Piilevien asiakastarpeiden tunnistaminen – repertory grid -tekniikka

Tässä työssä tutkitaan asiakaslähtöisyyttä tuotekehityksessä ja piilevien asiakastarpeiden selvittämistä ja hyödyntämistä asiakaslähtöisyydessä. Tavoitteena on selvittää asiakaslähtöisyyden tärkeyttä ja etuja tuotekehityksessä, sekä käydä läpi erilaisia asiakastarpeiden selvittämismetodeja erityisesti keskittyen repertory grid –tekniikkaan (RGT). Asiakaslähtöisyys tuo yrityksille merkittävää kilpailuetua tuotekehityksen alkupäähän. Erityisesti piilevät asiakastarpeet voivat mahdollistaa tuoteinnovaatioita, joilla saavutetaan huomattavasti parempaa asiakastyytyväisyyttä ja etulyöntiasemaa kilpailijoihin nähden. Piileviä asiakastarpeita voi tunnistaa repertory grid –tekniikalla, jota on avattu tässä työssä. Tekniikka mahdollistaa piilevien asiakastarpeiden tunnistamisen, mikä osaltaan edistää etulyöntiaseman antavia asiakaslähtöisiä tuoteinnovaatioita, joilla yritys voi differoitua muista markkinoilla olevista yrityksistä. Asiakaslähtöisyyden tulee tuotekehityksen lähtökohdan lisäksi olla osa yrityksen strategiaa ja kulttuuria, jotta yritys voi menestyä asiakaslähtöisyydellä.

Mahdollisuuksien ja trendien tunnistaminen osana kilpailutilanteen kehittymistä strategisessa suunnittelussa

Tässä kandidaatin työssä tutkitaan mahdollisuuksien ja trendien tunnistamista sekä niiden hyödyntämistä osana yrityksen strategista suunnittelua. This study examines identification of opportunities and trends and utilisation of those factors in strategic planning.

Tutkijan tietopaketti tiedepolitiikkaan

Kirjallisuusarvostelu

Vertaistukea etnografille tutkijan refleksiivisyyden pohdintaan

Kirjallisuusarvostelu

Tietoisuus kirjoitetusta kielestä osana lukemaan oppimista

Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, miten tietoisuus kirjoitetusta kielestä 5-vuotiaana on yhteydessä lukutaidon nopeuteen ja tarkkuuteen 7-vuotiaana esikoulukeväänä. Tutkimuksen aineisto on osa Maarit Silvénin johtamaa pitkittäistutkimusta VUOKKO -Vuorovaikutus ja kehitys varhaislapsuudessa (Silvén, Poskiparta, Niemi & Voeten, 2007). Tämä tutkimus perustuu 62 lapsen otokseen. Aineisto kerättiin Turun yliopiston oppimistutkimuskeskuksessa. Kaikki tutkimukset tehtiin yksilötesteinä ja ne kuvattiin videolle. Ensimmäiseksi pyrittiin selvittämään, miten taito kirjoittaa oma nimi 5-vuotiaana ennustaa lukutaitoa 7-vuotiaana. Lasten tehtävänä oli kirjoittaa oma nimi tyhjälle valkoiselle paperille. Toiseksi haettiin vastausta, miten kirjainten tunnistaminen vaikuttaa lukutaitoon. Lapsia pyydettiin nimeämään tutkijan osoittamat kirjaimet. Kolmanneksi selvitettiin, vaikuttaako sanan tunnistamisen taito tulevaan lukutaitoon. Tätä tutkittiin näyttämällä lapselle sana SANA. Lapsen tehtävänä oli lukea sana tai tunnistaa kirjaimia siitä. Lukutaitoa tutkittiin ALLU – ala-asteen lukutestin teknisen lukutaidon osatestillä TL2. Lapsen tehtävänä oli lukea neljä sanaa ja yhdistää sopiva sana viivalla vieressä olevaan kuvaan. (Lindeman, 1998.) Tutkimus osoitti, että mitä taitavampia lapset olivat nimeämään kirjaimia ja tunnistamaan sanoja 5-vuotiaana, sitä parempia he olivat lukemaan 7-vuotiaana. Kirjainten nimeäminen- tehtävässä lasten keskiarvo oli 11.37 kirjainta ja vaihteluväli 0-28 (max. 29 kirjainta). Sanan tunnistus–tehtävässä kukaan lapsista ei osannut lukea annettua sanaa. Kaksi lapsista osasi yhdistää äänteitä ja suurin osa (n = 51) osasi nimetä kirjaimia. Oman nimen kirjoittamisen taito ei tässä tutkimuksessa osoittautunut luotettavaksi lukutaidon ennustajaksi, koska suurin osa lapsista (81 %) osasi kirjoittaa nimensä kokonaan 5-vuotiaana.

Sähköinen tunnistaminen ja toisen tunnistusvälineen käyttäminen Kiinteistökaupan verkkopalvelussa

Marraskuun 2013 alusta voimaan tullut maakaaren uudistus mahdollisti kiinteistöjen sähköisen vaihdannan sekä sähköisen asioinnin lainhuuto- ja kiinnitysasioissa. Sähköinen kaupankäynti- ja kiinnitysjärjestelmä toteutettiin Maanmittauslaitoksen kehittämällä Kiinteistökaupan verkkopalvelulla (KVP). Olennainen osa järjestelmän luotettavuudesta perustuu käyttäjien sähköiseen tunnistamiseen. Tämä pro gradu -tutkielma on yleisesitys seurauksista, jotka aiheutuvat toiselle kuuluvan sähköisen tunnistusvälineen käyttämisestä Kiinteistökaupan verkkopalvelussa. Näitä seurauksia tarkastellaan kiinteistön saannon, kiinnityksen ja panttauksen pysyvyyden sekä vahingonkorvaus- ja rikosoikeudellisen vastuun kannalta. Työn lähestymistapa on lainopillinen eli aihetta käsitellään voimassaolevan lain kannalta. Kiinteistön saantoa ja panttausta käsitellään sekä inter partes -suhteen että etenevän sivullissuhteen osalta. Sähköinen kiinnityshakemus toisen tunnisteilla käydään läpi inter partes -suhteen yhteydessä. Rikosoikeudellisessa jaksossa arvioidaan erityisesti toisen tunnisteiden luvatonta käyttöä eri rikossäädösten tunnusmerkistöjen kannalta. Käsiteltäviksi tulevat rikossäädökset ovat tietomurto, identiteettivarkaus, luvaton käyttö, datavahingonteko, väärennys, petos sekä väärän henkilötiedon antaminen ja rekisterimerkintärikos. Vahingonkorvausvastuuta koskevassa jaksossa tarkastellaan toisen tunnistusvälineen käytöstä tunnistustapahtuman eri osapuolille aiheutuvaa vastuuta. Tunnistustapahtuman osapuolina käsitellään valtio, toisen tunnisteiden käyttäjä, tunnisteiden oikea haltija sekä tunnistuspalvelun tuottaja. Tarkastelu on rajattu edelleen luonnollisten henkilöiden käyttämiin tunnistusvälineisiin, eli verkkopankkitunnuksiin sekä mobiili- ja kansalaisvarmenteisiin. Esityksen mukaan toisen tunnisteiden luvatonta käyttöä voidaan inter partes- ja etenevän sivullissuhteen osalta arvioida väärennystä koskevien yleisten oikeusperiaatteiden, oikeustoimilain pätemättömyysperusteiden sekä maakaaren saanto- ja nautintasuojaa koskevien sääntöjen mukaan. Hankalin tulkintatilanne liittyy tunnisteiden oikean haltijan antamaan valtuutukseen tunnisteiden käyttöön kaupan päättämiseksi. Työssä esitetään näiden tilanteiden muodostavan valtuutusta koskevan muotovirheen, joka korjaantuu lainhuutopäätöksellä. Rikosoikeudellisen vastuun kannalta toisen tunnistusvälineen luvaton käyttö KVP:ssä on kattavasti kriminalisoitu ja käyttö täyttää jonkin yllä mainitun rikossäädöksen tunnusmerkistön heti järjestelmään kirjautumisesta alkaen aina oikeustoimista päättämiseen ja viranomaisasiointiin asti. Vahingonkorvauksen osalta eri osapuolille syntyvä vastuu perustuu pääsääntöisesti maakaaren, vahingonkorvauslain ja lain vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista sääntelyyn. Vastuu voi perustua myös tunnistuspalvelua ja -välineitä koskeviin sopimuksiin.