Verotus yksityisen osakeyhtiön sukupolvenvaihdoksessa

Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää verotusta yksityisen osakeyhtiön sukupolvenvaihdoksessa. Tutkielman on rajattu siten, että se koskee vain yrittäjän elinaikana tapahtuvia luovutuksia. Käytettävissä olevista sukupolvenvaihdostavoista on käsitelty osakekauppa, lahja ja lahjaluonteinen kauppa. Näiden lisäksi tutkielmassa on tutkittu yksityisen osakeyhtiön käyvän arvon määrittämistä lahjaverotuksessa sekä verosuunnittelun mahdollisuuksia ja sääntelyä. Tutkielma on toteutettu lainopillisesti. Tutkielma osoittaa, että osapuolten tulee valmistautua sukupolvenvaihdokseen huolellisesti, koska osakekaupan, lahjan ja lahjaluonteisen kaupan verottamiseen liittyy paljon sääntelyä ja osapuolet haluavat hyödyntää kaikki lain tarjoamat huojennusmahdollisuudet, täytyy ne tuntea etukäteen. Lisäksi tutkielmassa käsiteltyjen case –yritysten pohjata ilmeni, että toteutustapojen kokonaisverorasituksessa syntyy eroja eri kokoisissa yrityksissä.

Kaupan omat merkit päivittäistavarakaupan tuotevalikoimassa: tutkimus Ruokakeskon Pirkka-brändistä sekä sen roolista Forssan K-citymarketissa

Kaupan omat merkit pitävät markkinaosuuden kasvua yllä Euroopassa, olipa kyse sitten kehittyvistä vähittäiskaupan markkinoista Idässä tai vakiintuneimmista vähittäiskaupan alueista. Vähittäismyyjien omien merkkien osuus myytävistä tuotteista on yli 40 prosenttia monissa Euroopan maissa. Tämän tutkielman ensisijaisena tarkoituksena on tutkia kaupan omien merkkien roolia päivittäistavarakaupan tuotevalikoimassa. Tutkielman empiirisessä osiossa kaupan oman merkin roolia päivittäistavarakaupan tuotevalikoimassa havainnollistetaan Ruokakeskon Pirkka-tuotemerkin kautta. Tutkielman tarkoitusta lähestytään tarkentavien osakysymysten avulla. Teoriasta haetaan vastauksia kysymyksiin: 1. Millaisia kaupan omien merkkien tyyppejä tutkijat ovat tunnistaneet? 2. Millaisia markkinointistrategioita kaupalla niiden käyttöön liittyy? 3. Millaisia tavoitteita kauppa asettaa yleisesti omille merkeilleen? Empiirisen tutkimuksen avulla pyritään vastaamaan kysymyksiin: 1. Minkä tyyppinen kaupan oma merkki on Ruokakeskon Pirkka-brändi ja millainen on Pirkka-brändin markkinointistrategia? 2. Mitä tavoitteita Ruokakesko on Pirkka-brändilleen asettanut? 3. Vastaako ostokäyttäytyminen Ruokakeskon Pirkka-brändille asettamia tavoitteita? Tutkimusstrategiana on surveytutkimus sekä tapaustutkimus. Johtuen siitä, että kahdessa ensimmäisessä osakysymyksessä analyysiyksikkö on eri kuin kolmannessa osakysymyksessä käytetään tutkielmassa sekä laadullista että määrällistä tutkimusotetta. Kvalitatiivista sekä kvantitatiivista tutkimusotetta yhdistelemällä onnistutaan saamaan hyvä kokonaiskuva analyysiyksiköistä. Aineistoa kerättiin useammasta lähteestä. Päätutkimusmenetelmiä oli kaksi: kyselytutkimus sekä tutkimushaastattelu. Kyselytutkimuksen aineisto kerättiin Forssan K-citymarketissa asiakkailta kysymyslomakkeen avulla. Otannan kooksi muodostui 295 täytettyä kysymyslomaketta. Vastaukset analysoitiin IBM SPSS Statistics 20 tilasto-ohjelman avulla. Haastattelututkimus suoritettiin avoimena haastattelua. Ei ole täysin yksiselitteistä minkä tyyppinen kaupan oma merkki tai millainen rooli Ruokakeskon omalla merkillä Pirkalla on. Pirkka-brändille asetetut keskeisimmät tavoitteet ovat erilaistaa kilpailevista päivittäistavarakauppaketjuista, tarjota paremmat katteet sekä luoda kuvaa vähittäismyyjästä. Kuluttajat ostavat Pirkka-tuotteita pääasiallisesti hinnan takia.

Omaan lukuun rakentamisen arvonlisäverotus: Asiantuntijoiden näkemyksiä säännöksen soveltamisesta ja välittömien sekä välillisten kustannusten kohdistamisesta

Rakennusalaa koskeviin arvonlisäverolain säännöksiin sisältyy poikkeuksia lain pääperiaatteista, joiden mukaan arvonlisäveroa suoritetaan Suomessa tapahtuvasta tavaroiden ja palvelujen myynnistä. Rakennuspalvelujen myynti on lain pääperiaatteen mukaan arvonlisäveron alaista. Arvonlisäverolain tarkoittamia rakentamispalveluja ovat rakennus- ja korjaustyöt sekä töiden yhteydessä asennetut tavarat. Sen sijaan arvonlisäveroa ei suoriteta kiinteistöjen myynnistä. Arvonlisäverotuksessa kiinteistöllä tarkoitetaan maa-aluetta, rakennusta ja pysyvää rakennelmaa tai niiden osaa. Kuitenkin myytyyn kiinteistöön sisältyvien rakentamispalvelujen luovuttamisesta on suoritettava veroa rakentamispalvelujen omana käyttönä. Arvonlisäverolain mukaan otettaessa rakentamispalvelu omaan käyttöön (omaan lukuun rakentaminen) arvonlisäveron perusteena ovat ostetun rakentamispalvelun ostohinta tai itse suoritetusta rakentamispalvelusta aiheutuneet välittömät ja välilliset kustannukset. Rakennusalan toimintaa koskevat arvonlisäverotuksen säännökset ovat monimutkaisia ja osittain tulkinnanvaraisia, eikä niistä ole aina johdettavissa yksiselitteisiä ratkaisuja. Tutkimuksessa tutkitaan omaan lukuun rakentamisen arvonlisäveroa koskevien säännösten soveltamisalaa sekä omaan lukuun rakentamisesta johtuneiden välittömien ja välillisten kustannusten lukemista ja kohdistamista arvonlisäveron perusteeseen. Tutkimusmetodina ovat teemahaastattelut, joiden avulla tutkitaan omaan lukuun rakentamisen säännösten soveltamisedellytyksiin liittyviä tekijöitä, tulkintaongelmia sekä kustannusten kohdistamisongelmia. Tutkimuksen haastateltavat ovat verotuksen asiantuntijoita. Haastateltavien asiantuntija-asema ja laaja asiaan liittyvä työkokemus varmistavat sen, että haastattelujen avulla koottu tieto antaa selkeän kuvan omaan lukuun rakentamisen säännösten eri tulkintaongelmista. Tutkimuksessa todettiin, että omaan lukuun rakennettaessa veron perusteeseen luettaviin kustannuksiin sisältyy monia tulkinnanvaraisia kustannuseriä. Omaan lukuun rakentamisen säännöksiä ja verotusohjeita noudatetaan kuitenkin pääsääntöisesti kohtalaisen hyvin. Säännösten oikea soveltaminen vaatii yrityksen toimijoilta oma-aloitteista selvittämistä sekä kirjanpidon ja laskentajärjestelmien järjestämistä niin, että tehdyt ratkaisut olivat selvitettävissä myös jälkikäteen verovalvonnassa. Uudet rakentamismuodot ja -tavat tuottavat uusia soveltamisvaikeuksia, kun verotussäännökset ja verotusohjeet eivät tunne eikä ohjeista kaikkia uusia rakentamismuotoja.

Myynti ja toimituskanavan valinta ulkomaan kaupassa, kohdemaa Venäjä

Parissa kymmenessä vuodessa on tapahtunut paljon muutoksia. Neuvostoliitto hajosi, Suomen talousrakenne muuttui, globalisaatio kiihtyy kasvavalla vauhdilla, viennin kuljetusmuotoihin on tullut muutoksia, mutta yritystoiminta edellyttää pysymistä ajan tasalla. Tässä diplomityössä tutkitaan myynti- ja toimituskanavien valintoja EU:sta Venäjälle tapahtuvissa viennissä. Työssä käytetään Venäjältä saatavaa tietoa, sillä suurimmat lopputulokseen vaikuttavat kuljetuskustannukset kuten kuljetus, tavaran käsittely ja välivarastointi syntyvät Venäjän puolella. Vienti EU:sta Venäjälle on kasvanut koko ajan tasaisella vauhdilla ja muodostanut samalla tavanomaisesta poikkeavia kuljetusmenetelmiä. Suomessa pk-yrityksillä ei ole resursseja perehtyä aiheeseen, mutta koko ajan yhä useammat yritykset harjoittavat kauppaa ohjaamalla tavaran valmistajalta suoraan vastaanottajalle. Silloin tavara on lähetettävä esimerkiksi eurooppalaiselta keskusvarastolta Venäjälle, jolloin säästytään turhista kuljetuksista Suomen kautta. Työssä tutkitaan yleisimpiä käytössä olevia kuljetusmuotoja, rautatiekuljetuksen potentiaalia ja maantiekuljetuksen mahdollisuuksia. Siinä analysoidaan logistisen teorian pääpiirteitä, yritystoiminnan logistisia prosesseja samoin kuin EU:n vientisäädöksiä ja EU:sta lähtevien vientikuljetuksien organisointiongelmia. Käytössäni on logististen prosessien rakenteen metodologia. Työssä suoritetaan vientiprosessin tutkimus ja esitetään suoritetun tutkimuksen tulokset. Tuloksien pohjalta tehdään päätökset.

Sähkönjakeluverkkoyhtiöiden kokemuksia liiketoiminnan taloudellisesta sääntelystä kolmannella valvontajaksolla 2012 - 2015

TIIVISTELMÄ Tekijä: Jouni Pyykkö Työn nimi: Sähkönjakeluverkkoyhtiöiden kokemuksia liiketoiminnan taloudellisesta sääntelystä kolmannella valvontajaksolla 2012 - 2015 Vuosi: 2014 Paikka: Hyvinkää Diplomityö. Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Tuotantotalous. 115 sivua, 9 kuvaa, 2 taulukkoa Tarkastajat: Professori Timo Pihkala ja Tutkijatohtori Marita Rautiainen Hakusanat: Jakeluverkkoyhtiö, regulaatio ja sääntely Euroopan unionin 1990 -luvulla aloittama sähkömarkkinoiden kehittäminen on merkinnyt Suomessakin suuria muutoksia toimialan yrityksille. Sähköenergian kauppa ja tuotanto on saatettu vapaan markkinaehtoisen kilpailun piriin. Sen sijaan sähkönsiirron ja -jakelun liiketoiminnot on toteutettu alueellisten luonnollisten monopolien turvaamina liiketoimintamalleina. Monopolin kautta toteutettu liiketoiminta aiheuttaa merkittäviä eturistiriitoja sähkönjakeluverkkoliiketoiminnan sidosryhmille. Nämä ristiriidat voivat johtaa kuluttajan kannalta kohtuuttomaan sähkönsiirron hinnoitteluun. Toisaalta liiketoiminnan on turvattava jakeluverkkoyhtiölle riittävät kannusteet liiketoiminnan harjoittamiseen sekä turvata riittävät investointitasot sähköverkkoihin sähkönlaadun ja toimitusvarmuuden turvaamiseksi. Näiden eri sähkönjakeluliiketoiminnan sidosryhmien tarpeiden tasapainottamiseen käytetään Suomessa energiamarkkinaviranomaisen toteuttamaa verkkoyhtiöiden sääntelyä eli regulaatiota. Sääntelyn tavoitteena on turvata jakeluverkkoliiketoiminnan osapuolten ristiriitaiset edut niin, että kokonaisuuden aiheuttama hyvinvointitappio on mahdollisimman pieni. Tässä työssä tarkastellaan sääntelyn toimivuutta ja ongelmakohtia jakeluverkkoyhtiöiden liiketoiminnan näkökulmasta. Tutkimus on toteutettu haastattelemalla yhdeksää jakeluverkkoyhtiön edustajaa. Tavoitteena on löytää jakeluverkkoyhtiöiden näkökulmasta esiin nousevat sääntelyyn liittyvät ongelmat ja liiketoiminnan haasteet. Tutkielmassa luodaan myös kuvaus keskeisistä valvontamenetelmistä sekä toimenpiteistä, joilla jakeluverkkoyhtiöiden näkökulmasta sääntelymallia voisi parantaa ja tehostaa.

Kiinteistöautomaatio osana älykkäitä sähköjärjestelmiä

Työssä tarkasteltiin älykkäiden sähköverkkojen näkökulmasta, millaisia toiminnallisuuksia kiinteistöautomaatiojärjestelmiltä odotetaan ja miten markkinoilla olevat järjestelmät vastaavat näihin odotuksiin. Lisäksi arvioitiin, kuinka taloudellisesti kannattavia valittuihin automaatiojärjestelmiin kuuluvat energian käytön hallintaan liittyvät toiminnallisuudet ovat sähkönkäyttäjien näkökulmasta. Lopuksi tehtiin lyhyt katsaus kiinteistöautomaatiojärjestelmien tulevaisuuden näkymiin. Kiinteistöautomaatiolla voidaan vaikuttaa energian käytön tehokkuuteen ohjaamalla esimerkiksi valaistusta, ilmanvaihtoa, ilmastointia, lämmitystä ja sähkölaitteita. Eräs vaihtoehto on toteuttaa ohjauksen avulla markkinapohjaista kysyntäjoustoa, jossa kiinteistön sähköjärjestelmän toimintaa säädetään sähkön hinnan perusteella. Kiinteistössä tulee myös voida tehdä laitekohtaisia energiankulutuksen mittauksia, jotka antavat tietoa sähkönkäyttäjille eri laitteiden sähkönkulutuksesta. Kiinteistöautomaation ja sähkön pientuotannon yleistymisen myötä on myös etähallittavien virtuaalivoimaloiden toteuttaminen tulossa mahdolliseksi. Lisäksi laskettiin sähkönkäyttäjän kannalta lämmityksen, valaistuksen ja ilmanvaihdon ohjauksen kannattavuutta ja selvitettiin, että tutkituissa esimerkkijärjestelmissä suurin säästöpotentiaali on lämmityksen ohjauksessa.