56 resultados para 11-dictytriene-19-acid
em Doria (National Library of Finland DSpace Services) - National Library of Finland, Finland
Resumo:
Reactive arthritis (ReA) is an inflammatory joint disease triggered by certain bacterial infections e.g. gastroenteritis caused by Salmonella. ReA is strongly associated to HLA-B27. However, the mechanism behind this association is unknown but it is suggested that the bacteria or bacterial compartments persist in the body. In this study, it was investigated whether the intracellular signaling is altered in HLA-B27- transfected U937 monocytic macrophages. Moreover, the contribution of HLA–B27 heavy chain (HC) misfolding was of interest. The study revealed that p38 activity plays a crucial role in controlling intracellular Salmonella Enteritidis in U937 cells. The replication of intracellular bacteria was dependent on p38 kinase and the activity of p38 was dysregulated in HLA-B27- transfected cells expressing misfolding heavy chains (HCs). Also the double-stranded RNA -dependent kinase (PKR) that modifies p38 signaling was overexpressed and hypophosphorylated upon infection and lipopolysaccharide stimulation. The expression of CCAAT enhancer binding protein beta (C/EBPβ) was found to be increased after infection and stimulation. Increased amount of full length human antigen R (HuR), disturbed HuR cleavage and reduced dependence on PKR after infection were observed. All the findings were linked to HLA-B27 HCs containing misfoldingassociated glutamic acid 45 (Glu45) at the peptide binding groove. The results indicate that the expression of HLA-B27 modulates the intracellular environment of U937 monocytic macrophages by altering signaling. This phenomenon is at least partially associated to the HLA-B27 misfolding. These observations offer a novel explanation how HLA-B27 may modulate inflammatory response induced by ReA-triggering bacteria.
Resumo:
Työn tavoitteena on tuottaa kehitysehdotuksia kohdeyrityksen perustajarakennuttamisprosessiin. Toiminnan tarkastelun painopiste on taloushallinnossa ja tietojärjestelmissä. Prosessin analysoimisessa hyödynnetään liiketoimintaprosessikuvausta, jossa eritellään yksilöiden sekä järjestelmien toimintaa. Työn teoriaosuudessa tarkastellaan prosesseja ja niiden kuvaamista, talousohjausta sekä rakennuttamisliiketoimintaa yleisesti. Synteesiosuudessa prosessin kulku analysoidaan. Prosessin tarkastelussa keskitytään prosessin sopimusvaiheeseen sekä taloushallinnon ja tietojärjestelmien toteutukseen. Analyysin perusteella esitetään toiminnan keskeiset ongelmakohdat. Toiminnan ongelmat jakautuvat kolmelle tasolle: operatiiviseen toimintaan, taloushallinnon toteutukseen sekä tietojärjestelmäratkaisuihin. Operatiivisella tasolla ongelmat liittyvät yksilöiden toimintaan ja taloushallinnossa etenkin kustannusten kohdistamiseen. Tietojärjestelmien avulla yhdistetään operatiivinen ja taloushallinnollinen taso toisiinsa. Työssä esitettyjen ratkaisuehdotusten avulla kohdeyritys voi kehittää prosessia kokonaisuutena.
Resumo:
Hyvää elämää ei voi mitata rahassa? Tutkielma vaikeasti vammaisen lapsen perheen kunnallisten hyvinvointipalveluiden taloudellisista vaikutuksista Tarkastelen pro gradussani vaikeasti vammaisen lapsen perheen kunnallisten palveluiden järjestämisen kontekstissa, onko hyvä elämä rahassa mitattavissa. Aloitan tutkimukseni tarkastelemalla hyvä elämä- paradigmojen moninaisuutta ja siirryn sitten tutkimaan, millainen on hyvinvointivaltio Suomi. Keskeisen kiinnostuksen kohteena on, miten sen kunnallisia palveluja järjestetään. Tarkastelen erilaisia yhteiskuntamalleja, vallitsevaa aihetta koskevaa lainsäädäntöä ja sen tulkinnan kautta syntyneitä toimintatapoja. Jatkan tuomalla esiin kunnallisten palveluiden järjestämistä koskevia kansallisia ja globaaleja talouskysymyksiä sekä tarkastelemalla aiempaa tutkimusta taloudellisesta vaikuttavuudesta niin terveydenhuollon, sosiaalihuollon kuin koulutuksen parissa. Kuvaan sen jälkeen kahden hypoteettisen vaikeasti vammaisen lapsen perheen Mäkisten ja Virtasten saamia kunnallisia palveluita. Sitten tarkoituksenani on ”eurottaa” tarinat. Tällä tarkoitan sitä, että tarkastelemalla tarinoissa ilmenevien palveluiden kustannuksia sekä vaikutuksia, voisi olla mahdollista mitata hyvää elämää rahassa. Teen tarinoiden pohjalta myös kustannus-hyötyanalyysin ja vertaan sitten näitä laskentatapoja toisiinsa. Tarina-aineiston keruumenetelmänä käytän eläytymismenetelmää soveltaen sitä siten, että käytän omia kokemuksiani vaikeasti vammaisten lasten perheiden tilanteista luodessani itse kaksi ääripäitä kuvaavaa tarinaa. Perheen aikuisten täysityöllistyminen tai sen estyminen ovat tarinoita erottava tekijä. Työelämään osallistuminen on yleisin suomalaisen hyvän elämän rakennusaine. Laskelmat osoittavat, että hyvän elämän mittaaminen rahassa on mahdollista. Asenteet vaikuttavat päätöksentekoon ja vaikeasti vammaisen hyvä elämä rakentuu useimmin muista lähtökohdista kuin hänen omistaan. Tärkeää on tunnistaa, kenen hyvä elämä-käsityksiin perustuen kunnallisia palveluja järjestetään. Taloudellisen vaikuttavuuden arviointia on tehty sosiaalialalla hyvin vähän ja sen tarve on ilmeinen. Helppokäyttöisten arviointimenetelmien kehittäminen lisäisi niiden käyttöä arjen palvelupäätöksiä tehtäessä.
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu
Resumo:
Siemenpankit ; Radziwillien kirjasto ; Kulttuurijournalismin muutos ; Nanomikroskopiakeskus ; Elintarvikeketjun ympäristövastuu ; UBI-tutkimusohjelma ; Ensimmäinen Aalto-professori ; Royal Society 350 vuotta.
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu