Test Anxiety, Coping, Gender and Academic Performance in English Exams: A Study of Finnish Upper Secondary School Students

In this MA thesis, test anxiety related to English exams among Finnish upper secondary school students was studied. In addition, the ways students try to cope with test anxiety were investigated. The purpose of the study was to investigate gender differences in test anxiety, the effects of test anxiety on academic performance and relationships between test anxiety, academic performance and coping strategies. Test anxiety and coping strategies were analysed as scores of questionnaire responses. Coping strategies comprised of three categories – task-orientation and preparation, seeking social support and avoidance. Academic performance was analysed as teacher ratings of general performance in English exams. In total 67 subjects were studied. The subjects were Finnish general upper secondary school students. The data were collected by using online questionnaires. This data were mainly quantitative, but also qualitative elements were included. The quantitative data were analysed by using statistical methods. The results showed that females experienced statistically significantly more test anxiety than males. In addition, a statistically significant correlation was found between test anxiety levels and academic performance ratings of the subjects: the higher the test anxiety score, the lower the academic performance rating. A meaningful correlation was found between test anxiety and seeking social support as a coping strategy: a higher test anxiety score was related to using social support as a coping strategy. However, no relationships were found between academic performance and the three coping strategies when quantitative and qualitative data were analysed. Therefore, different coping strategies per se did not seem to be related to academic performance, but instead it was assumed that the effectiveness of coping strategies is dependent on individual differences. In order to obtain more generalisable results and to gain more understanding of test anxiety and coping with it, a larger number of subjects form different areas of Finland and of different ages could be examined in future studies. Moreover, cross-national and cross-cultural studies could provide valuable information. As a practical recommendation for educational purposes, the results of this study indicated that a more individualised approach is needed.

Medication competence of nursing students in Finland

Lääkehoidon turvallinen toteuttaminen edellyttää sairaanhoitajalta hyvää lääkehoidon osaamisperustaa. Sairaanhoitajakoulutuksen tehtävänä on mahdollistaa tämän osaamisen kehittyminen. Kansainvälisissä tutkimuksissa on kuitenkin osoitettu, että lääkehoidon opetuksen laajuudessa, sisällössä ja toteutuksessa on vaihtelevuutta. Aikaisemmissa tutkimuksissa on raportoitu myös puutteita lääkehoidon osaamisessa sekä sairaanhoitajilla että sairaanhoitajaopiskelijoilla. Koulutuksen ja lääkehoidon osaamisen kehittämiseksi lääkehoidon opetuksen ja sairaanhoitajaopiskelijoiden lääkehoidon osaamisen monipuolinen arviointi ja osaamista selittävien tekijöiden tarkastelu on tarpeen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli i) arvioida lääkehoidon opetusta suomalaisessa sairaanhoitajakoulutuksessa, ii) arvioida sairaanhoitajaopiskelijoiden lääkehoidon osaamista sekä iii) tunnistaa sairaanhoitajaopiskelijan lääkehoidon osaamiseen yhteydessä olevat tekijät. Tutkimus toteutettiin kolmessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa kahden integroidun kirjallisuuskatsauksen kautta määriteltiin tutkimuksen kohteena oleva sairaanhoitajan lääkehoidon osaaminen ja aiemmin tunnistetut sairaanhoitajaopiskelijan lääkehoidon osaamiseen yhteydessä olevat tekijät. Toisessa vaiheessa toteutettiin valtakunnallinen lääkehoidon opetukseen liittyvä kysely hoitotyön koulutusohjelmasta vastaaville koulutuspäälliköille (n=22) ja opettajille (n=136). Tutkimuksen kolmannessa vaiheessa opintojensa alku‐ (n=328) ja loppuvaiheessa olevien sairaanhoitajaopiskelijoiden (n=338) lääkehoidon osaaminen arvioitiin ja osaamiseen yhteydessä olevat tekijät tunnistettiin. Aineistojen analyysissä käytettiin pääosin tilastollisia menetelmiä. Tulosten perusteella lääkehoidon opetuksen laajuus vaihteli eri ammattikorkeakouluissa, mutta opetuksen sisältö oli kuitenkin monipuolista. Lisää huomiota tulisi kiinnittää lääkehoidon teoreettiseen perustaan ja itsehoitoon sekä lääkehoidon ohjaukseen liittyviin sisältöalueisiin. Opiskelijoiden lääkehoidon osaamista arvioitiin säännöllisesti kaikissa ammattikorkeakouluissa. Sairaanhoitajaopiskelijan lääkehoidon osaamista arvioitiin tutkimuksessa tietotestillä, lääkelaskentatehtävillä ja lyhyiden potilastapausten ratkaisemisen avulla. Lääkehoidon osaamiseen yhteydessä olevia tekijöitä tarkasteltiin kolmesta näkökulmasta: 1) yksilölliset tekijät, 2) kliiniseen oppimisympäristöön ja 3) ammattikorkeakouluun liittyvät tekijät. Lääkehoidon teoreettista osaamista arvioivassa tietotestissä opiskelijat vastasivat keskimäärin 72 prosenttiin kysymyksistä täysin oikein; lääkelaskuista täysin oikein oli 74 % ja potilastapauksissa 57 % valitsi parhaan mahdollisen toimintatavan. Tulosten perusteella sairaanhoitajaopiskelijan osaamista selittivät eniten yksilölliset tekijät. Lääkehoidon osaamiseen yhteydessä olevien tekijöiden välillä oli eroa opintojen alussa ja lopussa. Opintojen alkuvaiheessa opiskelijan aikaisempi opintomenestys oli yhteydessä lääkehoidon osaamiseen, kun taas opintojen loppuvaiheessa siihen olivat yhteydessä opiskelijan kyky itseohjautuvaan oppimiseen sekä opiskelumotivaatio. Johtopäätöksenä voidaan todeta tutkimuksen tulosten olevan samansuuntaisia kuin aikaisemmissa tutkimuksissa. Lääkehoidon opetuksen laajuus vaihtelee opetussuunnitelmatasolla, mutta täsmällinen arviointi on vaikeaa opetuksen sisältöjen integroimisen takia. Sairaanhoitajaopiskelijoiden lääkehoidon osaaminen oli hieman parempaa kuin aikaisemmissa tutkimuksissa, mutta osaamisessa on edelleen puutteita. Lääkehoidon opetuksen ja osaamisen kehittäminen edellyttää kansallista ja kansainvälistä tutkimus‐ ja kehittämisyhteistyötä. Tutkimuksen tulokset tukevat lääkehoidon opetuksen sekä osaamisen tutkimusta ja kehittämistä.

Students’ Self-Report of Motivational Orientation and Teacher Evaluation on Coping and Motivational Orientation Related to Elementary Students’ Mathematical Problem Solving and Reading Comprehension

The present study examined the correlations between motivational orientation and students’ academic performance in mathematical problem solving and reading comprehension. The main purpose is to see if students’ intrinsic motivation is related to their actual performance in different subject areas, math and reading. In addition, two different informants, students and teachers, were adopted to check whether the correlation is different by different informants. Pearson’s correlational analysis was a major method, coupled with regression analysis. The result confirmed the significant positive correlation between students’ academic performance and students’ self-report and teacher evaluation on their motivational orientation respectively. Teacher evaluation turned out with more predictive value for the academic achievement in math and reading. Between the subjects, mathematical problem solving showed higher correlation with most of the motivational subscales than reading comprehension did. The highest correlation was found between teacher evaluation on task orientation and students’ mathematical problem solving. The positive relationship between intrinsic motivation and academic achievement was proved. The disparity between students ’ self-report and teacher evaluation on motivational orientation was also addressed with the need of further examination.