Competitive advantage through proprietary erp implementation: analysis of the project Väinämö

In the market where companies similar in size and resources are competing, it is challenging to have any advantage over others. In order to stay afloat company needs to have capability to perform with fewer resources and yet provide better service. Hence development of efficient processes which can cut costs and improve performance is crucial. As business expands, processes become complicated and large amount of data needs to be managed and available on request. Different tools are used in companies to store and manage data, which facilitates better production and transactions. In the modern business world the most utilized tool for that purpose is ERP - Enterprise Resource Planning system. The focus of this research is to study how competitive advantage can be achieved by implementing proprietary ERP system in the company; ERP system that is in-house created, tailor made to match and align business needs and processes. Market is full of ERP software, but choosing the right one is a big challenge. Identifying the key features that need improvement in processes and data management, choosing the right ERP, implementing it and the follow-up is a long and expensive journey companies undergo. Some companies prefer to invest in a ready-made package bought from vendor and adjust it according to own business needs, while others focus on creating own system with in-house IT capabilities. In this research a case company is used and author tries to identify and analyze why organization in question decided to pursue the development of proprietary ERP system, how it has been implemented and whether it has been successful. Main conclusion and recommendation of this research is for companies to know core capabilities and constraints before choosing and implementing ERP system. Knowledge of factors that affect system change outcome is important, to make the right decisions on strategic level and implement on operational level. Duration of the project in the case company has lasted longer than anticipated. It has been reported that in cases of buying ready product from vendor, projects are delayed and completed over budget as well. In general, in case company implementation of proprietary ERP has been successful both from business performance figures and usability of system by employees. In terms of future research, conducting a study to calculate statistically ROI of both approaches; of buying ready product and creating own ERP will be beneficial.

Lean toimenpiteiden implementointi PK-yrityksessä

Yritykset ympäri maailmaa ovat saavuttaneet Leanin avulla hyviä tuloksia ja parantaneet kilpailukykyään. Lean on kokonaisvaltainen filosofia, jossa käytetään konkreettisia työkaluja kehittämisen tukena. Implementonnin onnistuminen edellyttää koko organisaation sitoutumista muutoksiin ja uusiin toimintamalleihin. Meconet yhtio pyrkii maailman luokan toimittajaksi ja haluaa edistää toiminnan kehittämistä leanin periaatteiden mukaisesti hyödyntämällä kokonaisvaltaisia Lean työkaluja. Meconet Oy:n Vantaan tehtaalla oli keväällä 2013 tavoitteena edistää jatkuvaa kehittymistä Kaizenin avulla. Lisäksi tavoitteena oli ryhtyä järjestelmällisesti seuraamaan suorituskykyä mittareiden avulla ja lisätä visuaalisuutta. Meconet Oy:n Vantaan tehtaalla muodostettiin toimintamalli päivittäiseen suorituskyvyn seurantaan, toteutetttiin useita kehitysprojekteja Kaizen periaatteiden mukaisesti ja lisättiin visuaalisia elementtejä tiedonkulun parantamiseksi.

Teollisuuspuhaltimille tarkoitetun suunnittelujärjestelmän kehittäminen

Diplomityön tavoitteena oli kehittää Dust Control Systems Oy:n nykyistä suunnittelujärjestelmää yrityksen toiminnan laadun ja suunnittelun tehokkuuden parantamiseksi. Suunnittelun suurin pullonkaula on valmistusdokumenttien tuottaminen, joten keskeinen tehtävä oli dokumenttien laadun parantaminen ja tuottamisen nopeuttaminen. Lisäksi tärkeää oli selkeyttää nykyistä nimikkeiden hallintaa ja ylläpitoa. Kehitystyö keskittyi suurelta osin suunnittelujärjestelmän ohjelmistoympäristön päivittämiseen ja sen muokkaamiseen. Teoriaosuudessa käsiteltiin nykyaikaista suunnittelua ja sen kehittämismahdollisuuksia. Lisäksi tarkasteltiin suunnittelun automatisoinnin tuomia hyötyjä sekä erilaisia tuotannon tehostamismenetelmiä. Kehitysosiossa tutkittiin yrityksen nykyistä suunnittelujärjestelmää ja ohjelmistoympäristöä, tuotteiden asettamia vaatimuksia sekä järjestelmän puutteita. Näihin liittyi suuresti yhteistyö henkilöstön sekä ohjelmistotoimittajan kanssa. Tutkimuksen perusteella ryhdyttiin kehittämään uutta järjestelmäkokonaisuutta, johon liitettiin tarvittavia ohjelmistoja ja päivityksiä. Käyttöönottoa varten ohjelmistot konfiguroitiin yrityksen tarpeita vastaaviksi. Työn tuloksena saatiin kehittyneempi ja nykyaikaisempi suunnittelujärjestelmä ja ohjelmistoympäristö. Suunnittelijoiden työtaakkaa saadaan kevennettyä toistuvien työvaiheiden pidemmälle viedyllä automatisoinnilla. Uudistettu ohjelmistoympäristö luo osaltaan ehtoja ja sääntöjä, jotta virheitä syntyy yhä vähemmän. Lisäksi suunnittelun läpimenoaikaa saadaan lyhennettyä parannetulla dokumenttien tuottamisella.

An examination of factors influencing ERP key-user satisfaction: A qualitative case study

Several companies are trying to improve their operation efficiency by implementing an enterprise resource planning (ERP) system that makes it possible to control the resources of the company in real time. However, the success of the implementation project is not a foregone conclusion; a significant part of these projects end in a failure, one way or another. Therefore it is important to investigate ERP system implementation more closely in order to increase understanding about factors influencing ERP system success and to improve the probability of a successful ERP implementation project. Consequently, this study was initiated because a manufacturing case company wanted to review the success of their ERP implementation project. To be exact, the case company hoped to gain both information about the success of the project and insight for future implementation improvement. This study investigated ERP success specifically by examining factors that influence ERP key-user satisfaction. User satisfaction is one of the most commonly applied indicators of information system success. The research data was mainly collected by conducting theme interviews. The subjects of the interviews were six key-users of the newly implemented ERP system. The interviewees were closely involved in the implementation project. Furthermore, they act as representative users that utilize the new system in everyday business processes. The collected data was analyzed by thematizing. Both data collection and analysis were guided by a theoretical frame of reference. This frame was based on previous research on the subject. The results of the study aligned with the theoretical framework to large extent. The four principal factors influencing key-user satisfaction were change management, contractor service, key-user’s system knowledge and characteristics of the ERP product itself. One of the most significant contributions of the research is that it confirmed the existence of a connection between change management and ERP key-user satisfaction. Furthermore, it discovered two new sub-factors influencing contractor service related key-user satisfaction. In addition, the research findings indicated that in order to improve the current level of key-user satisfaction, the case company should pay special attention to system functionality improvement and enhancement of the key-users’ knowledge. During similar implementation projects in the future, it would be important to assure the success of change management and contractor service related processes.

Sosioteknisen kuilun kaventaminen toiminnanohjausjärjestelmän ja käyttäjien välillä

Pro Gradu- tutkimuksen keskeisin tavoite on ollut selvittää, kuinka sosioteknistä kuilua kohdeyrityksen toiminnanohjausjärjestelmän ja käyttäjien välillä voitaisiin pienentää. Teo-reettisena viitekehyksenä on käytetty sosioteknistä systeemiteoriaa sekä teorioita liittyen tietoteknisen järjestelmän hyväksyntään. Toiminnanohjausjärjestelmät ovat tunnetusti välttämätön osa nykypäivää lähes kaikille yrityksille. Niiden käyttöönoton onnistumista ja käytön tehokkuutta voidaan parantaa huomioimalla sekä sosiaalinen että tekninen systeemi organisaatiossa. Sosiotekninen kuilu rakentuu kahden välttämättömän ja toisistaan riippuvaisen systeemin välille: sekä sosiaalinen systeemi eli henkilöstö ja heidän työtapansa että tekninen systeemi eli tekno-logia ja tieto on huomioitava ja aidosti sosioteknisessä muutoksessa molempia systeeme-jä muokattava. Organisaatio voi parantaa omilla toimillaan käyttäjien asennetta ja haluk-kuutta ja siten kaventaa kuilua sosiaalisen systeemin puolelta. Lisäksi teknistä systeemiä tulisi muokata paremmin vastaamaan käyttäjien toiveita, jotta kuilu kapenisi myös tekni-sen systeemin suunnasta. Tutkimus toteutettiin laadullisena ja aineistonkeräystapana käytettiin puolistrukturoituja haastatteluja kohdeyrityksessä.

Verenluovuttajien rekisteritiedon hyödyntäminen ja kontaktoinnin kehittäminen CRM-järjestelmän avulla

Diplomityön tavoitteena on kartoittaa Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun verenluovutustoiminnan luovuttajahallinnan nyky- ja tavoitetilaa haastattelujen, havainnoinnin sekä dokumentaation perusteella. Kartoituksen ja kuiluanalyysin avulla voidaan arvioida Microsoftin asiakassuhteiden hallintaan tarkoitetun järjestelmän soveltuvuutta Veripalvelun käyttöön. Lisäksi arvioidaan strategisen CRM-viitekehyksen soveltamista Veripalvelun luovuttajasuhteiden hallintaan, joka tarjoaa kokonaisvaltaisen ja poikkifunktionaalisen näkemyksen kriittisiin prosesseihin ja aktiviteetteihin. Asiakassuhteiden hallinta pitää nähdä kokonaisvaltaisena, koko organisaatiota koskevana jatkuvan kehittämisen kohteena olevana toimintona joka tuo lisäarvoa sekä organisaatiolle itselleen että sen asiakkaille. Voittoa tavoittelemattoman organisaation toimintaympäristössä Veripalvelulla ei ole suoraa kilpailua, joka on otettava huomioon luovuttajasuhteiden hallinnassa. Tulevaisuuden tavoitteet kartoittamalla voi kohdeorganisaatio huomioida strategisesti tärkeä osa-alueet, jotka takaavat kilpailukyvyn ja mahdollistavat arvonluonnin asiakasprosesseissa.