Päämääriä, ajelehtimista, tietämättömyyttä, etsintää: Koulutusvalinnat, opinnot ja koulutuksen vaihtaminen yliopisto-opiskelijoiden kokemana 2000 -luvun taitteessa

Tutkimuksessa tarkastellaan yliopisto-opiskelua, opintojen kokemista ja niiden kulkua alkaen koulutusvalinnoista. Lisäksi tutkimuksessa pyritään ymmärtämään ja kuvaamaan yliopisto-opintojen aikaista koulutuksen vaihtamista prosessina. Kyseessä on seurantatutkimus Turun yliopistossa vuonna 1998 aloittaneesta opiskelijakohortista. Tutkittavat opiskelijat valittiin sillä perusteella, että he vastasivat kolmeen opintoja koskevaan kyselyyn ja olivat vähintään kolmen vuoden ajan läsnä olevina opiskelijoina. Opiskelijat (n=440) jaettiin neljään vertailuryhmään: 1) opintoihinsa tyytyväiset, 2) ensimmäisen vuoden jälkeen koulutusta vaihtaneet, 3) toisen vuoden jälkeen koulutusta vaihtaneet ja 4) koulutusta vaihtaa halunneet. Tutkimusaineisto koostuu kolmesta kyselystä, opintorekisteriaineistosta ja koulutusta opintojen aikana vaihtaneiden opiskelijoiden haastatteluista (n=22). Kyselyt tehtiin ensimmäisen, toisen ja kolmannen opintovuoden kevätlukukausilla ja haastattelut vuonna 2002, jolloin opiskelijat opiskelivat Turun yliopistossa neljättä tai viidettä vuotta. Kyselyiden avulla tutkittiin eroavatko koulutusta vaihtaneet opiskelijat muista opiskelijoista rakenteellisilta tekijöiltään tai opintokokemuksissaan. Opintorekisteriaineiston perusteella tutkittiin eroavatko koulutusta vaihtaneet opiskelijat koulutuksessa pysyneistä opiskelijoista opintojen kulussa. Kyselyiden ja haastatteluiden avulla tutkittiin minkälaisia tietoja ja odotuksia opiskelijoilla oli yliopisto-opiskelusta ollut ennen opintojen aloittamista. Haastatteluiden perusteella tutkittiin mitä syitä koulutuksen vaihtamisen taustalla oli ja minkälaisina kertomuksina koulutuksen vaihtamisprosessi näyttäytyi. Koulutusta vaihtaneet opiskelijat erosivat koulutuksessa pysyneistä opiskelijoista aiemman koulutuksen määrän, iän ja perheellisyyden suhteen. Verrattaessa ensimmäisen ja toisen vuoden jälkeen koulutusta vaihtaneita opiskelijoita keskenään havaittiin näillä ryhmillä olevan erilainen perhetausta. Koulutusta valittaessa tärkein tekijä oli kiinnostus alaa kohtaan. Toiseksi voimakkain hakutekijä oli muilla paitsi ensimmäisen vuoden jälkeen koulutusta vaihtaneilla valmiudet haluttuun ammattiin. Vuorostaan ensimmäisen vuoden jälkeen koulutusta vaihtaneilla toiseksi tärkein tekijä hakeutumisessa oli helppo sisäänpääsy opintoihin. Suurin osa opiskelijoista oli päässyt ensisijaisesti haluamaansa koulutukseen. Koulutusta myöhemmin vaihtaneissa ryhmissä ja koulutuksen vaihtoa halunneiden ryhmässä ensisijaisesti haluttuun koulutukseen päässeitä oli alle puolet. Odotukset opiskelusta eivät täysin täyttyneet ensimmäisen puolen vuoden opiskelun aikana. Tutkittujen ryhmien välillä havaittiin eroja kokemuksissa koulutuksen sopivuudesta itselle. Koulutuksen vaihtaminen oli myönteinen kokemus, ja uusi koulutus koettiin aiempaa koulutusta sopivammaksi itselle. Kolmannen vuoden kevätlukukaudella omaa koulutusta kohtaan koettu kiinnostus oli voimakasta muissa ryhmissä paitsi koulutuksen vaihtoa halunneissa. Harvimmin positiivisia tunteita opiskelua kohtaan kokivat vaihtoa halunneet opiskelijat. Koulutuksen vaihtaminen vähensi opintoihin kiinnittymättömyyttä. Koulutuksen vaihtoa halunneiden kokemukset nykyisen koulutuksensa ilmapiiristä olivat negatiivisimpia. Koulutuksen vaihtaminen vaikutti myönteisesti myös opetuksen kokemiseen. Opinnot etenivät kaikissa tutkituissa ryhmissä tasaisesti. Koulutuksen vaihtamisen jälkeisenä vuonna opinnot etenivät vaihtaneissa ryhmissä keskimääräistä enemmän. Haastatteluiden mukaan pääasiallisia syitä koulutuksen vaihtamiselle olivat päätyminen toissijaiseen koulutukseen ja pettyminen aloittamaansa koulutukseen. Narratiivien analyysin avulla tutkimuksessa löydettiin neljä erilaista tarinaa vaihtamisprosessista: 1) toissijaisesta koulutuksesta ensisijaiseen koulutukseen vaihtaminen, 2) ensisijaiseen koulutukseen pettyminen, 3) kiinnostavampaan koulutukseen ajautuminen ja 4) oman alan löytyminen etsinnän kautta. Vaikka koulutuspolitiikassa koulutuksen vaihtaminen nähdään ongelmana, oli se tämän tutkimuksen mukaan opiskelijalle myönteinen kokemus. Tämän tutkimuksen perusteella tulisikin kiinnittää huomiota opiskelijoihin, jotka haluaisivat vaihtaa koulutuksesta toiseen. Heillä opintojen eteneminen osoittautui hitaimmaksi ja opintokokemukset negatiivisimmiksi. Koulutusta vaihtaneiden opiskelijoiden opintojen eteneminen näytti hitaalta verrattuna opintoihinsa tyytyväisiin opiskelijoihin. Koulutuksen vaihtamisen jälkeen opintojen eteneminen kuitenkin nopeutui ja opintotyytyväisyys lisääntyi.

Determinants of Bone Strength and Predictors of Hip Fracture among Finnish Adults. Results from the Health 2000 Survey and the Mini-Finland Health Survey

The objective of this thesis was to identify the determinants of bone strength and predictors of hip fracture in representative samples of Finnish adults. A secondary objective was to construct a simple multifactorial model for hip fracture prediction over a 10-year follow-up period. The study was based on the Health 2000 Survey conducted during 2000 to 2001 (men and women aged 30 years or over, n=6 035) and the Mini-Finland Health Survey conducted during 1978 to 1980 (women aged 45 years or over, n=2 039). Study subjects participated in health interviews and comprehensive health examination. In the Health 2000 Survey, bone strength was assessed by means of calcaneal quantitative ultrasound (QUS). The follow-up information about hip fractures was drawn from the National Hospital Discharge Register. In this study, age, weight, height, serum 25-hydroxyvitamin D (S-25(OH)D), physical activity, smoking and alcohol consumption as well as menopause and eventual HRT in women were found to be associated with calcaneal broadband ultrasound attenuation (BUA) and speed of sound (SOS). Parity was associated with a decreased risk of hip fracture in postmenopausal women. Age, height, weight or waist circumference, quantitative ultrasound index (QUI), S-25(OH)D and fall-related factors, such as maximal walking speed, Parkinson’s disease, and the number of prescribed CNS active medication were significant independent predictors of hip fracture. At the population level, the incremental value of QUS appeared to be minor in hip fracture prediction when the fall-related risk factors were taken into account. A simple multifactorial model for hip fracture prediction presented in this study was based on readily available factors (age, gender, height, waist circumference, and fallrelated factors). Prospective studies are needed to test this model in patient-based study populations.

Oppiva organisaatio - tyhjä käsite vai kehittämisen väline?

Artikkeli perustuu kaksivuotiselle yhtenäinen peruskoulututkimus- ja kehittämishankkeelle, joka toteutettin vuosina 2000-2001 yhteistyössä kahden helsinkiläisen peruskoulun kanssa

Social capital and health : variations, associations and challenges

Although social capital and health have been extensively studied during the last decade, there are still open issues in current empirical research. These concern for instance the measurement of the concept in different contexts, as well as the association between different types of social capital and different dimensions of health. The present thesis addressed these questions. The general aim was to promote the understanding of social capital and health by investigating the oldest old and the two major language groups in Finland, Swedish- and Finnish-speakers. Another aim was to contribute to the discussion on methodological issues in social capital and health research. The present thesis investigated two empirical data sets, Umeå 85+ and Health 2000. The Umeå 85+ study was a cross-sectional study of 163 individuals aged 85, 90, and 95 or older, living in the municipality of Umeå, Sweden, in the year of 2000. The Health 2000 survey was a national study of 8,028 persons aged 30 or above carried out in Finland in 2000-2001. Different indicators of structural (e.g. social contacts) and cognitive (e.g. trust) social capital, as well as health indicators were used as variables in the analyses. The Umeå 85+ data set was analyzed with factor analysis, as well as univariate and multivariate analysis of variance. The Health 2000 data was analyzed with logistic regression techniques. The results showed that the Swedish-speakers in the Finnish data set Health 2000 had consistently higher prevalence of social capital compared to the Finnish-speakers even after controlling for central sociodemographic variables. The results further showed that even if the language group differences in health were small, the Swedishspeakers experienced in general better self-reported health compared with the Finnish-speakers. Common sociodemographic variables could not explain these observed differences in health. The results imply that social capital is often, but not always, associated with health. This was clearly seen in the Umeå 85+ data set where only one health indicator (depressive symptoms) was associated with structural social capital among the oldest old. The results based on the analysis of the Health 2000 survey demonstrated that the cognitive component of social capital was associated with self-rated health and psychological health rather than with participation in social activities and social contacts. In addition, social capital statistically reduced the health advantage especially for Swedish-speaking men, indicating that high prevalence of social capital may promote health. Finally, the present thesis also discussed the issue of methodological challenges faced with when analyzing social capital and health. It was suggested that certain components of social capital such as bonding and bridging social capital may be more relevant than structural and cognitive components when investigating social capital among the two language groups in Finland. The results concerning the oldest old indicated that the structural aspects of social capital probably reflect current living conditions, whereas cognitive social capital reflects attitudes and traits often acquired decades earlier. This is interpreted as an indication of the fact that structural and cognitive social capital are closely related yet empirically two distinctive concepts. Taken together, some components of social capital may be more relevant to study than others depending on which population group and age group is under study. The results also implied that the choice of cut-off point of dichotomization of selfrated health has an impact on the estimated effects of the explanatory variables. When the whole age interval, 35-64 years, was analyzed with logistic regression techniques the choice of cut-off point did not matter for the estimated effects of marital status and educational level. The results changed, however, when the age interval was divided into three shorter intervals. If self-rated health is explored using wide age intervals that do not account for age-dependent covariates there is a risk of drawing misleading conclusions. In conclusion, the results presented in the thesis suggest that the uneven distribution of social capital observed between the two language groups in Finland are of importance when trying to further understand health inequalities that exist between Swedish- and Finnish-speakers in Finland. Although social capital seemed to be relevant to the understanding of health among the oldest old, the meaning of social capital is probably different compared to a less vulnerable age group. This should be noticed in future empirical research. In the present thesis, it was shown that the relationship between social capital and health is complex and multidimensional. Different aspects of social capital seem to be important for different aspects of health. This reduces the possibility to generalize the results and to recommend general policy implementations in this area. An increased methodological awareness regarding social capital as well as health are called for in order to further understand the cfomplex association between them. However, based on the present data and findings social capital is associated with health. To understand individual health one must also consider social aspects of the individuals’ environment such as social capital.

Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta vuonna 2009

Ilmanlaatua on seurattu Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan alueen kunnissa käyttäen ilmentäjinä havupuita ja niiden rungoilla kasvavia jäkäliä 1980-luvulta lähtien. Seuranta on toteutettu uusitun, yhteisen seurantaohjelman mukaisesti vuodesta 2000 lähtien. Ensimmäisellä kierroksella 2000 – 2001 osa Itä-Uudenmaan kunnista jäi yhteisen hankkeen ulkopuolelle mutta seuraavilla seurantakierroksilla 2004 – 2005 sekä 2009 osanotto on ollut kattavaa. Vuonna 2009 arvioitiin ilmanlaatua männyn epifyyttijäkälien esiintymisen ja kunnon perusteella. Tutkimusalueen päästömäärät ovat laskeneet selvästi 1980- ja 1990-luvuilta, mutta 2000-luvulla päästökehitys on ollut aaltomaista. Myös ilmasta mitattujen epäpuhtauksien pitoisuudet sekä laskeumat ovat laskeneet 2000-luvulle tultaessa selvästi verrattuna 1980- ja 1990-lukuihin. 2000-luvun alkupuoliskolla lupavelvollisten laitosten päästöt ovat kasvaneet, mutta vähentyneet vuosien 2003 ja 2004 jälkeen. Rikkidioksidipäästöt olivat 2000-luvulla suurimmillaan vuonna 2003, jonka jälkeen vuosittaiset päästömäärät ovat vaihdelleet. Tutkimusalueen suurimmat päästölähteet sijaitsevat pääkaupunkiseudulla, Porvoossa ja Inkoossa. Selvin jäkälämuutosalue sijoittui Helsinkiin, jossa kuitenkin jäkälälajisto oli elpynyt ja pahimmat sormipaisukarpeen vauriot lieventyneet edellisiin tutkimusvuosiin verrattuna. Muita lajistoltaan ja jäkälien kunnolta selvästi muuttuneita alueita ovat olleet Porvoo (Kilpilahti-Porvoon keskusta), Lohjan-Inkoon alue sekä Hanko. Hangossa vauriot ovat selvästi lieventyneet, samoin Lohjan-Inkoon alueella. Pienempiä vaurioituneita alueita on havaittu myös muissa osissa tutkimusaluetta, mutta vaurioiden voimakkuudessa ja vyöhykkeiden sijoittumisessa on ollut jonkin verran vaihtelua vuosien välillä. Lajistoltaan luonnontilaisinta aluetta oli Itä-Uusimaa, ja sormipaisukarpeen vaurioiden osalta terveintä aluetta Länsi-Uudenmaan pohjoisosat. Tausta-alojen jäkälälajisto oli kaikkinensa monipuolisempaa ja vauriot vähäisempiä kuin taajama-aloilla. Sormipaisukarpeen vauriot olivat kasvaneet Itä-Uudellamaalla verrattuna aiempaan seurantavuoteen 2004, mutta lajistossa ei ollut juuri tapahtunut muutoksia. Tervehtynyttä sormipaisukarvetta oli erityisesti Länsi-Uudenmaan pohjoisosissa. Länsi-Uudellamaalla selvimmät muutokset liittyvät jäkälälajistoon, joka on köyhtynyt vuodesta 1998 vuoteen 2004, mutta oli vuonna 2009 hieman monipuolistunut edelliseen seurantaan nähden. Ilman epäpuhtauksista kärsivien jäkälälajien lajilukumäärä olikin kasvanut vuodesta 2004 vuoteen 2009 useilla tutkimusaloilla tutkimusalueen länsiosassa. Lajiston köyhtyminen erityisesti vuonna 2004 johtunee alueen päästökehityksestä, sillä sekä rikkidioksidin, typen oksidien ja hiukkasten päästöt kasvoivat 2000-luvun alusta vuosiin 2003 ja 2004 asti, vähentyen taas sen jälkeen. Jäkälät reagoivat ilman epäpuhtauksien kuormitustasoissa tapahtuviin muutoksiin hitaasti ja voivat ilmentää kohonnutta kuormitustasoa vielä vuosia kuormituksen päättymisen jälkeenkin. Tämän vuoksi jäkälämuuttujat ilmensivät päästöjen kohoamista selvästi vuonna 2004, eivätkä ne olleet vuonna 2009 kaikilta osin vielä palautuneet 2000-luvun alun tasolle.

Elevers läs- och skrivförmåga över tid : en longitudinell kohortstudie av läsförståelse och stavning i årskurs 1-6 i en finlandssvensk skola

Reports have shown that a growing number of students are leaving school without adequate reading and writing skills. At the same time, finnish children have improved in reading lit-eracy over the past decade. The school´s primary mission is to support student´s reading and writing development and follow it over time. Not only individual students´development has to be followd over time, as seen in this study, to be able to plan interventions. The purpose of this licentiate thesis is to study how the results in grades 1–6 exhibit in reading compre-hension and spelling over time in a school for the Swedish-speaking minority in Finland. Even gender differences in reading comprehension and spelling are being examined, as well as students with low performance. The data collection has been done during a period of twelwe years, 1997–2009, where data from practically every two years has been used for this study. Results are reported for the years 1997, 2000, 2001, 2003, 2007 and 2009. The measuring instruments are standardized and normative tests in reading comprehension and spelling. The same instruments were used all of the years. The number of students was 1 037 and when possible, students partici-pated more than once. There was a minimal loss of data. The groups of students mostly came from urban districts, and a smaller number came from rural districts. Students with special needs were included in the group, but none of the students in special units participat-ed. The results show that the skills in reading comprehension and spelling haven´t changed appreciably over time. The trend shows slightly positive or unchanged direction except in spelling in grade 1 and reading comprehension in grade 5 where the trend is slightly nega-tive. The most obvious change can be noticed over time in reading comprehension in grade 2, where performance has improved significantly. Significant differences between boys´and girls´performances occur some years and in favor of the girls, but more often in spelling than in reading comprehension. In grade 4, there are no differences in results between boys and girls in any year, neither in reading comprehension nor in spelling, nor in grade 2 in reading comprehension. When the results shows gender differences, there are always differ-ences in both reading comprehension and spelling. Poor performances are also analyzed over time. Isolated reading comprehension difficulties were common for those who was performing poorly. In grade 2, as the only grade, most common was a double deficit in both reading comprehension and spelling, and in grade 4, most students who performed poorly had isolated difficulties in spelling. The amount of poor results varies over time, and no particular trend can be discerned. In grade 2, however, the poor results decreased over time, especially for the boys. Even in reading comprehension for grade 6 the amount of poor results, especially for the boys (10th percentile), has decreased over time, at least in the later years, while the poor results in-creased in spelling generally. In grade 4 the amount of poor results in spelling (10th perc.) seems to be reduced for the girls.

Eläinlääkkeiden haittavaikutusilmoitukset vuosina 2000 ja 2001 : koirien reaktioita ilmoitetaan eniten

Summary