Lentävän hollantilaisen rantautuminen Tanskaan - kuvaus oopperavierailuprosessista ja sen johtamisesta

Tutkielman tavoitteena oli kuvata ja selittää oopperavierailuprosessia. Tarkoituksena oli lisäksi selvittää miten prosessia johdetaan, miten sitä pitäisi prosessissa keskeisesti toimivien toimijoiden mielestä johtaa ja minkälaisissa tilanteissa johtamista tarvitaan. Tutkielman kohteena oli Hedelandiin, Tanskaan tehty oopperavierailu. Tutkielma toteutettiin teoreettis-empiirisesti. Tutkimusmenetelmänä on käytetty laadullista toimintatutkimusta, jonka avulla on kuvattu ja analysoitu oopperavierailuprosessia ja sen johtamista. Empiiristä aineistoa on täydennetty haastattelemalla prosessin keskeisiä toimijoita. Tutkielma osoitti, että oopperavierailuprosessin onnistumisen kannalta tärkeitä tekijöitä löytyy sekä prosessista itsestään, että sen johtamisesta. Huolellinen ennakkosuunnittelu, prosessin rajapintojen tunnistaminen ja hyvä tiedonvälitys ovat kriittisiä tekijöitä prosessin onnistumisen kannalta. Prosessissa olevan osaamisen ja tiedon yhdistämistä sekä johtamista tarvitaan oopperavierailuprosessille ominaisessa luovassa kaaoksessa.

Improving component management in an electronics company

Elektroniikka alalla tuotteet sisältävät yhä enemmän ja enemmän komponentteja joiden käyttöä yrityksen tulee hallita. Viime-aikaiset ympäristömääräykset ja lainsäädännöt ovat lisänneet yritysten painetta hallita käyttämiään komponentteja ja niiden tietoa tehokkaasti. Tässä työssä on tutkittu kolmen palveluntarjoajan tarjoamaa komponentinhallinta palvelua verrattunamahdolliseen talon omaan komponentti-insinööriin. Jotta tutkittuja vaihtoehtoja pystyisi vertailemaan, selvitettiin asiantuntija haastatteluja käyttäen komponenttien hallinnan erityispiirteet. Erityispiirteet yhdessä yrityksen vaatimuksien kanssa muodostivat kriteristön johon tutkittuja palveluja vertaillaan. Kriteeristö koostuu kahdeksasta osasta jotka puolestaan voidaan jaotella kolmeen ryhmään niiden keston ja luonteen mukaan. Neljän kriteerin katsottiin olevan tärkeämpiä kuin toiset, joten niille annettiin suurempi painoarvo palveluja vertailtaessa. Kaikki tutkitut palvelut täyttävät osan kriteereistä mutta mikään ei yksistään tarjoa riittävän kattavaa ratkaisua kohdeyrityksen ongelmiin. Suurimmat ongelmat yrityksellä ovat sisäisessä tiedonkulussa ja tietokantojen ja järjestelmien ylläpidossa ja hallinnassa. Jotta nämä ongelmat saataisiin ratkaistua on yrityksen saatava komponenttiprosessit toimimaan sekä tietokanta ajantasalle. Nämä tavoitteet saavutetaan vain jos yrityksessä on joku hoitamassa asiaa sisältä päin. Tutkitut kolme palvelua eivät tällaista sisäistä resurssia tarjoa vaan keskittyvät vain ulkoapäin tapahtuvaan tiedon välitykseen ja hallinnointiin.

Competence needs of global middle management

Tutkielman tavoitteena oli tarkastella henkilöstöjohdon ja linjajohdon näkemyksiä kansainvälisissä tehtävissä toimivan keskijohdon osaamistarpeista suurissa suomalaisissa vientiyrityksissä. Teemahaastatteluja tehtiin 12:ssa Suomen tärkeimpien vientialojen suurimmista yrityksistä. Kansainvälisissä tehtävissä toimivan keskijohdon osaamistarpeiden, kategorioihin jaoteltuna, nähtiin olevan: - - Tieto ja ymmärtäminen: asiakkaan liiketoiminta ja tarpeet, oma tuote ja prosessit, globaali toimintaympäristö, alaisten osaamistarpeet- - Asioiden ja ihmisten johtaminen: muutoksen johtaminen, asiakkuuksien hallinta, ajan hallinta, motivointi, monikulttuurisen tiimin johtaminen- - Vuorovaikutus: kielitaito, suhteiden luominen, viestin kohdentaminen- - Henkilökohtaiset ominaisuudet ja motivaatio: joustavuus, kulttuurinen herkkyys, epävarmuuden sietokyky, oppimishalu, erilaisuuden kunnioitus- - Tehtäväkohtainen osaaminen: kansainvälinen markkinointi, talous, myyntitaidot, tekninen asiantuntemus.

Social tagging within task management

Social tagging evolved in response to a need to tag heterogeneous objects, the automated tagging of which is usually not feasible by current technological means. Social tagging can be used for more flexible competence management within organizations. The profiles of employees can be built in the form of groups of tags, as employees tag each other, based on their familiarity of each other’s expertise. This can serve as a replacement for the more traditional competence management approaches, which usually become outdated due to social and organizational hurdles, and obsolete data. These limitations can be overcome by people tagging, as the information revealed by such tags is usually based on most recent employee interaction and knowledge. Task management as part of personal information management aims at the support of users’ individual task handling. This can include collaborating with other individuals, sharing one’s knowledge, both functional and process-related, and distributing documents and web resources. In this context, Task patterns can be used as templates that collect information and experience around tasks associated to it during run time, facilitating agility. The effective collaboration among contributors necessitates the means to find the appropriate individuals to work with on the task, and this can be made possible by using social tagging to describe individual competencies. The goal of this study is to support finding and tagging people within task management, through the effective exploitation of the work/task context. This involves the utilization of knowledge of the workers’ expertise, nature of the task/task pattern and information available from the documents and web resources attached to the task. Vice versa, task management provides an excellent environment for social tagging due to the task context that already provides suitable tags. The study also aims at assisting users of the task management solution with the collaborative construction of light-weight ontology by inferring semantic relations between tags. The thesis project aims at an implementation of people finding & tagging within the java application for task management that consumes web services, which provide the required ontology for the organization.

The Role of Universities in the Triple Helix model of innovation management within the biotechnology industry, Case example: Turku Science Park Network

Biotechnology has been recognized as the key strategic technology for industrial growth. The industry is heavily dependent on basic research. Finland continues to rank in the top 10 of Europe's most innovative countries in terms of tax-policy, education system, infrastructure and the number of patents issued. Regardless of the excellent statistical results, the output of this innovativeness is below acceptable. Research on the issues hindering the output creation has already been done and the identifiable weaknesses in the Finland's National Innovation system are the non-existent growth of entrepreneurship and the missing internationalization. Finland is proven to have all the enablers of the innovation policy tools, but is lacking the incentives and rewards to push the enablers, such as knowledge and human capital, forward. Science Parks are the biggest operator in research institutes in the Finnish Science and Technology system. They exist with the purpose of speeding up the commercialization process of biotechnology innovations which usually include technological uncertainty, technical inexperience, business inexperience and high technology cost. Innovation management only internally is a rather historic approach, current trend drives towards open innovation model with strong triple helix linkages. The evident problems in the innovation management within the biotechnology industry are examined through a case study approach including analysis of the semi-structured interviews which included biotechnology and business expertise from Turku School of Economics. The results from the interviews supported the theoretical implications as well as conclusions derived from the pilot survey, which focused on the companies inside Turku Science Park network. One major issue that the Finland's National innovation system is struggling with is the fact that it is technology driven, not business pulled. Another problem is the university evaluation scale which focuses more on number of graduates and short-term factors, when it should put more emphasis on the cooperation success in the long-term, such as the triple helix connections with interaction and knowledge distribution. The results of this thesis indicated that there is indeed requirement for some structural changes in the Finland's National innovation system and innovation policy in order to generate successful biotechnology companies and innovation output. There is lack of joint output and scales of success, lack of people with experience, lack of language skills, lack of business knowledge and lack of growth companies.