Probiotic lactobacilli and bifidobacteria in the mouth – in vitro studies on saliva-mediated functions and acid production

Probiotic lactobacilli and bifidobacteria in the mouth – in vitro studies on saliva-mediated functions and acid production Probiotics are viable bacteria which, when used in adequate amounts, are beneficial to the health of the host. Although most often related to intestinal health, probiotic bacteria can be found also in the mouth after consumption of products that contain them. This study aimed at evaluating the oral effects of probiotic bacteria already in commercial use. In a series of in vitro studies, the oral colonisation potential of different probiotic bacteria, their acid production and potential saliva-mediated effects on oral microbial ecology were investigated. The latter included effects on the salivary pellicle, the adhesion of other bacteria, and the activation of the peroxidase system. Streptococcus mutans, Streptococcus gordonii, Aggregatibacter actinomycetemcomitans and Helicobacter pylori were used as bacterial indicators of the studied phenomena. There were significant differences between the probiotic strains in their colonisation potential. They all were acidogenic, although using different sugars and sugar alcohols. However, their acid production could be inhibited by the peroxidase system. Based on the results, it can be suggested that probiotic bacteria might influence the oral microbiota by different, partly species or strain-specific means. These include the inhibition of bacterial adhesion, modification of the enamel pellicle, antimicrobial activity, and activation of the peroxidase system. To conclude, probiotic strains differed from each other in their colonisation potential and other oral effects as evaluated in vitro. Both positive and potentially harmful effects were observed, but the significance of the perceived results needs to be further evaluated in vivo.

Effects of obtained benefits on willingness to pay and word-of-mouth behavior in newspaper industry

The purpose of this master’s thesis was to investigate the effects which benefits obtained from reading a newspaper and using its website have on behavioral outcomes such as word-of-mouth behavior and willingness to pay. Several other antecedents of willingness to pay have been used as the control variables. However, their interrelations haven’t been hypothesized. The empirical part focused on a case company – Finnish regional newspaper. Empirical research has been conducted using a quantitative method and data was collected via online survey placed on newspaper’s website during 2010. 1001 responses have been collected. The results showed that benefits obtained both from traditional printed newspaper and from online one have positive effects on the word-of-mouth about this newspaper and its website. However, it has been revealed that benefits obtained from reading the newspaper don’t have effect on the willingness to pay for this newspaper. Additionally, only interpersonal and convenience benefits obtained from using the newspaper’s website influence on the willingness to pay for it. Finally, willingness to pay for the bundle of printed newspaper and its website access is affected positively only by the information/learning benefits obtained from reading the newspaper and by the interpersonal benefits obtained from using the newspaper’s website.

Impact of Word-of-Mouth on consumer decision-making: An information processing perspective in the context of a high-involvement service

This doctoral study conducts an empirical analysis of the impact of Word-of-Mouth (WOM) on marketing-relevant outcomes such as attitudes and consumer choice, during a high-involvement and complex service decision. Due to its importance to decisionmaking, WOM has attracted interest from academia and practitioners for decades. Consumers are known to discuss products and services with one another. These discussions help consumers to form an evaluative opinion, as WOM reduces perceived risk, simplifies complexity, and increases the confidence of consumers in decisionmaking. These discussions are also highly impactful as WOM is a trustworthy source of information, since it is independent from the company or brand. In responding to the calls for more research on what happens after WOM information is received, and how it affects marketing-relevant outcomes, this dissertation extends prior WOM literature by investigating how consumers process information in a highinvolvement service domain, in particular higher-education. Further, the dissertation studies how the form of WOM influences consumer choice. The research contributes to WOM and services marketing literature by developing and empirically testing a framework for information processing and studying the long-term effects of WOM. The results of the dissertation are presented in five research publications. The publications are based on longitudinal data. The research leads to the development of a proposed theoretical framework for the processing of WOM, based on theories from social psychology. The framework is specifically focused on service decisions, as it takes into account evaluation difficulty through the complex nature of choice criteria associated with service purchase decisions. Further, other gaps in current WOM literature are taken into account by, for example, examining how the source of WOM and service values affects the processing mechanism. The research also provides implications for managers aiming to trigger favorable WOM through marketing efforts, such as advertising and testimonials. The results provide suggestions on how to design these marketing efforts by taking into account the mechanism through which information is processed, or the form of social influence.

Osuuskaupan asiakasomistajien asiakaskäyttäytymiseen vaikuttavat asenteelliset ja psykologiset tekijät

Tämän tutkielman tarkoituksena on selittää asiakasomistajien asiakaskäyttäy-tymiseen vaikuttavia asenteellisia ja psykologisia tekijöitä taloudellisten kan-nustimien läsnä ollessa. Asiakaskäyttäytyminen jaetaan tutkielmassa kolmeen eri muotoon, word-of-mouth - käyttäytymiseen, ostojen suhteelliseen keskittämiseen sekä vaihtohalukkuuteen. Asiakaskäyttäytymisen eri aspekteja selitetään organisationaalisen identifioitumisen, sitoutumisen kolmen komponentin, organisaation imagon sekä psykologisen omistajuuden käsitteiden avulla. Samalla tarkastellaan käsitteiden muodostumismekanismeja asiakaskontekstissa. Tutkielma on luonteeltaan kvantitatiivinen tutkimus, jossa kerättyä survey -aineistoa analysoidaan käsitteiden välisten suhteiden ja vaikutusten löytämiseksi polkuanalyysiä käyttäen. Tuloksina havaittiin useiden asiakasomistajien kokemien psykologisten tilojen vaikuttavan asiakaskäyttäytymisen elementteihin taloudellisten kannustimien lisäksi. Tutkielmassa havaittiin myös psykologisen omistajuuden sekä organisationaalisen identifioitumisen olevan relevantteja käsitteitä osuustoiminnallisen yrityksen jäsenien asiakaskäyttäytymistä tutkittaessa, vaikkei niitä aiemmin ole juurikaan tutkittu tämäntyyppisissä konteksteissa. Tutkielman käsitteiden muodostumismekanismien havaittiin noudattavan pääosin kirjallisuudessa esitettyjä näkemyksiä.

Markkinointiviestintä tietojohtamisen näkökulmasta – työntekijä maineen ja imagon rakentajana Case: Hesburger

Tutkielman tarkoituksena on tutkia yrityksen sisäistä, epävirallista viestintää sekä yrityksen henkilökunnan viestintää erilaissa sosiaalisissa verkostoissa. Viestintää tutkitaan yrityksen markkinointiviestinnän kannalta, maineen ja imagon rakentamisen näkökulmasta. Case –organisaationa tutkimuksessa on Hesburger, Suomen suurin pikaruokaketju. Tutkimuksessa käytetään tiedonkeruumenetelmänä kvalitatiivista teema-haastattelua. Tutkimusongelmia peilataan yleisiin markkinointiviestinnän ja kommunikoinnin teorioihin. Tutkimuksen avulla saatiin selkeä kuva siitä, miten työntekijä toimii organisaation sisäisissä, epävirallisissa viestintätilanteissa ja, miten työntekijä viestii sekä omalla kulutuskäyttäytymisellään että suusannallisesti sosiaalisessa verkostossaan yritykseen liittyvistä asioista. Case -organisaatio toimii työvoimavaltaisella palvelualalla, jossa työntekijöiden rooli viestien välittäjinä on suuri. Koska kyseessä on kuluttajapalveluja tuottava yritys, käy tutkimuksessa ilmi, että sosiaalisissa verkostoissa tapahtuva viestintä on suuressa roolissa yrityksen maineen rakentajana. Yrityksen kannalta on tärkeää tiedostaa erilaisten verkostojen ja yhteisöjen olemassaolo sekä ymmärtää niiden vaikutus imagon muodostumisessa. Sisäisen markkinoinnin sekä suhdemarkkinoinnin keinoin myös epävirallisissa verkostoissa ja yhteisöissä liikkuvaa tietoa voidaan johtaa ja loppukuluttajille tätä kautta välittyvää informaatiota hallita.

Brandin vahvistaminen matkailualalla

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää brandin vahvistamista palvelualalla. Palvelubrandit eivät periaatteellisesti eroa varsinaisten tuotebrandien luomisesta ja vahvistamisesta. Käytännössä kuitenkin palvelubrandien kehittämisessä yrityksen henkilöstön palveluvalmius on keskeisin asiakkaan palvelukokemukseen vaikuttava tekijä. Henkilöstön palvelukykyyn ja –haluun vaikutetaan yrityksen avoimella, suunnitellulla ja tehokkaalla sisäisellä viestinnällä ja markkinoinnilla. Palveluyritykseen tulisi luoda ”asiakasta ilahduttava palvelukulttuuri”. Tutkimusmetodi on kvalitatiivinen ja yritysesimerkkinä on Katinkullan lomakeskus. Tutkimuksessa palvelubrandia tarkastellaan seuraavista neljästä brandiomaisuuden keskeisestä näkökulmasta: brandin tunnettuus, jonka tärkeä tekijä on mainonta. Brandin identiteettiin kuuluvat palvelutuote, sen persoona sekä brandin symboli. Brandin laadun tekijöitä ovat hinnoittelu, palvelupuitteet sekä itse palveluprosessi. Ne luovat asiakkaille odotuksia, joiden täyttyminen näkyy asiakastyytyväisyytenä. Se puolestaan johtaa neljänteen brandiomaisuuden tekijään eli asiakasuskollisuuteen.

Developing a user-centric event management system

This thesis describes the development of a software requirements specification for a user-centric event management system. The system is set to satisfy three goals: adding value for the event attendees, adding value for the event organizer, and reducing the costs of arranging and running an event. The requirements are identified by researching the prescriptive traits of event business and the current state of the case company and its environment. First the professional and human needs for events are scrutinized. Second, some recent reports about the current trends in the event business are reviewed. Then the event life cycle is presented using the model of new service development, and online promotion of events and especially word-of-mouth marketing receive special attention. Events are also regarded from the perspective of social networks and social media. The case company’s current state and its competitors are reviewed to formulate the needs which the system should fulfil. Then the currently available solutions for social media oriented event management are reviewed. The result is a set of functional and non-functional requirements. The functional requirements are categorized into social media, social networking, event personalization, event management, and system administration features. The specified features and non-functional requirements satisfy the three goals set for the system.