Järjestelmätoimittajan sopimusriskien hallinta: Case Oy Teräs-Astra Ab

Järjestelmätoimittaja toimii yritysten muodostamassa yhteistyöverkostossa. Sillä on alihankkijansa ja osatoimittajansa samalla, kun se toimittaa tuotantoaan päähankkijalle. Yhteistyöhön pohjautuvissa toimitussopimuksissa jatkuvat muutokset ovat normaalia toimintaa. Tutkimusmenetelmänä käytetään empiiristä ja normatiivista tutkimusta. Empiiria koostuu järjestelmätoimittajana toimivan caseyrityksen sopimusten tarkastelusta ja sopimuksia laativien henkilöiden haastatteluista. Normatiivinen osuus muodostuu kirjallisuuskatsauksen pohjalta syntyvästä eri teorioita yhdistävästä synteesistä. Työssä kartoitetaan toimitussopimusten riskejä ja ne minimoiva sopimustekniikka. Tavoitteena on laatia caseyritykselle tarkistuslista sopimusten laadintaan. Parhaimmat keinot sopimusriskien hallintaan ovat luotettavien kumppanien valinta, toimintojen onnistunut integrointi, yhteistyötaidot ja kyky joustaa yhteisten päämäärien saavuttamiseksi. Tämän lisäksi sopimuksissa erityishuomiota tulisi kiinnittää muutosten hallintaan.

Sopimusriskit kansainvälisissä hankinnoissa

Tässä työssä on tutkittu sopimusriskejä, jotka liittyvät kansainvälisiin hankintoihin sekä sitä, miten yritykset voivat suojautua näiltä riskeiltä. Lisäksi työssä on erotettu kansainvälinen hankinta kotimaan hankintatoimesta ja pohdittu siihen liittyviä erityispiirteitä.

Sopimusriskit kansainvälisessä kaupassa

Tutkimuksen tavoitteena on tuoda esille yleisimmät riskit liittyen kansainvälisessä kaupassa tehtyihin sopimuksiin. Tutkimus pyrkii avaamaan kansainvälisen kaupan ominaispiirteitä, jonka avulla saavutetaan yleiskäsitys kansainvälisen kaupan 2 sisällöstä. Kansainvälisen kaupan lisäksi tutkimus perehtyy sopimuksiin, niiden laadintaan, hyväksikäyttöön sekä sopimusriskien syy- ja seuraussuhteeseen.

Privity of Contract and Third Party Rights in European Construction Projects

Privity of contract has lately been criticized in several European jurisdictions, particu-larly due to the onerous consequences it gives rise to in arrangements typical for the modern exchange such as chains of contracts. Privity of contract is a classical premise of contract law, which prohibits a third party to acquire or enforce rights under a contract to which he is not a party. Such a premise is usually seen to be manifested in the doctrine of privity of contract developed under common law, however, the jurisdictions of continental Europe do recognize a corresponding starting point in contract law. One of the traditional industry sectors affected by this premise is the construction industry. A typical large construction project includes a contractual chain comprised of an employer, a main contractor and a subcontractor. The employer is usually dependent on the subcontractor's performance, however, no contractual nexus exists between the two. Accordingly, the employer might want to circumvent the privity of contract in order to reach the subcontractor and to mitigate any risks imposed by such a chain of contracts. From this starting point, the study endeavors to examine the concept of privity of con-tract in European jurisdictions and particularly the methods used to circumvent the rule in the construction industry practice. For this purpose, the study employs both a com-parative and a legal dogmatic method. The principal aim is to discover general principles not just from a theoretical perspective, but from a practical angle as well. Consequently, a considerable amount of legal praxis as well as international industry forms have been used as references. The most important include inter alia the model forms produced by FIDIC as well as Olli Norros' doctoral thesis "Vastuu sopimusketjussa". According to the conclusions of this study, the four principal ways to circumvent privity of contract in European construction projects include liability in a chain of contracts, collateral contracts, assignment of rights as well as security instruments. The contempo-rary European jurisdictions recognize these concepts and the references suggest that they are an integral part of the current market practice. Despite the fact that such means of circumventing privity of contract raise a number of legal questions and affect the risk position of particularly a subcontractor considerably, it seems that the impairment of the premise of privity of contract is an increasing trend in the construction industry.