Pre- and postnatal nutrition – target for allergy risk reduction

A rapid increase in allergic diseases in Western societies has led to the conclusion that our modern lifestyle is a risk factor for immune dysregulation. Potential culprits and benefactors are searched among early dietary and microbial exposures, which may act to program later allergic disease. The aim of this thesis was to investigate the role of early maternal and child nutrition in reducing the risk of child allergy. The study population comprised of 256 mother – child pairs from families with a history of allergy participating in a randomized controlled dietary counseling and probiotic intervention (Lactobacillus rhamnosus GG and Bifidobacterium lactis Bb12) study from early pregnancy onwards. The dietary counseling aimed for a diet complying with dietary recommendations for pregnant and lactating women, with special attention to fat quality. Maternal dietary counseling was reflected in cord blood fatty acids suggesting better essential fatty acid status in infants in the counseling group. Dietary counseling with probiotics or placebo had no effect on child allergy risk, but associations between maternal diet during pregnancy and breastfeeding and child allergic outcomes were found in secondary analyses. During pregnancy, milk intake was related to decreased and cheese intake to increased risk of child atopic eczema. During breastfeeding, intake of vitamin C was related to increased risk of asthma and intake of egg was related to decreased risk of atopic eczema. The timing of introduction of complementary foods to infant’s diet was not associated with risk of atopic eczema, when adjusted with parental opinion of child allergic symptoms (i.e., potential reverse causality). In conclusion, the results demonstrate that infant fatty acid supply can be modified via maternal dietary changes. In addition, interesting associations of maternal diet with child allergy risk were discovered. However, no difference in the incidence of allergic diseases with dietary counseling was observed. This suggests that more potent dietary interventions might be necessitated to induce clinical risk reduction of allergy. Highrisk families can safely adhere to dietary recommendations for pregnant and lactating women, and the results support the current conception that no additional benefit is gained with delaying introduction of complementary feeding.

Varhainen ravitsemus ja allergian ehkäisy Allergiset sairaudet ovat lisääntyneet länsimaisissa yhteiskunnissa nopeasti, mikä on johtanut päätelmään, että elämäntapamme on riskitekijä immuunijärjestelmän häiriöille. Varhainen ravitsemus ja mikrobialtistus ovat nousseet esille mahdollisina riski- ja suojatekijöinä, jotka voivat vaikuttaa myöhempään riskiin sairastua allergiaan. Tämän satunnaistetun, kontrolloidun tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää äidin ja lapsen varhaisen ravitsemuksen merkitystä lapsen allergiariskin vähentämisessä. Tutkimukseen osallistui 256 äiti-lapsi-paria allergisista riskiperheistä. Kahdelle ryhmälle alettiin varhaisraskauden aikana antaa yksilöllistä ravitsemusohjausta sekä joko probioottivalmistetta (Lactobacillus rhamnosus GG ja Bifidobacterium lactis Bb12) tai lumevalmistetta. Kontrolliryhmä sai lumevalmistetta ja ohjeita neuvolasta tavalliseen tapaan. Ravitsemusohjauksella tavoiteltiin suositusten mukaista ruokavaliota, ja erityisesti rasvan laatuun kiinnitettiin huomiota. Äidille annettu ravitsemusohjaus näkyi napaveren rasvahappoprofiilissa, mikä viittaa ravitsemusohjausryhmän parempaan välttämättömien rasvahappojen saantiin. Ravitsemusohjaus, johon liittyi joko probiootti- tai lumevalmiste, ei vaikuttanut lapsen allergiariskiin, mutta toissijaisissa analyyseissä paljastui yhteyksiä äidin ruokavalion ja lapsen allergisten sairauksien välillä. Raskaudenaikainen maidon kulutus oli yhteydessä lapsen pienempään atooppisen ekseeman riskiin, kun taas juuston kulutus oli yhteydessä suurempaan riskiin. Imetyksenaikainen C-vitamiinin saanti oli yhteydessä suurempaan astman riskiin, ja kananmunan kulutus pienempään atooppisen ekseeman riskiin. Lisäruokien aloitusikä ei ollut yhteydessä atooppisen ekseeman riskiin, silloin kun otettiin huomioon vanhempien käsitys lapsen mahdollisista allergisista oireista. Yhteenvetona voidaan todeta, että äidin ruokavaliolla voidaan vaikuttaa lapsen rasvahappojen saantiin. Lisäksi äidin ruokavaliolla sekä allergisten sairauksien riskillä vaikuttaa olevan yhteys. Koska ravitsemusohjauksella ei ollut vaikutusta allergiariskiin, tämä voisi viitata siihen, että ravitsemusinterventioiden pitäisi olla voimakkaampia toimiakseen. Allergiset riskiperheet voivat turvallisesti noudattaa ravitsemussuosituksia, ja tutkimuksen tulokset vahvistavat käsitystä siitä, ettei lisäruokien viivyttäminen auta allergian ehkäisyssä.