Kaksi varhaista suomalaista väitöskirjaa DDR:n kirkoista

Aulikki Mäkinen

Sonate für Pianoforte & Violoncello, Op121

Museokokoelma: 052.

Metabolic syndrome – early cardio-metabolic, vascular and hepatic changes

Background: Metabolic syndrome (MetS) is a combination of several cardio-metabolic risk factors including obesity, hyperglycemia, hypertension and dyslipidemia. MetS has been associated with increased levels of apolipoprotein B (apoB) and low-density lipoprotein oxidation (OxLDL) and with an increased risk of cardiovascular disease and non-alcoholic fatty liver disease. Aims: To establish the relation of apoB and OxLDL with the MetS development and to determine the status of MetS as a risk factor for adverse liver changes and for subclinical atherosclerosis. Subjects and Methods: The present thesis is part of the two large scale population-based, prospective, observational studies. Cardiovascular Risk in Young Finns study was launched in 1980 including 3,596 subjects aged 3-18 years. Thereafter follow-up studies have been conducted regularly. In the latest follow-ups that were performed in 2001 (N=2,283) and 2007 (N=2,204), non-invasive ultrasound studies were introduced to the study protocol to measure subclinical atherosclerosis i.e. carotid intima-media thickness (IMT), carotid artery distensibility (Cdist) and brachial flow-mediated dilatation (FMD). Alanine-aminotransferase (ALT) and gammaglutamyltransferase (GGT) were measured in 2007 to assess liver function. The Bogalusa Heart Study is a long-term epidemiologic study of cardiovascular risk factors launched in 1972 in a biracial community of Bogalusa, Louisiana, USA. Total of 374 youths (aged 9-18 years at baseline in 1984-88) who underwent non-invasive ultrasound studies of the carotid artery as adults, were included in the analyses of the present thesis. Results: The odds ratios (95% confidence intervals) for MetS incidence during a 6-year follow-up by quartiles of apoB were 2.0(1.0-3.8) for the second quartile, 3.1(1.7-5.7) for the third quartile and 4.2(2.3-7.6) for the fourth quartile. OxLDL was not independently associated with incident MetS. Youth (aged 9-18 years) with MetS or with high body mass index were at 2-3 times the risk of having MetS, high IMT, and type 2 diabetes 24-years later as adults. IMT increased 79±7μm (mean±SEM) in subjects with MetS and 42±2μm in subjects without the MetS (P<0.0001) during 6- years. Subjects who lost the MetS diagnosis during 6-year follow-up had reduced IMT progression compared to persistent MetS group (0.036±0.005vs.0.079±0.010 mm, P=0.001) and reduced Cdist change compared to incident MetS group (-0.12±0.05vs.-0.38±0.10 %/mmHg, P=0.03) over 6-year follow-up. MetS predicted elevated ALT (β±SEM=0.380±0.052, P<0.0001 in men and 0.160±0.052, P=0.002 in women) and GGT (β±SEM=0.240±0.058, P<0.0001 in men and 0.262±0.053, P<0.0001 in women) levels after 6-years. Conclusions: These findings suggest that apoB may give additional information on early metabolic disturbances predisposing MetS. MetS may be used to identify individuals at increased risk of developing atherosclerosis and non-alcoholic liver disease. However, recovery from the MetS may have positive effects on liver and vascular properties.

Keski-Suomen maakunnan strateginen vesihuollon kehittämissuunnitelma vuosille 2009–2020

Keski-Suomen maakunnan strateginen vesihuollon kehittämissuunnitelma vuosille 2009–2020 käsittelee maakunnan vesihuollon kehittämistavoitteita, kehittämistarpeita sekä tarvittavia toimenpiteitä. Suunnitelmassa käydään läpi vesihuoltoon liittyvää lainsäädäntöä sekä kaavoituksen ja vesihuollon suhdetta. Keski-Suomen vesihuollon nykytila ja kehittämistarpeet käsitellään seutukunnittain ja kuntakohtaisesti. Vesihuollon kehittämisen tavoitteet määritellään eri osa-alueille, kuten maankäytön ja vesihuollon yhteensovittaminen, erityistilanteiden vesihuollon kehittäminen ja vesihuoltolaitosten kehittäminen. Tavoitteiden saavuttamiseksi on esitetty toimenpiteitä seutukunnittain. Keski-Suomen runkoviemärit ja -vesijohdot sekä vedenottamot on esitetty kartoilla.

Eurajoen - Luvian ranta-alueiden monikäyttösuunnitelma

Ranta-alueiden monikäyttösuunnitelmassa esitellään Eurajoen – Luvian ranta-alueille maankäytön ja hoidon tavoitteet, joilla pyritään muun muassa ylläpitämään lajistollista monimuotoisuutta, alueen linnustollisia arvoja ja vahvistamaan alueella taantunutta pikku-apolloperhoskantaa. Lisäksi suunnitelman esittämillä toimilla edistetään alueen perinnemaisemien hoitoa, parannetaan lahtien vesien tilaa, parannetaan virkistyskäytön edellytyksiä, sekä palautetaan entistä avointa maisemaa. Kasvillisuudeltaan umpeutuva ja vesialueiltaan mataloituva rannikkoalue, sekä uhanalaisen perhosen umpeutuvat elinympäristöverkostot tarvitsevat pikaisia hoitotoimia, jotta esimerkiksi vesialueen rehevöityminen ja ranta-alueiden umpeenkasvu voitaisiin pysäyttää. Tavoitteena on, että suunnitelmassa esitetyt maankäyttö- ja hoitosuositukset innostaisivat palauttamaan avoimia, niitettyjä ja/tai laidunnettuja rantamaisemia. Etenkin Luvian lahtiketjusta löytyi runsaasti hienoja, hoitamisen arvoisia ruovikoituvia rantaniittyjä ja niihin liittyviä puustoisia reuna-alueita, joista olisi palautettavissa maisemallisestikin upeita hakamaita. Samalla mahdollinen jo umpeutuneiden entisten merenlahtien ruovikoiden hyödyntäminen toisi alueen luonnonhoitoon kustannustehokkuutta. Vesiruovikoiden vesileikkuu jokisuistoalueilla poistaisi ravinteita rehevistä ja matalista lahdista, sekä hidastaisi maankohoamisen ja jokisuiston sedimentoitumisen aiheuttamaa rantaviivan luontaista siirtymistä. Suunnittelualueen koko on 2800 hehtaaria, joista n. 540 hehtaarille esitetään maankäyttötavoitteita. Kunnostettavaksi soveltuvia rantaniittyjä on 246 ha. Näistä osa on jo hoidon piirissä, mutta niilläkin tarvitaan täydentäviä hoitotoimia, kuten ruovikon äestystä tai murskausta (yhteensä 6 ha). Avoimia rantaniittyjä täydentämään on ehdotettu luonnonhoitopeltoja n. 50 hehtaaria, sekä niiden lisäksi vesiensuojelullisia suojavyöhykkeitä perustettavaksi muutama hehtaari. Niitä täydentävät maatalouden yleissuunnitelmassa esitetyt suojavyöhyketarpeet etenkin Eurajoen ja Lapinjoen valuma-alueille. Lisäksi suunnittelualueelta kartoitettiin muita avoimia niittyjä 13 hehtaaria, sekä 164 hehtaaria puustoisia perinnemaisemia. Mahdollisia maalla kasvavan ruovikon hyödyntämiskohteita löytyi noin 100 hehtaaria, mutta pääosa näistäkin soveltuisi myös uudelleen kunnostettavaksi perinnemaisemiksi (rantaniityiksi ja niityiksi) joko niittämällä tai laiduntamalla. Niitto- tai laidunnushoitoa suositellaankin kaikkiaan n. 450 hehtaarille ranta-alueita. Tämä palauttaisi luontoarvoja ja maisemaa avoimuudessaan samalle tasolle, kuin se on ollut niitto- ja laiduntalouden ”kulta-ajalla” 1900-luvun alussa. Suunnitelmassa käsitellään laajimmat maankäyttö- ja hoitosuositusalueet tekstien ja karttojen kera. Suppeammat hoitoalueet löytyvät vain maankäyttö- ja hoitosuosituskartoilta. Koko alueen rantoja ja kaikkia saaria ei aika- ja resurssipulan vuoksi voitu kartoittaa, vaan pienimmistä saarista ja ruovikoista annetaan suunnitelmassa maankäytön ja hoidon yleisohjeet. Suunnitelmassa esitetyt ranta-alueiden maankäyttö- ja hoitosuositukset ovat maanomistajille vapaaehtoisia, eikä niiden noudattaminen ole sitovaa.

JNK regulation of neurogenesis, neuroplasticity and anxiety-related behaviors in mice

I vår moderna värld har förekomsten av ångeststörningar drastiskt ökat, vilket påverkar välfärden i våra samhällen. Eftersom de molekylära mekanismerna bakom ångest är relativt okända, är möjligheterna till behandling av ångeststörningar begränsade. I och med utvecklingen av genetiska manipuleringmetoder och avbildningstekniker har strukturella förändringar associerade med ångeststörningar kunnat konstateras. Neuroanatomiska studier har påvisat störningar i dendritarkitektur, dendrittaggar och i neurogenesen hos vuxna individer. Särskilt neurogenesen i hippocampus anses viktig i detta sammanhang. Neurogenes i hippocampus har föreslagits spela en viktig roll i ångeststörningarnas patofysiologi och för hur vissa antidepressiva läkemedel förmedlar sin effekt. Under senare år har MAP-kinaser (MAPK) föreslagits vara involverade både i uppkomsten av affektiva störningar och i neurogenes i hippocampus. JNK är en grupp kinaser inom MAPK-familjen som aktiveras av olika externa stressfaktorer. I normala celler är aktiviteten hos JNK låg. Cell-stress ökar aktiviteten hos JNK vilket leder till bl.a. apoptos. JNK kinaser anses vara potentiella terapeutiska mål för behandling av neurodegenerativa sjukdomar men deras potential som mål för behandling av affektiva sjukdomar har tillsvidare inte utretts. Den här avhandlingen behandlar betydelsen av JNK för ångestrelaterat beteende hos möss. Med hjälp av Jnk1-knockout möss och farmakologisk inhibering av JNK-signalering, demonstreras att JNK reglerar neurogenes i hippocampus, vilket i sin tur ligger bakom mössens ångestrelaterade beteende. Jnk1-knockout möss var mindre ängsliga och uppvisade ökad neurogenes i hippcampus jämfört med kontrollmöss. Inhibering av JNK-signalering i hjärnan hos möss gjorde dem också mindre ängsliga och ökade neurogenesen i hippocampus på samma sätt som vissa antidepressiva läkemedel. Inhibering av JNK-aktivitet ledde inte bara till ökad neurogenes i hippocampus, utan främjade också mognandet av nybildade nervceller hos vuxna möss. Resultaten visar också att dendritarkitekturen och fördelningen av dendrittaggar hos CA3 neuroner i hippocampus är förändrad hos Jnk1-knockout möss. Genom screening av substratmolekyler för JNK hittades två JNKeffektormolekyler, MARCKSL1 (ett aktin-associerat protein) och MAP2 (ett mikrotubulus-associerat protein), som reglerade neuronernas sttruktur. Det här tyder på att JNK-signalering kan kontrollera ångeststörningsrelaterade förändringar hor dendriter och dendrittaggar. Sammanfattningsvis ger resultaten som presenteras i avhandlingen en ökad insikt i molekylära mekanismer som kan leda till ångeststörningsrelaterade förändringar i neurogenes och dendritstruktur. Därtill föreslås att JNKsignalbanan har potential som terapeutiskt mål för behandling av ångeststörningar.