Implementation of Customer Relationship Management system to support channel partners

Työn tavoitteena oli selvittää, kokevatko matkapuhelinalalla toimivat kanavapartnerit heitä varten suunnitellun asiakassuhdehallintajärjestelmän lisäarvopalveluna vaiko eivät. Työ toteutettiin asiakastyytyväisyystutkimuksen avulla, jossa mitattiin erilaisten partnereiden asennetta palvelua kohtaan. Työn tuloksena ilmeni, että palvelussa olevan informaation määrällä ei ollut suurta vaikutusta asiakkaiden tyytyväisyyteen. Syyt ovat pikemminkin yleisissä asenteissa vastaavia palveluja kohtaan.

Avainasiakkaan asiakaspalvelutarpeiden kartoitus ja menetelmät niiden tyydyttämiseksi

Tässä diplomityössä tarkastellaan teollisuuden avainasiakkaan tarpeiden kartoitusta yhden case-yrityksen näkökulmasta. Diplomityön tavoitteena on systemaattisesti kartoittaa avainasiakkaan palvelutarpeet ja luoda menetelmät niiden tyydyttämiseksi. Kirjallisuustutkimuksessa tarkastellaan tiedon synnyn, jalostamisen ja välittämisen merkitystä asiakaspalvelun ja asiakastarvekartoituksen näkökannalta. Tutkimuksen perusteella tunnistetaan modernin asiakaspalvelun ja avainasiakkaan tarvekartoituksen vaatimukset, merkitys sekä olennaiset menetelmät. Diplomityön empiirisessä osassa toteutetaan avainasiakkaan ja niihin vaikuttavien sidosryhmien kartoitus, haastattelut tarvetiedon löytämiseksi sekä luodaan menetelmät ja rakennetaan dynaaminen palvelumalli tarpeiden tyydyttämiseksi. Empiiriset tulokset osoittavat, että avainasiakkaan tarpeita ei tunneta riittävän laajasti ja että systemaattisilla tarvekartoitusmenetelmillä voidaan identifioida ne, sekä ohjata palvelutyön menetelmien suunnittelua ja vyöryttää tarpeita edelleen arvoketjussa ratkaistavaksi. Tulosten perusteella suositellaan liiketoimintaprosessien uudistamista ja dynaamisen palvelumallin käyttöönottoa konsernissa.

Arvojen sisäistäminen organisaatiossa - esteet ja edistäjät. Case: Stora Enso Anjalan tehtaat

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää minkälaisia arvojen sisäistämisen esteitä ja edistäjiä organisaatiossa ilmenee ja onko vuorovaikutuksella merkitystä arvojen sisäistämisessä. Case-tutkimuksella selvitän Stora Enson konsernin arvojen sisäistämisen tilaa Anjalan tehtailla sekä pyrin löytämään tutkimustulosten perusteella keinoja ja toimenpide-ehdotuksia arvojen konkretisoimiseksi.Tutkimusmenetelminä käytän kvantitatiivista lomakekyselyä ja kvalitatiivisia puoliksi strukturoituja teemahaastatteluja sekä virtuaalihaastatteluja. Arvojen sisäistämisen esteet organisaatiossa voidaan jakaa neljään ryhmään: arvoprosessin esteisiin, johdon ja esimiesten toimintaan liittyviin esteisiin sekä organisaatioon ja yksilöön liittyviin esteisiin. Arvojen sisäistämisen edistäjät puolestaan painottuvat suurimmaksi osaksi esimies-alais –yhteistoiminnan onnistumiseen. Tärkeimpinä ovat säännölliset kehityskeskustelut, palautteen antaminen, työn- ja vastuunjako, säännölliset osastopalaverit, selkeät tavoitteet, tasapuolisuus, vuorovaikutus ja tiedottaminen, sosiaalinen tuki ja välittäminen. Esimies-alais –toiminnan lisäksi arvot itsessään, organisaatioon liittyvät tekijät sekä osaamispääoman hallinta organisaatiossa toimivat myös arvojen edistäjinä.

Arvojohtaminen ja omistajalähtöinen johtaminen eettisessä tarkastelussa

Liikkeenjohdollisten oppien tekstit välittävät uusien johtamiskäytäntöjen ja oivallustensa lisäksi lukijoilleen myös niitä arvoja ja etiikkakäsityksiä, joille uudet opit pohjautuvat. Koska tällaisen kirjallisuuden kuluttajat ovat usein yritysten päätöstentekijöitä, näiden näkemysten vaikutuspiiri saattaa olla hyvinkin laaja. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää kahden viimeaikaisen liikkeenjohdollisen opin eettisiä taustoja. Arvojohtaminen on johtamisoppi, jonka mukaan yrityksen tulee määrittää omat arvonsa, joiden normittamisen avulla yritystä voidaan johtaa. Arvojohtamisessa arvot nähdään ensisijaisesti välineinä, ja yrityksen johto asetetaan keskeisimmäksi oikean ja väärän määrittäjäksi. Omistajalähtöinen johtaminen puolestaan perustuu väitteelle, että yrityksen toimien oikeellisuutta voidaan mitata niiden omistajille tuottamalla varallisuudella. Finanssikapitalismin lailla se uskoo vakaasti markkinoiden itsesäätelyyn ja yksilön omaan kykyyn tehdä kypsiä ja eettisiä valintoja.

Konepajateollisuuden komponenttitoimittajasta järjestelmätoimittajaksi

Konepajateollisuuden suurasiakkaiden kansainvälistymisen myötä on noussut esiin uusia haasteita ja tarpeita, joihin yritysten tulisi pystyä vastaamaan kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Konepajateollisuudessa tämä tarkoittaa entistä tiukempaa keskittymistä ydinosaamisalueisiin, kilpailuedun säilyttämistä, kustannustason sekä laadun hallintaa ja tehtävien jakoa päämiehiltä omille toimittajilleen verkostossa. Toimittajaverkostoissa toimii lukuisa määrä erikokoisia ja - tasoisia alihankkijoita, joista päämiesten lähimpinä toimittajina ovat niin kutsutut järjestelmätoimittajat. Tässä diplomityössä on tutkittu verkostoitumista ja sen perusteita lähinnä konepajateollisuuden kannalta, alan alihankintaverkostoa yleisesti sekä paikallisesti eteläisessä Kymenlaaksossa. Järjestelmätoimittajuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Työssä on haettu sellaisia pk-yrityksiltä vaadittavia toimenpiteitä ja ominaisuuksia, jotta nouseminen jonkun päähankkijan komponenttitoimittajasta järjestelmätoimittajaksi olisi mahdollista. Aihetta on tarkasteltu teoreettisesti tutkimusten, julkaisujen ja kirjallisuuden avulla. Tämän lisäksi on suoritettu benchmarkkauksia muutamille menestyneille, konepajateollisuudessa toimiville ja järjestelmätoimittajiksi kehittyneille yrityksille. Näiden kerättyjen tietojen perusteella on tehty johtopäätöksiä ja niistä edelleen käytännön kehitystoimenpiteiden ja vaatimusten kartoitus sekä toimintasuunnitelma eräälle Kymenlaakson seudulta olevalle metallialan pk-yritykselle, jolla on tunnistettu olevan mahdollisuudet kehittyä järjestelmätoimittajaksi ja mitä liiketoimintamallia yrityksen johto pitää varteenotettavana vaihtoehtona ja kiinnostavana mahdollisuutena.

Hiljainen tieto organisaation voimavarana

Tämän pro gradu tutkii miten olemassa oleva henkilöstön hiljainen tieto voidaan suunnata organisaation päämäärien saavuttamiseksi ja samalla ylläpitää työyhteisön kehittymistä. Tutkimuksen ydinkysymyksiä ovat miten ja millä ehdoilla saada hiljainen tieto organisaation käyttöön? Tutkimuksessa avataan hiljaisen tiedon käsitettä, tutkitaan vaikuttavuutta ja selvitetään aiempaa tutkimusaineistoa. Ennen kuin tietoa voidaan käyttää uusien palvelujen luomiseen, täytyy sitä jakaa ja muuttaa se organisaatiota palvelevaksi hyödylliseksi resurssiksi. Työn empiirinen osuus koostuu haastatteluista, joissa pyritään selvittämään miten hiljainen tieto havaitaan, millä ehdoilla sitä luovutetaan ja miten sitä organisaatiossa hyödynnetään. Tulokset osoittavat, että organisaation tiedon pääoma on usein totuttu yhdistämään vain patentteihin, tavaramerkkeihin tai aineettomiin oikeuksiin. Todellisuudessa hiljainen osaamistieto, josta tulee yritykselle lisäarvoa tuottavaa pääomaa, on paljolti kokonaan muualla.

Tunnuslukujen monimuotoisuus: ROI, RI ja EVA

Tässä työssä käsitellään sijoitetun pääoman tuottoprosentin, jäännöskatteen ja taloudellisen lisäarvon historiaa, käsitteitä ja käyttöä. Erityisesti keskitytään näistä tunnusluvuista käytettyjen määritelmien moninaisuuteen. Aluksi tutustutaan tunnuslukujen historiaan ja määritelmiin. Tämän jälkeen tutkitaan niiden käyttömahdollisuuksia johdon ja rahoituksen laskentatoimessa. Lopuksi tutkitaan empiirisen aineiston avulla näiden tunnuslukujen käyttöä yrityksissä. Sijoitetun pääoman tuottoprosentti syntyi 1900-luvun alussa Yhdysvalloissa, josta se levisi maailmanlaajuiseksi. Sijoitetun pääoman tuottoprosentti on suosittu tunnusluku sen helppokäyttöisyyden ansiosta. Rahoituksen laskentatoimen puolella on annettu tarkat ohjeet sijoitetun pääoman tuottoprosentin laskemiseksi, koska sen esittäminen ulkoisessa tiedottamisessa on joillekin yrityksille lakisääteistä. Johdon laskentatoimessa ei ole olemassa sääntöjä tämän tunnusluvun laskemiseksi, ja se voidaan laskea yrityksen haluamalla tavalla. Jäännöskate on ensimmäisen kerran mainittu kirjallisuudessa jo 1700-luvun loppupuolella, mutta sen käytöstä tuli yleisempää vasta 1900-luvulla. Jäännöskate ei kuitenkaan koskaan saavuttanut suurta suosiota, eikä sitä nykyään juuri käytetä. Jäännöskatteeseen pohjautuva taloudellinen lisäarvo nousi julkisuuteen, kun Stern Stewart & Co. rekisteröi sen tuotemerkikseen 1980-luvun lopussa. Verrattuna jäännöskatteeseen taloudellinen lisäarvo vastaa paremmin yrityksen todellista arvonmuodostusta. Näiden tunnuslukujen laskenta ei ole lakisääteisiä, joten kaikki yritykset voivat laskea ne omalla tavallaan. Jäännöskatetta ja taloudellista lisäarvoa käytetään lähinnä johdon laskentatoimessa, mutta vähitellen ne ovat siirtymässä myös rahoituksen laskentatoimeen.

Kansainvälisen kaupan arvoketjujen sääntely. Yhteiskuntavastuun ja ennakoivan oikeuden tarkastelua

Tausta Kansainvälinen kauppa on globaalia toimintaa, jossa tavaroiden ja palveluiden tuottaminen ja kuluttaminen on jakautunut maapallon eri osiin. Arvoketjukäsitteellä korostetaan eri toimijoiden panosta lopputuotteen valmistamiseksi, sekä yhteisten tavoitteiden merkitystä. Toimijaverkostot ovat moni-ilmeisiä ja monimutkaisia. Globaalin kaupan toinen tärkeä piirre on yhteiskuntavastuu, joka tulee esiin niin yksityisen kuin julkisen sektorin toiminnassa. Sen toteuttaminen asettaa suuria haasteita sekä yksityisen että julkisen sektorin toimijoille. Kansallisvaltion mahdollisuudet hallita globaaleja kaupan arvoketjuja julkisella sääntelyllä on osoittautunut ongelmalliseksi. Tutkimuskysymykset Tämä tutkimus on oikeustieteen alaan kuuluva sääntelytutkimuksen artikkeliväitöskirja, joka on tutkimusotteeltaan poikkitieteellinen. Tutkimus pyrkii kaikkiaan valaisemaan yksityisen sääntelyn käyttömahdollisuuksia ja rajoituksia elinkeinotoiminnassa. Keskeisessä roolissa oikeustieteen rinnalla on liiketaloustieteen tutkimus. Tutkimuskysymykset ovat ensinnäkin, mistä nousee kansainvälistä kauppaa koskeva yksityisen sääntelyn tarve ja toiseksi, mikä motivoi yrityksiä yksityiseen sääntelyyn tai itsesääntelyyn. Lopuksi pohditaan, miten lainsäätäjän tulisi suhtautua yksityiseen sääntelyyn. Tutkimuskysymyksiin vastaamalla syvennetään ja täsmennetään oikeustieteen piirissä tehtävää tutkimusta ennakoivasta oikeudesta. Menetelmät ja aineistot Tutkimus on oikeusvertaileva tutkimus, jossa pääpaino on yksityisessä sääntelyssä. Tutkimusaineisto nojautuu eri tieteenaloilla tehtyihin sekä kvalitatiivisiin että kvantitatiivisiin empiirisiin sääntelyjärjestelmien käyttöä ja toimivuutta koskeviin tutkimuksiin sekä tutkijan tekemään 42:en, metsäsektorin, elintarvikealan, vaatetusalan sekä vähittäiskaupan piirissä käytössä olevan sääntelyjärjestelmän analyysiin. Johtopäätökset Yksityisen sääntelyn tarve nousee tarpeesta hallita globaaleja arvoketjuja kohti yhteisiä tavoitteita. Tulevan lainsäädännön uhan sijasta yrityksiä motivoi yksityiseen sääntelyyn kilpailuedun tavoitteluun liittyvät tekijät. Koska kilpailuetuun yhä yleisemmin sisältyy yhteiskuntavastuullisuus, ovat yritysten tavoitteet ja julkisen sektorin tavoitteet lähentyneet. Erilaisten kansalaisjärjestöjen rooli kasvaa koko ajan. Ne osallistuvat vahvasti niin yksityisen sääntelyn laadintaan kuin myös sääntöjen valvontaan. Yksityisen sääntelyn tavoitteet ovat aiemmin liittyneet ympäristönsuojelun painottamiseen ja elintarviketurvallisuuteen erityisesti metsäsektorilla ja elintarvikealalla, myöhemmin sosiaalisen vastuullisuuden parantaminen on myös tullut painokkaammin esiin. Kansainvälisen kaupan piirissä syntynyttä yksityisen sääntelyn ilmiötä kuvataan tässä ennakoiva oikeus –käsitteellä. Aiempi tutkimus rajoittui tarkastelemaan ilmiötä vain ennakoivana lähestymistapana oikeuteen. Tässä painopiste on sen sijaan ennakoivan lähestymistavan avulla aikaansaaduissa sääntelyn välineissä ja lopputuloksissa: mahdollistavassa, valtaistavassa, dynaamisessa ja käyttäjäystävällisessä oikeudessa, jonka avulla luodaan mahdollisuuksia, ennalta ehkäistään ja hallitaan riskejä eikä pelkästään ratkaista jo syntyneitä ongelmia. Käsitteen sisältöä avataan tutkimuksessa sekä sääntelyjärjestelmien sisällöllisen tarkastelun että prosessiin liittyvän tarkastelun avulla.

Sukupolvenvaihdoksen toteuttaminen henkilöyhtiössä

Tutkielma on kvalitatiivinen tutkimus, jossa pääpaino perustuu kirjallisuus- ja oikeustapaustutkimukseen. Tutkielman tavoitteena on selvittää henkilöyhtiön sukupolvenvaihdoksen toteuttamisen vaihtoehdot sekä henkilöyhtiön yhtiöosuuksien luovutuksena että yhtiömuodon muutoksella, jolloin henkilöyhtiö muutetaan ensin osakeyhtiöksi ja sen jälkeen osakeyhtiö voi jakautua. Perheyrityksen sukupolvenvaihdoksen ja siihen liittyvien veroseuraamusten optimointi edellyttää suunnitelmallista prosessia, missä otetaan huomioon eri toteutusvaihtoehtojen verotuksellinen kohtelu sekä luopujien että jatkajien kannalta. Perheen sisällä tapahtuvat sukupolvenvaihdokset tapahtuvat useimmiten lahjana tai lahjanluonteisena kauppana, jolloin perintö- ja lahjaverotus on tarpeen ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Yritysvarallisuuden arvostaminen perintö- ja lahjaverotuksessa sekä sukupolvenvaihdoksen yhteydessä saatavat verohuojennukset ja niiden huomioon ottaminen ovat tärkeitä tekijöitä. Tutkielman case- yrityksessä luopujien ja jatkajien tarpeet huomioiden yhtiömuodon muutos ja jakautuminen voitiin todeta kannattavimmaksi vaihtoehdoksi.

Biomass fractionation

The objective of this master's thesis was to develop a process to increase the value of residual fungal biomass as an animal feed. The increase in value is achieved by enriching the protein content in the biomass and potentially isolating other valuable fractions for productisation. In the literature part of this thesis the composition of fungal biomass and fungal cell wall and the factors affecting them during cultivation are presented. The possible processing options are also presented and evaluated. The soy protein and single cell protein product manufacturing processes are used as examples due to the lack of fungal biomass fractionation processes found in published literature. The second part of this thesis was performed by making laboratory experiments on the developed process, which consisted of acid hydrolysis with subsequent ethanol extraction. Chitin was precipitated from the acid hydrolysate filtrate. The experiments were conducted with three different hydrolysis temperatures and three different acid concentrations. The optimal hydrolysis conditions were 60 °C with 10 %-vol acid concentration. Optimal conditions in hydrolysis resulted in 30 % increase in protein content in the final biomass. The conceptual process was modelled to scale of 10 000 t/a biomass feed. The mass and energy balances were based on the laboratory experiments. Economic calculations were performed to determine the maximal capital expense while achieving 10 % internal rate of return for the investment. For the basic case the capital expense threshold was 25.8 M€. Four optional cases and parameter sensitivity analysis were performed to determine the effects of changes in the process. The chitin sales had the greatest impact of the individual parameters.

Polttoaineet ja niiden kustannusten optimointi lämmöntuotossa

Työ esittelee suomessa lämmöntuotantoon käytettävät polttoaineet, niiden verotuksen, hinnan kehityksen ja kustannusten optimoinnin. Polttoaineista maakaasu on käsitelty kattivimmin. Työssä perehdytään syihin, joista polttoaineiden hinnan vaihtelut johtuvat ja miten ne tiedostamalla voidaan vaikuttaa kustannuksiin. Työssä käydään läpi lämmöntuotannon rakenteen ja käytetyn tekniikan vaikutukset erilaisten polttoaineiden käyttöön.

Productivity and Services – Safety Telephone Services for the Elderly

Previous research on productivity is often associated with manufacturing or uses manufacturing definitions of productivity. Marketing research on services has not been satisfied with the manufacturing definitions. No universal definition for service productivity exists. The lack of a universal definition highlights the complexity entailed in the concept of productivity. The objective of this study was to investigate service productivity in situations, where traditional ways are in some cases even not possible or are not enough. In one definition of the productivity of service organisations there is the efficiency of the organisation on the input side and on the output side the customers’ perceived quality or value-in-use. To learn about value-in-use, many methods have been developed. A common practice is to make customer opinion surveys in the form of customer questionnaires and interviews. However, customers cannot always be asked directly, for example, because of impaired cognitive abilities. Such cases include the elderly and children. Furthermore, customer opinion surveys are time consuming. In addition, customers do not always know what kind of services they would benefit from. For the empirical part of the study, a business area was identified where traditional ways of measuring value-in-use are difficult or in some cases even not possible. This business area is safety telephone services. These services are most often used by the elderly. The way to define value-in-use here was to assess how well the services offered met customer expectations. Comparing the services customers asked for and the services provided to them indicated whether customer expectations were met. This study showed that customers had their ideas concerning the contents of the services but many times the services provided did not meet these expectations. Organisational efficiency aspirations can decrease customers’ value-in-use. This study found a solution, in which increasing organisational efficiency would go hand-in-hand with increasing customers’ value-in-use; the result being that the organisations’ needs and the service users’ expectations were in line. Value creation for customers produced organisational efficiency and thus increased productivity. In this study, customer expectations were observed by means of wellness technology. With the help of modern technology, customer expectations can be followed quickly and easily and customers can co-create with the organisation. This type of an approach could be useful even in the development of other services for other ages and in different contexts. If a service organisation decreases the number of personnel and, at the same time, tries to offer services to the same or a larger clientele, customers easily notice the change, which is often negative. To avoid harmful decrease in value-in-use, limitations to the aspiration of efficiency should be implemented – one of such is that the organisation is required to meet certain quality standards defined by experts. The aim is to secure that, as a result of efficiency aspirations in the organisation, the quality of the service offerings does not diminish below mutually agreed standards. Traditionally, when productivity in services has been estimated, organisational efficiency has not been combined with both customer expectations and an expert assessment of quality. This study contributes with novel thinking entitled ‘Relationship Management of the Elderly’. This study handles productivity, expert defined quality and value-in-use in an organisational context, which is practically untouched in previous research studies.

Luottamuksen lähteet. Vertaileva tutkimus yleistynyttä luottamusta synnyttävistä mekanismeista

Tutkimuksen aiheena on yleistynyt luottamus. Väitöskirjassa tutkitaan mistä tuntemattomien kansalaisten toisiinsa kohdistama luottamus kumpuaa ja haetaan vastauksia tähän kysymykseen sekä maakohtaisen että vertailevan tutkimuksen avulla. Tutkimus koostuu yhteenvedon lisäksi viidestä tutkimusartikkelista, joissa luottamuksen syntyä tarkastellaan sekä yksilöiden mikrotason vuorovaikutuksen että maiden välisten eroavaisuuksien näkökulmasta. Yleistyneen luottamuksen synnystä on esitetty useita eri teorioita. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan näistä kahta keskeisintä. Osa tutkijoista korostaa kansalaisyhteiskunnan ja ruohonjuuritason verkostojen roolia yleistyneen luottamuksen synnyn taustalla. Tämän hypoteesin mukaan kansalaiset, jotka viettävät aikaansa yhdistyksissä tai muissa sosiaalisissa verkostoissa, oppivat muita helpommin luottamaan paitsi täysin tuntemattomiin ihmisiin myös yhteiskunnallisiin instituutioihin (kansalaisyhteiskuntakeskeinen hypoteesi). Toiset taas painottavat yhteiskunnan julkisten instituutioiden merkitystä. Tämä hypoteesi korostaa instituutioiden reiluutta ja oikeudenmukaisuutta (instituutiokeskeinen hypoteesi). Ihmiset pystyvät luottamaan toisiinsa ja ratkaisemaan kollektiivisia ongelmiaan yhdessä silloin kun esimerkiksi poliittiset ja lainsäädännölliset instituutiot pystyvät luomaan tähän tarvittavan toimintaympäristön. Aineistoina käytetään kansallisia (Hyvinvointi- ja palvelut) sekä kansainvälisiä vertailevia kyselytutkimuksia (European Social Survey ja ISSP). Yksilö- ja makrotason analyyseja yhdistämällä selvitetään yleistynyttä luottamusta selittäviä tekijöitä sekä mekanismeja joiden kautta yleistynyt luottamus muodostuu. Väitöskirjan tulokset tukevat suurimmaksi osaksi instituutiokeskeiseen suuntaukseen sisältyviä hypoteeseja yleistyneen luottamuksen kasautumisesta. Kuitenkin myös esimerkiksi yhdistystoiminnalla havaittiin olevan joitakin yhdistysjäsenien ulkopuolelle ulottuvia myönteisiä vaikutuksia kansalaisten luottamukseen, mikä taas tukee kansalaisyhteiskuntakeskeistä hypoteesia. Tutkimuksen keskeinen tulos on, että kaiken kaikkiaan luottamus näyttäisi kukoistavan maissa, joissa kansalaiset kokevat julkiset instituutiot oikeudenmukaisina sekä reiluina, kansalaisyhteiskunnan roolin luottamuksen synnyttämisessä ollessa tälle alisteinen. Syyksi tähän on oletettu, että näissä maissa (erityisesti pohjoismaiset hyvinvointivaltiot) harjoitettu universaali hyvinvointipolitiikka ja palvelut ovat keskeisiä korkeaa yleistynyttä luottamusta selittäviä tekijöitä. Toisaalta maavertailuissa tätä yhteyttä on selitetty myös sillä, että näissä yhteiskunnassa ei ole paikannettavissa selkeää kulttuurisesti erottuvaa alaluokkaa. Tämän tutkimuksen tulokset tukevat enemmän universaalin hyvinvointivaltion oikeudenmukaisuuteen liittyviä ominaisuuksia alaluokkaistumishypoteesin sijaan. Toisaalta mikrotasolla tarkasteltuna yleistyneen luottamuksen ja hyvinvointipalvelujen välinen yhteys liittyy enemmän palveluiden riittävyyteen kuin niiden universaalisuuden asteeseen. Niin ikään maavertailuissa esimerkiksi verotuksen oikeudenmukaisena kokeminen näyttäisi olevan palvelujen saatavuutta tai niihin liittyviä oikeudenmukaisuuden kokemuksia tärkeämpi seikka yleistyneen luottamuksen kannalta.

Pre- and postnatal nutrition – target for allergy risk reduction

A rapid increase in allergic diseases in Western societies has led to the conclusion that our modern lifestyle is a risk factor for immune dysregulation. Potential culprits and benefactors are searched among early dietary and microbial exposures, which may act to program later allergic disease. The aim of this thesis was to investigate the role of early maternal and child nutrition in reducing the risk of child allergy. The study population comprised of 256 mother – child pairs from families with a history of allergy participating in a randomized controlled dietary counseling and probiotic intervention (Lactobacillus rhamnosus GG and Bifidobacterium lactis Bb12) study from early pregnancy onwards. The dietary counseling aimed for a diet complying with dietary recommendations for pregnant and lactating women, with special attention to fat quality. Maternal dietary counseling was reflected in cord blood fatty acids suggesting better essential fatty acid status in infants in the counseling group. Dietary counseling with probiotics or placebo had no effect on child allergy risk, but associations between maternal diet during pregnancy and breastfeeding and child allergic outcomes were found in secondary analyses. During pregnancy, milk intake was related to decreased and cheese intake to increased risk of child atopic eczema. During breastfeeding, intake of vitamin C was related to increased risk of asthma and intake of egg was related to decreased risk of atopic eczema. The timing of introduction of complementary foods to infant’s diet was not associated with risk of atopic eczema, when adjusted with parental opinion of child allergic symptoms (i.e., potential reverse causality). In conclusion, the results demonstrate that infant fatty acid supply can be modified via maternal dietary changes. In addition, interesting associations of maternal diet with child allergy risk were discovered. However, no difference in the incidence of allergic diseases with dietary counseling was observed. This suggests that more potent dietary interventions might be necessitated to induce clinical risk reduction of allergy. Highrisk families can safely adhere to dietary recommendations for pregnant and lactating women, and the results support the current conception that no additional benefit is gained with delaying introduction of complementary feeding.

Käänteisen huutokaupan hyödyt ja haitat

Työn tavoitteena on selvittää mitkä ovat käänteisen huutokaupan hyödyt ja haitat kilpailutuksessa ja onko menetelmän käyttö suositeltavaa. Kirjallisuutta hyödyntämällä työssä tarkastellaan mitä käänteinen huutokauppa on, miten se soveltuu eri tilanteisiin (tuotteen, ostaja organisaation, myyjän ja huutokaupan järjestelyjen suhteen) ja mitkä ovat sen hyödyt ja haitat (taloudelliset, operatiiviset ja strategiset vaikutukset). Kirjallisuudessa esiintulleita hyötyjä ja haittoja verrataan rakennus ja projektinkehityspalveluita tarjoavan Skanskan kokemuksiin käänteisestä huutokaupasta käytännössä. Käänteisestä huutokaupasta todetaan olevan hyötyä markkinahinnan löytämisessä ja kustannussäästöjen saavuttamisessa. Ei kuitenkaan ole pystytty erottamaan, olisiko vastaava kustannussäästö saatu aikaseksi myös muilla kilpailutustavoilla. Käänteinen huutokauppa on työkalu joka sopii vain hyvin standardisoituihin tuotteisiin markkinoilla joilla on paljon kilpailua. Sitä ei myöskään yleensä vaikuta käytettävän useammin kuin kerran saman tuotteen kilpailuttamiseen. Käänteisen huutokaupan operatiivisista vaikutuksista on ristiriitaista tietoa. Kiertoaika on osassa tutkimuksista lyhentynyt ja osassa pidentynyt. Käänteisen huutokaupan vaikutuksista tuotteiden laatuun ei ole empiiristä näyttöä. Käänteisen huutokaupan suurimpia heikkouksia on toimittajasuhteiden heikkeneminen, joka ilmeni sekä läpi kirjallisuuden, että tämän työn empiriassa. On kuitenkin kyseenalaista konkretisoituuko toimittajien ärtymys kilpailutustavasta ostajalle merkittävillä tavoilla. Kokonaisuudessaan käänteinen huutokauppa on työläs ja rajoitettu kilpailutusmekanismi. Sen tuomat hyödyt eivät ole erityisen suuret verrattuna toisenlaisiin kilpailutustapoihin.