SNMP:n hallintatietokantojen sisältämä palvelunlaatutieto IP- ja ATM-verkoissa

Tässä diplomityössä selvitetään SNMP:n (Simple Network Management Protocol) hallintatietokantojen sisältämiä palvelunlaatutietoja. Tarkastelun kohteena ovat IP:n (Internet Protocol) ja ATM:n (Asynchronous Transfer Mode) hallintatietokannat. Työn teoriaosassa tarkastellaan verkonhallinnan eri osa-alueita, TCP/IP-verkkojen (Transmission Control Protocol) hallintaan tarkoitettua SNMP-protokollaa ja sen eri versioita. Lisäksi käsitellään palvelunlaadun kannalta IP ja ATM-verkkojen erilaisia toteutuksia. Työn kokeellissa osassa arvioidaan eri hallintatietokantojen sisältöä palvelunlaadun kannalta. Työssä todetaan palvelunlaatutietojen puutteellisuus hallintatietokannoissa ja sekä IP:lle että ATM:lle toteutetaan soveltuvat hallintatietokannat.

New telecom services over next generation SDH

Our main aim in this report is to use Next generation SDH to solve the problem associated with the new telecom services. We have tried to analyze the different services and in this way identified some drawbacks which can be seen as hindrances in supporting these services. In this thesis we will first try to have idea of the past SDH technology and how the next generation SDH came into effect overriding the drawbacks of the past SDH technology. Our main concern throughout the report will be the way we can use next generation SDH to provide quality telecommunication services. In the section dealing with the telecommunication services through next generation SDH we will consider how we can transport Ethernet services through the Next generation SDH and what are the benefits to the customer and the service provider in using next generation SDH as a carrier. We will also see to improve to the ATM services through Next generation SDH. And finally towards the end I have identified some possible future work can be done in this area.

UMTS-radioverkon ja GSM-runkoverkon yhdistävän moduulin järjestelmätestaus

Tämän diplomityön aiheena oli tutkia ATM-moduulin järjestelmätestaustarpeita. ATM-moduuli on osa Nokian kolmannen generaation matkapuhelinverkkoarkkitehtuuria. Työ tehtiin Nokia Networks Oyj:lle MSC&HLR-tuotelinjan järjestelmätestausjaokselle. Työssä käsitellään aluksi GSM- ja UMTS-verkkojen arkkitehtuureja, protokollia ja toimintoja, sekä tutustutaan ATM-tekniikkaan, jota käytetään UMTS-liityntäverkon tiedonvälityksessä. Tämän jälkeen perehdytään ATM-moduulin rakenteeseen ja toimintoihin. Työssä perehdytään järjestelmätestauksen eri osa-alueisiin, niiden testilaitteille asettamiin vaatimuksiin sekä hahmotellaan järjestelmätestauksen päälinjoja.

New TTCN interfaces for WCDMA base station testing

WCDMA tukiasema (Node B) on osa UMTS-järjestelmän radioverkkoa. Node B on tärkeä verkkoelementti, jonka tarkoituksena on yhdistää mobiilikäyttäjät verkkoon. Telecom –ohjelmisto (TCOM SW) on vastuussa suuresta osasta Node B:n toiminnallisuutta. TCOM SW:n testaukseen käytetään paljon resursseja, jotta ohjelmiston oikeasta toiminnasta ja laadusta voidaan varmistua. System component testing on testausvaihe, jossa järjestelmän (Node B) osa (system component, tässä diplomityössä TCOM SW) testataan ennen sen integroimista muuhun järjestelmään. Tähän tarvitaan testityökalu ja testitapausten toteutus. Node B TTCN Tester (testeri) on työkalu, jota käytetään Node B:n ohjelmiston testauksessa. Testitapaukset toteutetaan TTCN-testinotaatiota käyttäen ja testataan testerin avulla. TCOM SW:n system component –testausvaihetta varten testeriin lisättiin uudet rajapinnat, joiden avulla voidaan simuloita Node B:n ATM-ohjelmistoa sekä WPA- ja WTR-yksiköitä. Tässä diplomityössä toteuttiin TTCN testitapaukset uusille rajapinnoille. Testitapaukset tekivät TCOM SW system component –testausvaiheen riippumattomaksi Node B:n ATM-ohjelmistosta sekä WPA- ja WTR-yksiköistä. Lisäksi TCOM SW:n toiminnan testaus näissä rajapinnoissa voidaan tästä lähtien tehdä automaattisesti. Testitapauksien toiminta varmistettiin testeriä käyttäen. Tulokset olivat hyviä, uudet testitapaukset ja TTCN rajapinnat toimivat oikein lisäten testauksen tehokkuutta.

Handling of TDM Connections with Cello Media Gateway

UMTS is a 3rd generation telecommunication system, which introduces new network architecture. The change in the network architecture introduces new logical network nodes and changes the role of existing nodes in the network. This architecture changes the current vertically specialized network into a horizontally layered structure. In practice, the layering means that different levels in network hierarchy are separated, and they communicate over well-specified interfaces. The Connectivity Layer, at the bottom of the UMTS network architecture, contains Media Gateways (MGW). The GSM radio access network and UMTS access network are connected to the connectivity network via a MGW. External networks, e.g. ISDN networks, are accessed via other MGWs. The user plane is transported across the connectivity network between/via MGWs. ATM network is used as the backbone in Ericsson’s UMTS core network release 2.0. The main goal of this thesis is to study how the MGW is used to bridge ATM and TDM networks. The Circuit Emulation Service (CES) for ATM is studied, as the conversion from TDM to ATM is made according it. The transportation is made using AAL2 and the issues that it has with voice traffic are studied. The implementation and usage of TDM switching service in MGW are described in detail.

Laajakaistaliitynnät - xDSL-tekniikat ja muut vaihtoehdot

Tietoliikenteen suuria linjoja ovat mm. siirtonopeuksien kasvu, IP-tekniikan yleistyminen ja Internet-liitäntöjen kautta käytettävien palvelujen valtaisa lisääntyminen. Kotien verkkoliitännöissä eräänä haasteena on vielä tarjota kohtuullisilla kustannuksilla suuri liikennöintikapasiteetti, mikä voidaan tehdä usealla eri tavalla. Kotien laajakaistaiseen tulevaisuuteen johtaakin useita polkuja, joita tässä diplomityössä on kartoitettu. Työssä on esitelty erilaisia kotitalouksiin soveltuvia nopeita langallisia ja langattomia liitäntätekniikoita. Painopiste on nykyisessä valtavirrassa, kuparikaapelia käyttävässä xDSL-tekniikkaperheessä ja niihin pohjautuvissa verkoissa mukaan lukien ATM-pohjaiset runkoverkot Käytännön liitäntöjen laatua ja toimivuutta on selvitetty mittaamalla perinteistä ADSL-liitäntää sekä uudempaa tekniikkaa edustavaa SHDSL-liitäntää. Liittymiä mitattiin sekä xDSL-mittarilla että spektrianalysaattorilla. Mittauksissa kiinnitettiin huomiota kupariparien toimintaan, kuormituksen ja häiriöiden vaikutukseen sekä liittymän toimintaan käyttäjän kannalta. Mittauksissa todettiin, että kuparikaapeli sietää hyvin häiriöitä myös uusien tekniikoiden käytössä. Tulevaisuutta kartoitettiin haastattelututkimuksella, josta työhön on koostettu operaattoreiden, konsulttien ja käyttäjien näkemyksiä laajakaistaliitäntöjen ja niiden kautta saatavien palveluiden kehittymisestä. Tehty tutkimus osoittaa, että ADSL-tekniikka hyödyntää hyvin sille varattuja taajuusalueita. SHDSL-tekniikassa voidaan lähettää ja vastaanottaa suuria datamääriä molempiin suuntiin.

Prognostic Markers and Prolonged Interferon-alpha Therapy in Renal Cell Carcinoma

Molekyylimarkkerit ja pitkäaikainen alfainterferonihoito munuaissyövässä Munuaissyöpäpotilaiden viiden vuoden elossaololuku on noin 50 %. Aikaisempien tutkimuksien mukaan viiden vuoden elossaololuku metastasoituneessa munuaissyövässä on 3-16 %, kun käytettiin alfainterferonia sisältävää hoitoa. Tyypillisesti alfainterferonia on käytetty vähemmäin kuin 6 kuukautta. Avoimia kysymyksiä ovat alfainterferonin optimaalinen hoitoannos ja hoidon kesto yksin tai yhdessä uusien täsmähoitojen kanssa. Tärkeimmät tavoitteet olivat tutkia 1) jaksotetun pitkäaikaisen alfainterferonihoidon tehoa ja siedettävyyttä metastasoituneessa munuaissyövässä ja 2) p53-, Ki-67- ja COX-2-proteiinituotannon ennusteellista merkitystä munuaissyövässä. Tutkimuksessa 117 metastasoituneelle munuaissyöpää sairastaneelle potilaalle etsittiin yksilöllinen hänen sietämänsä maksimaalinen hoitoannos rekombinanttia alfa2a-interferonia (Roferon-ATM). Hoitoa pyrittiin jatkamaan 24 kuukauden ajan. Kolmen hoitoviikon jälkeen pidettiin yhden viikon tauko. Hoito lopetettiin, jos ilmaantui vakavia haittavaikutuksia tai tauti eteni. Toisessa tutkimuksessa proteiinituotanto analysoitiin immunohistokemiallisesti munuaissyöpäpotilaiden kasvainnäytteistä, joita oli säilytetty parafiinissa. Kasvainnäytteet oli otettu talteen munuaisen poistoleikkauksen yhteydessä. Nämä potilaat jaettiin kolmeen eri ryhmään: metastasointi primaarivaiheessa (n=29), metastasointi myöhemmin (n=37) ja ei metastasointia (n=51). Keskimääräinen alfainterferonihoidon kesto oli 11 kuukautta (kk) [0,5 – 32 kk]. Objektiivinen hoitovaste todettiin 17 %:lla, tautitilanne pysyi ennallaan 42 %:lla ja myöhäinen vaste (yli 12 kk:tta hoidon aloittamisesta) todettiin 3 %:lla. Aika vasteen saavuttamisesta taudin etenemiseen oli keskimäärin 8 kk ja elinaika 19,1 kk. Viiden vuoden elossaololuku oli 16 %. Jos metastasoituneella munuaissyöpäpotilaalla oli keuhkometastasointi, hän selvisi todennäköisemmin viisi vuotta kuin muut potilaat. Henkeä uhkaavia sivuvaikutuksia ei todettu. Yli 12 kk:n ajan kestävä alfainterferonihoito on hyödyllistä niille potilaille, jotka ovat saaneet objektiivisen hoitovasteen tai tautitilanne on pysynyt ennallaan. Positiivinen p53- ja Ki-67-ekspressio yhdessä viittaavat suureen metastasoinnin todennäköisyyteen. Positiivinen COX-2-ekspressio viittaa viivästyneeseen metastaasien ilmaantumiseen. Metastasoituneilla potilailla positiiviset p53- ja Ki-67-ekspressiot viittaavat huonoon ennusteeseen, mutta positiivinen COX-2 ekspressio viittaa suotuisaan ennusteeseen. Positiivinen COX-2- ja negatiivinen Ki-67-ekspressio yhdessä viittaavat parantuneeseen ennusteeseen metastasoituneessa munuaissyövässä.

Ilmavoimien ilmatilankäyttö voimassa olevien määräysten mahdollistamana

Tässä työssä tutkittiin käyttäjän näkökulmasta ilmavoimien ilmatilankäyttöä määräävien lakien ja ohjeistuksen soveltuvuutta ilmavoimien harjoituslentotoimintaan. Tutkimuskohteina olivat ilmailulaki, ilmatilan hallinnan puitesopimus sekä Liikenteen turvallisuusviraston ja Sotilasilmailun viranomaisyksikön hyväksyttäväksi annettu ilmatilan hallinnan toimintakäsikirja. Tutkimuksessa määritettiin ilmavoimien vaatimukset ilmatilan käytölle perustuen pääesikunnan asiakirjaan. Ilmatilankäyttöä ohjaavien määräysten soveltuvuutta käyttäjälle mallinnettiin kuvitteellisen ilmatilan avulla, minkä taustamateriaalina käytettiin AIP SUP menettelyllä varattua ilmatilaa vuosilta 2008-2009. Tutkimuksessa tarkasteltiin normaaliolojen harjoituslentotoimintaa. Poikkeusolot sekä alueellisen koskemattomuuden valvonnan ja -turvaamisen edellyttämä lentotoiminta rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle. Poikkeusoloissa ilmatilankäyttöön vaikuttavat yhteiskunnallinen tilanne ja voimaan saatettavat asetukset, jolloin ilmatilankäytettävyyden kattava tutkiminen olisi laajentanut tutkimusta liiaksi. Tutkimuksen kohteena oleva ilmatilanhallinnan toimintakäsikirja oli tutkimusta tehtäessä luonnosasiakirja, eikä sitä ei ollut vielä allekirjoitettu. Mahdolliset muutokset toimintakäsikirjan luonnosversion ja allekirjoitettavan välillä vaikuttavat tutkimustuloksiin. Suurin vaikutus olisi prioriteettijärjestyksen muutoksella jolla ohjataan ilmatilankäyttöä sekä eri käyttäjien ja ilmatilanosien suhdetta toisiinsa.