249 resultados para pohjoismainen kirjallisuus
Resumo:
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten kirjallisuudessa kuvattua asiakkuuden hallintaa voitaisiin soveltaa keskuspankin maksuliikepalveluissa. Tarkasteltavana ovat yleiset toimintatavat, sekä asiakkuuden hallintaa tukevat järjestelmät. Tutkimuksen päätavoitteena on Help Desk toiminnan kehittäminen. Tutkimuksessa tarkastellaan asiakkuuden hallinnan eri osa-alueita ottaen huomioon sekä asiakkaan, että palvelun tarjoajan näkökulmat. Asiakkuuden hallinta ymmärretään strategiana, jolla kyetään kuvaamaan kuinka koko organisaatio toimii asiakkaiden kanssa. Asiakkuuden hallinnan ydin on asiakkaan arvontuotantoprosessin ymmärtäminen. Käytettyjä lähdeaineistoja ovat olleet alan kirjallisuus, artikkelit sekä Internet-lähteet. Empirian taustan ovat muodostaneet asiantuntijahaastattelut sekä keskuspankin julkaisut, sisäiset toimintaohjeet ja vakiintuneet käytännöt. Tutkimuksen keskeinen tulos on, että asiakkuudenhallinnan perusajatukset ovat monin tavoin sovellettavissa keskuspankin melko ainutkertaiseen, teknisesti ja viestinnällisesti vaativaan maksuliikepalveluympäristöön, vaikka asiakkaiden lukumäärä onkin pieni. Hyötyjä voidaan saavuttaa jo asiakkuudenhallinnan peruskomponenttien ml. strategianäkökulma tuntemuksella ja melko pieniltäkin näyttävillä toimintatapa-, työnkulku- ja asennemuutoksilla. Asiakkuuden hallintaa tukevan tietoteknologian jonkinasteinen käyttöönotto voi tuoda lisäarvoa, mutta sen kustannukset ja hyödyt on punnittava tämäntyyppisessä ympäristössä tarkoin.
Resumo:
Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida alueellista kehitystä tietämysperustaisesta aluenäkemyksestä käsin Kanta-Hämeen maakunnassa. Tarkoituksena oli myös selvittää millaisia resursseja alueella on tai tulisi olla tulevaisuuden kestävää kilpailukykyä ajatellen. Tietämysperustaisen aluenäkemyksen mukaan kaikista alueella käytettävissä olevista resursseista alueen kestävän kilpailukyvyn lähteenä on tieto, erityisesti hiljainen tieto. Kirjallisuus korostaa myös innovaatioiden merkitystä kilpailukyvyn lähteenä. Työssä käytetystä näkökulmasta katsoen innovaatiot ovat epälineaarisia ja vuorovaikutteisia oppimisprosesseja, joissa sosiaaliset tekijät, kuten yhteistyö ja oppiminen ovat tärkeitä. Työn empiirinen osuus koostuu ryhmähaastatteluista ja yrityskyselystä. Ryhmähaastatteluja käytettiin alueen nykyisen teknotaloudellisen tilanteen ymmärtämiseksi. Ryhmä koostui viidestätoista alueen kehittäjäorganisaatioihin kuuluneesta toimijasta. Ryhmähaastattelujen perusteella yhteistyö, vuorovaikutus ja sosiaalinen pääoma olivat niiden tekijöiden joukossa, jotka vaikuttavat alueen pitkän aikavälin kehittämiseen. Ryhmähaastattelujen avulla oli myös mahdollista muodostaa joitakin ehdotuksia alueen kilpailukykyä koskevista kehittämisen edellytyksistä. Nämä ehdotukset täytyy testata tulevaisuudessa. Tarvitaan myös tarkempaa tutkimusta esimerkiksi sen ymmärtämiseksi, mitkä tekijät vaikuttavat sosiaalisen pääoman muotoutumiseen alueen eri toimijoiden välillä. Yrityskysely koostui 86 yrityksen tiedoista. Kysely toteutettiin kesällä 2004. Tuote- ja palveluinnovaatioilla ja innovaatiotoimintaan tehdyillä tutkimus- ja kehittämispanostuksilla mitaten alueen yrityksissä on innovaatiotoimintaa. Kyselyn perusteella oli myös mahdollista saada selville joitain yritysten innovaatioympäristön kannalta tärkeitä tekijöitä. Toisaalta eräät tulokset olivat osittain ristiriitaisia. Tämän vuoksi esimerkiksi alueen yritysten innovaatiokyvykkyyteen on lähitulevaisuudessa kiinnitettävä enemmän huomiota.
Resumo:
Yritystoiminnan alkuvaiheessa vakuuksia sitoutuu usein investointien ja käyttöpääoman rahoittamiseen vieraalla pääomalla. Tilaustyyppistä tuotantoa harjoittavien yritysten vakuusresursseja sitoutuu usein myös toimitussopimusten edellyttämiin vastuusitoumuksiin. Näin vakuustarpeet saattavat kasvaa liiketoiminnan kasvaessa. Pk - yrityksille vakuuspula tulee ongelmaksi silloin, jos yrityksen vakuustarpeet ylittävät yrityksen omaisuuden vakuusarvon. Tämä taas vaikeuttaa yrityksen kasvupyrkimyksiä, jos sen tulorahoitus ei riitä liiketoiminnan kasvattamiseen. Tämän pro gradu - tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten toimitussopimuksien ja vieraan pääoman edellyttämät vakuustarpeet vaikuttavat pk - yrityksen kasvuun. Toimitussopimusten ja vieraan pääoman edellyttämien vakuustarpeiden vaikutusta pk - yrityksen kasvuun tarkasteltiin Finnvera Oyj:n asiakkaina olevien koneita ja laitteita valmistavien pk - yritysten kohdalta. Hypoteesina esitettiin, että vakuustarpeet vaikeuttavat pk - yrityksen kasvua. Lisäksi tutkielmassa kartoitettiin esimerkkien avulla erilaisia toimitus- ja hankintasopimustyyppejä ja käytiin läpi sopimuksen sisältöä ja syntytapaa. Tutkielmassa tarkasteltiin esimerkkien avulla lähemmin metalliteollisuudessa käytettyjä toimitussopimuksia. Edellisten lisäksi tutkielmassa käsiteltiin tarkemmin toimituksiin liittyviä vakuuksia, lähinnä takauksia. Tutkielman viitekehyksen tavoitteena, kirjallisuus ja artikkelikatsauksen avulla, oli hahmottaa sitä kontekstia, johon toimitussopimusten ja vieraan pääoman edellyttämät vakuudet liittyvät. Tutkielma oli laadultaan survey - tutkimus. Yrityksen kasvua tarkasteltiin mm. tilinpäätöksistä saatujen tunnuslukujen avulla. Yrityksiin lähetettiin kyselylomake, jonka avulla haettiin vastauksia yrityksen käyttämistä toimitussopimuksista, vakuuksista, yrityksen kasvusta ja tulevaisuuden näkymistä. Toimitussopimuksissa käytettiin usein yksilöllisesti laadittuja sopimuksia, vakiosopimuksia tai näiden yhdistelmiä. Tutkielman tuloksena saatiin selville, että vakuustarpeet eivät ole yrityksille suurin kasvun este. Yritykset näkivät suurimpina kasvun esteinä omarahoituksen puutteen, työvoiman kustannukset ja työvoiman saatavuuden sekä kireän kilpailutilanteen
Resumo:
Tutkielman tavoitteena on selvittää perheyrityksen sukupolvenvaihdokseen liittyvä perintö- ja lahjaverotus eri tavoilla toteutetuissa sukupolvenvaihdoksissa. Tutkielma on kvalitatiivinen tutkimus, jossa menetelmien osalta pääpaino oli kirjallisuus- ja oikeustapaustutkimuksessa. Perheyrityksen sukupolvenvaihdoksen ja siihen liittyvien veroseuraamusten optimointi edellyttää suunnitelmallista prosessia, missä otetaan huomioon eri toteutusvaihtoehtojen verotuksellinen kohtelu sekä luopujan että jatkajan kannalta. Perheen sisällä tapahtuvat sukupolvenvaihdokset tapahtuvat useimmiten lahjana, lahjanluonteisena kauppana tai perintönä, jolloin perintö- ja lahjaverotuksessa osakkeiden arvon määrittely ja sukupolvenvaihdoksen yhteydessä saatavat verohuojennukset ja niiden huomioon ottaminen ovat tärkeitä tekijöitä. Yritysmuodon muutoksilla, yhtiön jakautumisella tai yhtiön omien osakkeiden lunastamisella voidaan myös vaikuttaa sukupolvenvaihdoksen verotukseen.
Resumo:
Tutkielman tavoitteena oli tutkia, millaista arvoa digitaalinen painatusmenetelmä tuo yrityksen arvoverkostoon. Teoriaosassa tavoite oli rakentaa digitaalipainatuksen arvoverkostoa tutkien kirjallisuutta liittyen arvoketju- ja arvoverkostoajatteluun. Myös aiemmat tutkimukset ja kirjallisuus liittyen digitaalipainatukseen rakensivat osaltaan teoreettisen viitekehyksen muodostumista. Aiemmat tutkimukset digitaalisen painomenetelmän mahdollisuuksista ovat hyvin tekniikkapainotteisia, siksi tämä tutkimus liittyy enemmän kaupallisiin mahdollisuuksiin. Empiirinen osio tutkimuksesta tehtiin kvalitatiivisena case -tutkimuksena, johon sisältyi yksi alayksikkö. Eli tutkittiin yhtä casea, jossa oli kaksi osapuolta. Tutkielma liittyy kiinteästi Stora Enson ja Valion väliseen digipainatus-projektiin, joka käynnistettiin helmikuussa 2001. Tutkielman teemahaastatteluihin valittiin henkilöt tästä projektiryhmästä. Projektiryhmän mielipiteitä ja havaintoja hyödyntäen pyrittiin löytämään tukea ja eroavaisuuksia teoriaosan muodostamaan viitekehykseen ja informaatioon. Empiirinen osuus tuki teoriaosassa esittämiä väittämiä hyvin, mutta myös muutamia uusia havaintoja esiintyi. Tutkimusongelmaan löydettiin monia vastauksia: digitaalipainatus luo arvoa yrityksen jakeluketjuun vähentämällä varastoja ja nopeuttamalla toimituksia. Jäätelöpakkausten markkinointi on aivan uuden haasteen edessä, koska mahdollisuudet kasvavat digitaalipainatuksen myötä huomattavasti. Kartongin valmistajalle arvo tulee parempien tuotteiden kautta, joista saa myös paremman tuoton. Digitaalipainatuksen arvoverkostossa tulee tapahtumaan muutoksia jatkossa, eri osapuolten roolit saattavat muuttua radikaalisti. Kuka hoitaa painatusta ja miten?
Resumo:
Tutkin opinnäytteessäni tilaäänen dramaturgiaa teatteriäänisuunnittelussa. Työn punaisena lankana kulkee kysymys, voiko Jumalaa, vapautta tai onnellisuutta tuoda uskottavana kokemuksena teatterin katsojalle tilaäänen keinoin? Ääntä koskeva kirjallisuus keskittyy yleensä äänen mitattaviin tai teknisiin ominaisuuksiin, joten päätin keskittyä omassa työssäni puhtaasti tilaäänen dramaturgiseen hahmotukseen. Koska tiläänen dramaturgiasta ei juurikaan kirjallisuutta löydy, pohjautuu kirjallinen työni pitkälti omaan työelämän kautta saamaani kokemusperäiseen tietoon nk. hiljaiseen tietoon. Tässä työssä esitetty äänisuunnittelijan työnkuva on tehty teatteriin, jonka keskustassa on ihmisen läsnäolon kautta tapahtuva kerronta. Työ on suunnattu ohjaajille ja äänisuunittelijoille, joilla on jo kokemusta teatterikerronnasta. Käsittelen äänen dramaturgiaa hyvin rajatusta näkökulmasta, jolloin työn todellinen anti syntyy vasta sen peilautuessa lukijan omiin pohdintoihin tilankäytöstä, ihmisen läsnäolosta sekä äänisuunnittelusta. Työn alussa käsitellään aikaa kokemisen keskeisenä ulottuvuutena, hiljaisuuden vaikutusta kokijan minään, sekä ihmisen olemusta tilassa. Pohdin tilan merkitystä koettuna avaruutena, sivuuttaen tilan paikkana. Tämän jälkeen tutkin tilankäytön vaikutusta ihmisen mielihyvän rakenteisiin katsojan näkökulmasta, jonka jälkeen päästään varsinaiseen ääntä koskevaan osioon, tilaäänen koreografiaan. Tässä luvussa esitän mallin luoda mielenkiintoista ja jännitteistä tilaääntä, asettamalla ääni vastakkaiseksi elementiksi suhteessa hiljaisuuteen, jolloin hiljaisuus muuttuu merkittäväksi osaksi esityksen tilankäyttöä ja äänikerrontaa. Teoreettisesta lähtökohdastaan huolimatta työ tähtää puhtaasti emotionaalisesti koettavaan äänisuunnitteluun, jonka keskiössä on esiintyjän läsnäolon syventäminen tilaäänen keinoin.
Resumo:
Valtioneuvos ja historiantutkija J. R. (Johan Richard) Danielson-Kalmarin (1853-1933) kirjakokoelma säilytetään erillisenä kokoelmana Turun yliopiston pääkirjastossa. Kokoelmaan kuuluu noin 2500 nidettä pääasiasssa yleisen historian ja Suomen historian tutkimukseen kuuluvaa kirjallisuutta. Kokoelman pääkielet ovat ruotsi, suomi ja saksa, mutta myös mm. englannin- ja ranskankielinen kirjallisuus löytyy kokoelmasta. Melkein puolet kokoelmasta puuttuu Volter-tietokannasta ja löytyy korttiluettelosta.
Resumo:
The main aim of this study was to develop the project management framework model which would serve as the new model to follow for upcoming projects at the Lappeenranta cement plant. The other goal was to execute the SNCR (selective non catalytic reduction) project successfully so that the nitrogen oxides emissions are below the stated emission limit when the new emission limit comes into effect beginning in July, 2008. Nitrogen oxides, project management aspects, SNCR and the invested system are explained in the theory part. In the practical part of the study, the SNCR project in the Lappeenranta cement plant was executed and the findings were documented. In order to reach the aim of this study, a framework of project management was made. The framework is based on the executed SNCR project, previous projects in the cement plant and on the available literature relating to the subject matter. The developed project turned out to be successful.
Resumo:
The Kenyan forestry and sawmilling industry have been subject to a changing environment since 1999 when the industrial forest plantations were closed down. This has lowered raw material supply and it has affected and reduced the sawmill operations and the viability of the sawmill enterprises. The capacity of the 276 registered sawmills is not sufficient to fulfill sawn timber demand in Kenya. This is because of the technological degradation and lack of a qualified labor force, which were caused because of non-existent sawmilling education and further training in Kenya. Lack of competent sawmill workers has led to low raw material recovery, under utilization of resources and loss of employment. The objective of the work was to suggest models, methods and approaches for the competence and capacity development of the Kenyan sawmilling industry, sawmills and their workers. A nationwide field survey, interviews, questionnaire and literature review was used for data collection to find out the sawmills’ competence development areas and to suggest models and methods for their capacity building. The sampling frame included 22 sawmills that represented 72,5% of all the registered sawmills in Kenya. The results confirmed that the sawmills’ technological level was backwards, productivity low, raw material recovery unacceptable and workers’ professional education low. The future challenges will be how to establish the sawmills’ capacity building and workers’ competence development. Sawmilling industry development requires various actions through new development models and approaches. Activities should be started for technological development and workers’ competence development. This requires re-starting of vocational training in sawmilling and the establishment of more effective co-operation between the sawmills and their stakeholder groups. In competence development the Enterprise Competence Management Model of Nurminen (2007) can be used, whereas the best training model and approach would be a practically oriented learning at work model in which the short courses, technical assistance and extension services would be the key functions.
Resumo:
Diplomityön aiheena oli tutkia case-yrityksen prosessikehitystä, prosessijohtamista sekä lähiverkkopalveluketjua prosessinäkökulman kannalta. Tutkimuksen päätavoitteina oli selvittää, kuinka lähiverkkopalveluketjun toimintaa voisi tehostaa, ja minkälaisia kertakustannuksia yhdestä keskiverotoimituksesta syntyy. Tavoitteina oli myös selvittää yrityksen prosessikehittämisen tila sekä minkälaisia prosessijohtamismalleja yrityksessä käytetään ja millä tavoin sen pääprosesseja johdetaan. Tutkimus oli case-tyyppinen, eli siinä tutkittiin yhden yrityksen toimintaa ja prosesseja. Teoreettinen pohja tutkimukselle luotiin käsittelemällä liiketoimintaprosesseihin liittyviä ydinmääritelmiä, erilaisia prosessijohtamismalleja ja liiketoimintaprosessien mittaamista. Tutkimuksen peruselementit tiedon hankintaan olivat kirjallisuus ja haastattelut. Lisäksi tutkimus pohjasi vahvasti tutkijan tekemiin omiin havaintoihin yrityksessä ja sen toimintaympäristössä. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin lähiverkkopalveluketjun senhetkinen tilanne, analysoitiin palveluketjun sisältämiä prosesseja ja kirjattiin ylös havaitut ongelmakohdat. Haastatteluista kerättyjen tietojen perusteella laskettiin yhdestä keskivertolähiverkkotoimituksesta case-yritykselle syntyvät kertakustannukset. Tämän lisäksi analysoitiin yrityksen senhetkistä prosessijohtamis- ja prosessikehitystasoa sekä peilattiin niitä yrityksen tulevaisuuden prosessikehittämistoimiin. Lopuksi johtopäätöksien kautta esitettiin kaksi toimintaehdotusta, joilla palveluketjun toimintaa voitaisiin parantaa. Ensimmäinen ehdotus oli radikaalimpi, ja siinä siirryttäisiin kokonaan pois palveluketjumallista tiimipohjaiseen malliin. Toisessa ehdotuksessa keskityttiin korjaamaan palveluketjun ongelmakohtia.
Resumo:
Taidehistorian pääkokoelma sijaitsee kirjaston lainattavassa kokoelmassa. Se koostuu n. 3 400 niteestä monografioita (tiedot marraskuulta 2009). Lisäksi on noin 100 jatkuvaa painettua julkaisua, n. 100 elektronista lehteä ja vanhoja foliokokoisia taidekirjoja noin 8 hm. Taidehistoria ei ole kirjaston ydinaihealue, ja kokoelmaa ei kartuteta aktiivisesti muuten kuin kotimaisen ja pohjoismaisen vanhan taiteen tutkimuksen osalta. Kokoelma on koostunut pääasiassa lahjoituksista. Nykytaidetta ei juurikaan oteta kokoelmiin. Kokoelma on tästä syystä huomattavan vanhaa, 34 % on julkaistu ennen vuotta 1950 (pohjoismaiden ja muiden maiden luokissa 42 %). 2000-luvulla julkaistua aineistoa on koko taidehistorian kokoelmassa vain 7 %. Suomen taidehistoriaa kartutetaan kuitenkin aktiivisemmin, 2000-luvun kirjallisuutta on luokassa 21 %. Vähäisen käytön takia suuri osa muita maita koskevaa yleistä taidehistoriallista kirjallisuutta tullaankin muuton yhteydessä poistamaan kirjaston kokoelmista. Aineisto koostuu yleisestä taidehistoriasta, kuvataiteesta, taiteilijamonografioista ja kirkkotaiteesta. Suomen taidehistoriaa on noin 500 nimekettä, Pohjoismaiden noin 350 nimekettä, Baltian noin 50 nimekettä ja muiden maiden noin 2 200 nimekettä. Kokoelma on monikielistä. Suurimmat kieliryhmät ovat: saksa 36 %, englanti 18 %, suomi 15 %, ruotsi 13 % ja ranska 8 %. Kirjastossa on lisäksi venäläisen taidehistorian kokoelma, jonkun verran taidemuseoiden näyttelyluetteloita sekä taideteollisuuden ja arkkitehtuurin kokoelmat. Ennen vuotta 1900 julkaistu kirjallisuus on siirretty ei lainattavaan kokoelmaan. Kirjaston muuttoon v. 2011 liittyneiden poistojen jälkeen kokoelmissa oli 2 666 nidettä 19.12.2011 (vrt. 3 400 ennen muuttoa). Poistettu oli lähinnä muiden maiden yleistä taidehistoriaa, jota oli nyt 1 750 (vrt. 2 200). Kokoelmissa on lisäksi muutama sata venäläiseen taidehistorian kokoelmaan kuuluvaa kirjaa. Arkkitehtuurin kokoelmassa oli v. 2011 n. 400 Suomen, n. 400 Pohjoismaiden, n. 150 Baltian, n. 140 Venäjän ja n. 630 muiden maiden arkkitehtuuriin ja rakennustaiteen historiaan ja interiööreihin liittyvää teosta, joista mainittakoon kirkkorakennuksiin liittyvä verraten laaja kirjallisuus ja pieni puutarhataiteen kokoelma.
Resumo:
Arkeologian kokoelma sijaitsee kirjaston lainattavassa kokoelmassa. Se koostuu runsaasta 6000 niteestä monografioita. Lisäksi hankitaan kattavasti kotimaisia jatkuvia julkaisuja, n. 80 nimekettä pohjoismaisia, n. 35 venäläisiä ja n. 10 Baltian arkeologiaa käsitteleviä kausijulkaisuja (tiedot joulukuulta 2009). Kokoelma karttuu suurelta osin tieteellisen julkaisuvaihdon ja ostojen kautta. Arkeologia kuuluu kirjaston keskeisiin aihealueisiin. Kokoelmassa painottuu erityisesti kotimainen arkeologia, jota pyritään kartuttamaan kattavasti. Lisäksi kartutetaan aktiivisesti lähialueiden arkeologiaa, sekä metodologista ja teoreettista tutkimusta. Muuta Eurooppaa ja muita maanosia koskevaa tutkimusta kartutetaan tällä hetkellä monografioiden suhteen lähinnä perusteosten osalta, mutta jatkuvien julkaisujen kautta kokoelma karttuu myös näiltä osin laajemmin. Kotimaisen arkeologian suhteen kokoelma on ajantasainen, n. 45 % on julkaistu 1990- ja 2000-luvuilla, kun taas lähialueiden osalta samalta tarkastelujaksolta luvut vaihtelevat 20–30 %. Koko kokoelman osalta uusinta aineistoa on 17 %. Kokoelmaa on kartutettu pitkällä aikavälillä, se on ajallisesti laaja ja sisältää myös tieteenalalle edelleen tärkeää vanhempaa tutkimusta. Ennen vuotta 1900 julkaistu kirjallisuus on siirretty ei-lainattavaan kokoelmaan (runsas 300 nimekettä). Koko arkeologian kokoelmasta suurin osa on julkaistu englannin, saksan ja venäjän kielillä (n. 20 % kutakin). Ruotsinkielisiä julkaisuja on 9 %, ranskankielisiä 6 % ja suomen- ja tanskankielisiä 4 % kokoelmista. Julkaisuvaihdon kautta sarjoja saadaan laajalta kielialueelta, näin kokoelma karttuu myös harvinaisempien kielten osalta. Lainattavaa kokoelmaa täydentävät Arkeologian käsikirjasto, Meriarkeologian käsikirjasto sekä Rakennushistorian käsikirjasto historiallisen arkeologian osalta. Lisäksi Konservoinnin ja Rahakammion käsikirjastoihin on sijoitettu erityisesti esinetutkimukseen liittyvää kirjallisuutta.
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu