Market Potential and Demand Drivers for a Special Laminating Paper: Implementation of Market Research

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää raaka-aineena käytettävän paloa hidastavan laminaattipaperin markkinapotentiaali sekä kysyntä Euroopassa. Näiden kehitystä arvioitiin analysoimalla kysyntään vaikuttavia tekijöitä. Tutkimusmetodologiassa yhdistyivät useat lähestymistavat, pääasiassa käytettiin kuvailevaa ja ennustavaa tutkimusotetta. Tutkimus perustui sekä primaari että sekundaaritietoon. Primaaritietoa hankittiin tuotteen käyttäjiltä, myyntiedustajilta sekä haastattelemalla tuottajayrityksen henkilökuntaa. Sekundaaritietoa kerättiin myös, mutta tutkimuksen tavoitteisiin liittyviä lähteitä ei ollut runsaasti saatavilla. Tästä syystä primaaritiedolla oli tutkimuksessa hieman tärkeämpi rooli kuin sekundaaritiedolla, mikä on yleistä teollisessa markkinatutkimuksessa. Tuotteen tulevaisuuden näkymät vaikuttavat melko hyviltä. Teoreettinen markkinapotentiaali on suuri verrattuna nykyiseen myyntimäärään, myyntimäärän kasvattaminen vaatii kuitenkin tiettyjä toimenpiteitä. Tulevaisuudessa huomiota tulisi kiinnittää tuotekuvaan, hinnoitteluun ja laadun kokonaisvaltaiseen maksimointiin. Tutkimuksessa havaittiin suuntauksia kysynnän kasvusta tulevien parin vuoden aikana. Myös teoreettinen markkinapotentiaali voisi kasvaa, koska paloa hidastavien laminaattien kysyntä vaikuttaa kasvavan Euroopassa erityisesti rakennusalalla.

Yritysvastuun rooli rakennusalalla nykypäivänä ja tulevaisuudessa

Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella yritysvastuun roolia rakennusalalla sekä kirjallisuuden että empiirisen tutkimuksen avulla. Tutkimuksen avulla hahmoteltiin, millainen on yritysvastuun rooli nykypäivänä ja millainen sen arvioidaan olevan vuonna 2030. Tutkimuksen tutkimusmenetelmänä oli kyselytutkimus. Kyselyyn osallistui 125 rakennusalan työntekijää. Kyselyssä oli 37 kysymystä, joissa tarkasteltiin rakennusalan yritysvastuun nykytilaa ja tulevaisuutta vuoteen 2030 asti. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että yritysvastuuta pidetään tärkeänä rakennusalalla ja sen uskotaan olevan entistä tärkeämpi tulevaisuudessa. Rakennusalan yrityksillä on monia eri syitä, miksi ne panostavat yritysvastuuseen. Tärkeimmiksi syiksi tutkimuksen mukaan nousivat yritysmaineen/imagon rakentaminen, lainsäädännön noudattaminen ja tulevaisuuden toimintaedellytysten turvaaminen.

Privity of Contract and Third Party Rights in European Construction Projects

Privity of contract has lately been criticized in several European jurisdictions, particu-larly due to the onerous consequences it gives rise to in arrangements typical for the modern exchange such as chains of contracts. Privity of contract is a classical premise of contract law, which prohibits a third party to acquire or enforce rights under a contract to which he is not a party. Such a premise is usually seen to be manifested in the doctrine of privity of contract developed under common law, however, the jurisdictions of continental Europe do recognize a corresponding starting point in contract law. One of the traditional industry sectors affected by this premise is the construction industry. A typical large construction project includes a contractual chain comprised of an employer, a main contractor and a subcontractor. The employer is usually dependent on the subcontractor's performance, however, no contractual nexus exists between the two. Accordingly, the employer might want to circumvent the privity of contract in order to reach the subcontractor and to mitigate any risks imposed by such a chain of contracts. From this starting point, the study endeavors to examine the concept of privity of con-tract in European jurisdictions and particularly the methods used to circumvent the rule in the construction industry practice. For this purpose, the study employs both a com-parative and a legal dogmatic method. The principal aim is to discover general principles not just from a theoretical perspective, but from a practical angle as well. Consequently, a considerable amount of legal praxis as well as international industry forms have been used as references. The most important include inter alia the model forms produced by FIDIC as well as Olli Norros' doctoral thesis "Vastuu sopimusketjussa". According to the conclusions of this study, the four principal ways to circumvent privity of contract in European construction projects include liability in a chain of contracts, collateral contracts, assignment of rights as well as security instruments. The contempo-rary European jurisdictions recognize these concepts and the references suggest that they are an integral part of the current market practice. Despite the fact that such means of circumventing privity of contract raise a number of legal questions and affect the risk position of particularly a subcontractor considerably, it seems that the impairment of the premise of privity of contract is an increasing trend in the construction industry.

Toimittajayhteistyö rakennusalalla: Yhteistyön kehittäminen ja haasteet nykypäivän rakennusyhtiössä

Tämän kandidaatin tutkielman tarkoituksena on perehtyä suomalaisen rakennusyhtiön toimittajayhteistyön nykytilaan, yhteistyön tiivistämiseen liittyviin mahdollisuuksiin ja haasteisiin sekä toimittajakannan segmentointiin. Työ pyrkii antamaan kokonaiskuvan yrityksen yhteistyösuhteiden tilasta sekä muodostamaan näkemyksiä mahdollisista ongelmakohdista. Näin ollen pyritään tarjoamaan yritykselle myös mahdollisuus tarttua toimittajasuhteisiin liittyviin asioihin, jotka eivät ole vielä yrityksen haluamalla tasolla. Tutkimuksen tulokset perustuvat aikaisemmista tutkimuksista muodostuvaan teoriaosuuteen sekä haastatteluiden avulla kerättyyn empiriaosioon. Haastattelut on suoritettu puolistrukturoituina ja materiaali on analysoitu teemoittelua hyödyntäen. Tutkimus osoitti, että kehittämällä toimittajasuhteita oikeanlaisten toimittajien kanssa, on yrityksen mahdollista saavuttaa paljon kaivattua kilpailuetua. Hyötyjen tavoitteleminen ei kuitenkaan ole ongelmatonta projektiluontoisella rakennusalalla, jossa toimittajasuhteista on haastavaakehittää jatkuvia suhteita vaihtuvien projektien vuoksi. Kohdeyrityksessä pyritään jo nyt hyödyntämään toimittajayhteistyöstä kumpuavia etuja, mutta paljon on vielä tekemättä. Nykyään hinta vaikuttaa vielä liikaa toimittajavalintaan, yhteistyön kehittämiselle ei ole olemassa tunnettua järjestelmää ja yhteistyösuhteiden merkitystä tulisi läpi organisaation painottaa vahvemmin. Yrityksen henkilöstö tiedostaa haasteet, joita yhteistyösuhteiden kehittämiseen liittyy, mutta yleinen mielipide on kuitenkin se, että toimittajasuhteiden kehittäminen on kannattavaa haasteellisuudesta huolimatta. Tulevaisuudessa yrityksen kannattaa yhä vahvemmin lähteä tavoittelemaan yhteistyösuhteita kehittämällä saavutettavissa olevia kilpailullisia etuja, koska osaamista ja resursseja siihen löytyy. Ennen kehittämisprosessia johdon kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota tutkimuksessa ilmenneisiin eriäviin mielipiteisiin muun muassa henkilösuhteiden vaikutuksesta ja organisaatiotason ymmärryksestä, jotta toimittajayhteistyön hyödyt saadaan realisoitumaan halutulla tavalla.