Palvelun mallinnus apuna ikääntyneiden palveluiden hankinnassa

Palvelun mallinnus on kehitetty uusien ja jo olemassa olevien palveluiden innovointiin ja kehittämiseen. Sen tarkoituksena on luoda palvelusta visuaalinen kuvaus, eli palvelukartta. Tutkielman tavoitteena on tutkia palvelun mallinnusta apuna ikääntyneiden palveluiden hankinnassa ja päätutkimuskysymyksenä on, miten ikääntyneiden palveluasumista voidaan mallintaa ja voidaanko mallinnuksen avulla verrata palvelua tarjouspyynnössä vaadittuun. Ikääntyneiden palveluista tutkittavaksi on valittu tehostettu palveluasuminen. Tutkimuskohteena on Espoon kaupunki ja sen tehostettua palveluasumista tarjoava palveluntuottaja, hoivakoti Villa Lauriina. Palveluntuottajan toiminnasta luodaan tutkielmassa palvelukartat, joita verrataan Espoon kaupungin palvelukonseptiin. Aineisto tutkielmaan on kerätty haastatteluilla sekä kyselytutkimuksella. Analysoinnin perusteella palvelun mallinnusta ei voi suoraan käyttää apuvälineenä palvelun vertaamisessa tarjouspyyntöön, tosin tuloksia ei voi yleistää, sillä kyselytutkimusta ei toteutettu tarpeeksi laajasti. Palvelun mallinnus on kuitenkin hyvä apuväline asiakas-lähtöisyyden korostamisessa palveluiden kehittämisessä ja hankinnassa.

Palvelun laatu tapahtumatuotantoyksikössä

Palvelun laatu on monimuotoinen asetelma, johon vaikuttavat palveluntarjoajan ja asiakkaan yhteistoiminta, kuten myös vuorovaikutustekijät. Kuitenkaan asiakasnäkökulmasta katsottuna palvelun laadun arviointi ei liity ainoastaan yhteen tekijään, vaan koko tuotantoprosessin aikana tapahtuviin asioihin, jota palveluntarjoaja ja asiakas yhdessä toteuttavat. Tämän tutkimuksen aihealue keskittyy siihen millainen on tapahtumatuotantoyksikön palvelun laatu, mitkä tekijät tähän vaikuttavat ja mitkä tekijät nousevat esille erityisen voimakkaina. Keskeisemmät teoriataustat liittyvät palvelun ja tavaratuotannon eroavaisuuksiin, palvelun prosessimaiseen luonteeseen, asiakasarvoon, sekä palvelun laadun eri näkökulmiin. Palvelun laatua tässä tutkimuksessa tarkastellaan mallinnetun tapahtumatuotantoyksikön palveluprosessin myötä, jonka kuvaamiseen hyödynnetään Service Blueprinting tekniikkaa. Teoriaosuudessa keskitytään tarkastelemaan palvelun laadun erilaisia malleja, joiden myötä myös tämän tutkimuksen mittaamiselle saatiin luotua oma pohja. Tutkimuksen tiedonkeruumenetelmänä käytetään aineistotriangulaatiota. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa käytetään kvantitatiivista tutkimusmenetelmää, kyselylomakkeen muodossa ja toisessa vaiheessa kvalitatiivista tutkimusmenetelmää, teema- ja puolistrukturoidun haastattelun muodossa. Tutkimuksen tulokset kertovat tapahtumatuotantoprosessin palvelu laadun tilan, sekä siihen sisältyvät vahvuudet ja heikkoudet. Myös tapahtumatuotantotyöhön vaikuttavat palvelun laadun tekijät, tuotiin esille tutkimuksen kautta.

Competitive Effects of Non-Controlling Minority Acquisitions – Sufficient to merit further EU merger regulation?

Partial ownership interests are a widespread phenomenon in modern corporate environment. Unless minority shareholding affords the target to exercise control over the target, they do currently not have to be notified to the European Commission under EU merger regime. However, economic research has long suggested that when linking competing or non-horizontally positioned undertakings particularly in industries with few competitors, minority shareholdings even far below the majority of shares or voting rights could lead to higher prices or lower output volumes to the detriment of consumers. The Commission has recognized this issue and proceeded to suggest an extension of the merger regime to catch also certain non-controlling minority acquisitions. Horizontal non-controlling minority shareholdings create a positive correlation between the sales revenues of the partial acquirer and target. Through the equity interest the acquirer will internalise a fraction, proportional to the financial rights attached to the shareholding, of the profit of the target. This will incentivise the acquirer to contribute to increasing the target’s business profits by increasing its own sales price (horizontal unilateral effects). When a minority stake is held in a vertically related or a conglomerate company, the minority acquirer could be allowed to hamper or eliminate the target’s rivals’ access either to inputs (input foreclosure) or customers (customer foreclosure), depending on which level of the supply chain the parties are (vertical unilateral effects). Under certain circumstances minority share acquisitions could also lessen competition because they facilitate collusion between companies active in the market (coordinated effects). Economic theory confirms that non-controlling minority shareholdings may under certain circumstances create anti-competitive effects that are unlikely to be remedies by pro-competitive effects. However, they are likely to be of less significant nature than anticompetitive effects created by full mergers. This derives fore mostly from the fact that a minority share acquirer carries all the costs associated with its unilateral action but will internalise only a fraction of the lost profits. This is likely to limit the acquirer’s incentive to raise price and the profitability of such behavior. Having in mind that the number of potentially problematic cases is expected to be next to negligible, the limited potential competitive effects of non-controlling minority share acquisitions cannot be seen to clearly merit extension of the scope of the EUMR. The system suggested by the Commission is particularly ill-fitted for such purpose given the clear lack of legal certainty and considerable administrative burden associated with it.