122 resultados para asset revaluation
Resumo:
This thesis aims to investigate pricing of liquidity risks in London Stock Exchange. Liquidity Adjusted Capital Asset Pricing Model i.e. LCAPM developed by Acharya and Pedersen (2005) is being applied to test the influence of various liquidity risks on stock returns in London Stock Exchange. The Liquidity Adjusted Capital Asset Pricing model provides a unified framework for the testing of liquidity risks. All the common stocks listed and delisted for the period of 2000 to 2014 are included in the data sample. The study has incorporated three different measures of liquidity – Percent Quoted Spread, Amihud (2002) and Turnover. The reason behind the application of three different liquidity measures is the multi-dimensional nature of liquidity. Firm fixed effects panel regression is applied for the estimation of LCAPM. However, the results are robust according to Fama-Macbeth regressions. The results of the study indicates that liquidity risks in the form of (i) level of liquidity, (ii) commonality in liquidity (iii) flight to liquidity, (iv) depressed wealth effect and market return as well as aggregate liquidity risk are priced at London Stock Exchange. However, the results are sensitive to the choice of liquidity measures.
Resumo:
Osakeyhtiölakiin on vuodesta 2006 asti sisältynyt maksukykytesti (OYL 13:2), jonka tulkinnallinen epäselvyys on motivoinut useita tutkimuksia ja melko kriittistäkin kirjoittelua. Säännöksen tarkoituksena on ehkäistä osakeyhtiön velkojia uhkaava varojenjako velvoittamalla yhtiön johto huolellisuusvelvoitteensa nojalla arvioimaan varojenjaon vaikutukset yhtiön maksukyvyn säilymiseen. Oikeuskäytännön puuttuessa maksukykytestin toteuttamistapaan liittyy kuitenkin edelleenkin merkittävää epävarmuutta. Tämän tutkimuksen tavoitteena on pyrkiä selvittämään, miten osakeyhtiölain mukainen maksukykytesti pitäisi toteuttaa pienissä osakeyhtiöissä, joiden taloushallinto on kokonaan tai osittain ulkoistettu tilitoimistolle. Olennainen osa tutkimuksen tavoitetta on ottaa kantaa tilitoimiston rooliin maksukykytestin toteuttamisessa. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että yksityiskohtaisten tilinpäätöksen tunnuslukuihin perustuvien maksukykyarvioiden laatiminen maksukykytestin toteuttamiseksi on pienissä osakeyhtiöissä pääsääntöisesti tarpeetonta. Merkitystä tulisi sen sijaan antaa yhtiön johdolla olevalle hiljaiselle tiedolle, sillä yhtiön johto tuntee yrityksen tilanteen parhaiten ja kykenee siten myös arvioimaan tuleva kehitystä. Tilitoimiston rooliksi jää tällöin varmistaa, että asiakasyrityksen johto tuntee oman vastuuasemansa. Tutkimuksen perusteella tilitoimistot voisivat myös hyödyntää omaa asemaansa pienten yhtiöiden neuvonantajina nykyistä paremmin ohjeistamalla asiakasyrityksiään dokumentoimaan maksukykytestin hallituksen kokouspöytäkirjaan esimerkiksi osana hallituksen osingonjakoehdotusta.