen kansallisen kulttuurin ihmiset toimivat tietyllä tavalla tietyssä kontekstissa, riippumatta siitä, missä organisaatiossa he työskentelevät. Kulttuuri ohjaa ihmisen toimintaa ja kansallinen kulttuuri on yrityskulttuuria voimakkaampi tekijä.

Salmonella enterica– Mechanisms of fluoroquinolone and macrolide resistance

Salmonella enterica – Fluorokinoloni- ja makrolidiresistenssimekanisimit Vakavia salmonellainfektioita on pitkään hoidettu fluorokinoloniantibiooteilla, kuten siprofloksasiinilla. Fluorokinolonien runsas käyttö niin ihmisillä kuin eläimilläkin on kuitenkin johtanut fluorokinoloniresistenttien salmonellakantojen lisääntymiseen. Vuoteen 2002 asti kaikki matalan tason fluorokinoloniresistenssiä ilmentävät salmonellakannat olivat resistenttejä nalidiksiinihapolle, joka on vanha ensimmäisen polven kinoloniantibiootti jota ei enää käytetä infektioiden hoidossa. Vuonna 2003 havaitsimme aivan uudentyyppisen resistenssifenotyypin salmonelloissa. Kaikki uuden fenotyypin kannat osoittivat matalaa fluorokinoloniresistenssiä (MIC ≥0.125 mg/L), mutta useat kannat olivat yllättäen aikaisempaa herkempiä nalidiksiinihapolle (MIC ≤32 mg/L). Ilmiöllä on suuri merkitys salmonellan antibioottiherkkyyksien määrittämisessä, sillä jos kanta on ollut nalidiksiinihapolle herkkä, sitä on pidetty herkkänä myös fluorokinoloneille. Väitöskirjatyössä määritettiin vuosina 2003–2007 Suomessa kerättyjen kotimaisten ja ulkomaalaisten S. enterica -kantojen fluorokinoloniresistenssiä sekä tutkittiin uuden salmonellafenotyypin epidemiologiaa ja resistenssimekanismeja. Lisäksi tutkittiin salmonellan hoidossa mahdollisesti käyttökelpoisen makrolidiantibioottijohdannaisen, atsitromysiinin tehoa salmonelloihin ja erityisesti matalaa fluorokinoloniresistenssiä ilmentäviin kantoihin. Tutkimuksessa havaittiin, että matalaa fluorokinoloniresistenssiä osoittavien salmonellakantojen määrä vähenee. Lasku oli voimakkainta Kaakkois-Aasiasta tuoduissa kannoissa. Uusi resistenssifenotyyppi on plasmidivälitteinen ja qnr-geenit olivat ainoa plasmidivälitteinen kinoloniresistenssimekanismi, joka kannoista löydettiin. Myöskään kromosomaalisten gyrA, gyrB ja parE -geenien QRDR-alueelta ei löydetty fluorokinoloniresistenssiä aiheuttavia mutaatioita. Transformaatiolla osoitettiin qnr-plasmidien olevan siirtyviä ja uusi resistenssifenotyyppi saatiin ilmennettyä myös herkässä vastaanottajakannassa. Nämä tulokset osoittavat, että vaikka S. enterican qnr-fenotyyppi on toistaiseksi levinnyt pääasiassa Kaakkois-Aasiaan, se siirtyy helposti bakteerista toiseen ja tulee todennäköisesti aiheuttamaan hoito-ongelmia myös muualla maailmassa. Uudentyyppinen qnr-fenotyyppi voi olla vaikea havaita perinteisellä herkkyysmäärityksellä. Siksi laboratorioissa tulisi aina määrittää sekä siprofloksasiiniettä nalidiksiinihappoherkkyydet. Atsitromysiinin osoitettiin olevan herkkyysmääritysten mukaan tehokas salmonelloja kohtaan mukaanlukien matala-asteista fluorokinoloniresistenssiä ilmentävät bakteerikannat.

Structural dynamics in the global pulp and paper industry

The pulp and paper industry is currently facing broad structural changes due to global shifts in demand and supply. These changes have significant impacts on national economies worldwide. Planted forests (especially eucalyptus) and recovered paper have quickly increased their importance as raw material for paper and paperboard production. Although advances in information and communication technologies could reduce the demand for communication papers, and the growth of paper consumption has indeed flattened in developed economies, particularly in North America and Western Europe, the consumption is increasing on a global scale. Moreover, the focal point of production and consumption is moving from the Western world to the rapidly growing markets of Southeast Asia. This study analyzes how the so-called megatrends (globalization, technological development, and increasing environmental awareness) affect the pulp and paper industry’s external environment, and seeks reliable ways to incorporate the impact of the megatrends on the models concerning the demand, trade, and use of paper and pulp. The study expands current research in several directions and points of view, for example, by applying and incorporating several quantitative methods and different models. As a result, the thesis makes a significant contribution to better understand and measure the impacts of structural changes on the pulp and paper industry. It also provides some managerial and policy implications.

"Oli onneton juttu, että asia joutui SUL:n vuosikokouksen käsiteltäväksi"

Urho Kekkosen haastattelu. - "Oli onneton juttu, että asia joutui SUL:n vuosikokouksen käsiteltäväksi", lausuu hallitussihteeri Urho Kekkonen Ruotsi- Suomi yleisurheilusuhteista. Torinoon lähetetään 16-17 miestä ja Saksan maaottelusta tulee kireä

Potential for enterprise cooperation between Southeast Finland and Northwest Russia

Tutkimus käsittelee Kaakkois-Suomen ja Luoteis-Venäjän yritysten nykyistä yhteistyötä ja arvioi sen tulevaisuuden mahdollisuuksia. Raportissa käydään läpi useita toimialoja, jotka ovat tärkeitä paikalliselle elinkeinoelämälle tai joissa Venäjän merkitys on korostunut. Tutkimukset kattamat alat ovat metsäteollisuus, elintarviketeollisuus, metalliteollisuus, tieto- ja viestintäteollisuus, logistiikka, matkailusekä energia ja ympäristö. Kaakkois-Suomen ja Luoteis-Venäjän väliset kauppa- ja taloussuhteet ovat perinteisesti olleet vilkkaat maantieteellisestä läheisyydestä johtuen. Pääpaino kanssakäymisessä on ollut kaupalla, mutta Neuvostoliiton hajottua yritysten välille on kehittynyt myös muita yhteistoiminnan muotoja kutenyhteistuotantoa ja alihankintaa. Kaakkois-Suomen yritysten näkökulmasta Venäjänedullinen kustannustaso houkuttelee siirtämään tuotannollisia toimintoja rajan taakse. Tuotannollisen yhteistoiminnan aloittamista ja menestyksellistä toteuttamista hankaloittaa kuitenkin yritysympäristön kehittymättömyys Venäjällä ja usein myös osapuolten näkemyserot toiminnan tavoitteista ja liiketoimintakäytännöistä. Raportin ensimmäisessä osassa arvioidaan yhteistyöpotentiaalia valituilla toimialoilla analysoimalla alojen nykytilaa Kaakkois-Suomessa ja Luoteis- Venäjällä. Nykytilakartoituksen avulla selvitetään yhteistyön motiiveja suomalaisten yritysten kannalta ja sen tuottamaa mahdollista kilpailuetua. Toisessa osassa kuvataan Luoteis-Venäjän muodollista liiketoimintaympäristöä, mukaan lukien lainsäädäntö, hallinto ja liiketoiminnan tukiorganisaatiot. Kolmannessa osassa esitetään suomalais-venäläistä yritysyhteistyötä koskevia kokemuksia ja odotuksia, verrataan eri osapuolten näkemyksiä keskenään ja kuvataan yhteistyön yleisimpiä rajoitteita ja ongelmia. Tutkimustulosten valossa vaikuttaa siltä, että Luoteis-Venäjällä tuotannosta saatu kustannushyöty on pienenemässä palkkojen ja energiakustannusten noustessa. Luoteis-Venäjän merkitys markkina-alueena on vastaavasti kasvussa. Tavaroiden viennin lisäksi talouskasvu ja paikalliset investoinnit esimerkiksilogistiikka- ja energiainfrastruktuuriin tarjoavat mahdollisuuksia suomalaisille palveluiden ja teknologian viejille. Toisaalta monikansallisten yritysten etabloituminen Luoteis-Venäjälle (esim. Ford ja IKEA) luovat kysyntää paikallisille alihankkijoille. Suomalaisyritykset voisivat ottaa siitä osansa investoimalla paikalliseen tuotantoon. Palvelualoilla, kuten logistiikkasektorilla ja matkailussa Luoteis-Venäjän merkitys Kaakkois-Suomen kilpailijana on kasvussa paikallisen infrastruktuurin kehittyessä. Näillä aloilla tulisikin keskittyä ei ainoastaan Suomen kilpailukyvyn ylläpitoon vaan myös liiketoimintayhteistyön kehittämiseen venäläisten toimijoiden kanssa.