Optimal Recycling Combination of Ash in South-East Finland

The present world energy production is heavily relying on the combustion of solid fuels like coals, peat, biomass, municipal solid waste, whereas the share of renewable fuels is anticipated to increase in the future to mitigate climate change. In Finland, peat and wood are widely used for energy production. In any case, the combustion of solid fuels results in generation of several types of thermal conversion residues, such as bottom ash, fly ash, and boiler slag. The predominant residue type is determined by the incineration technology applied, while its composition is primarily relevant to the composition of fuels combusted. An extensive research has been conducted on technical suitability of ash for multiple recycling methods. Most of attention was drawn to the recycling of the coal combustion residues, as coal is the primary solid fuel consumed globally. The recycling methods of coal residues include utilization in a cement industry, in concrete manufacturing, and mine backfilling, to name few. Biomass combustion residues were also studied to some extent with forest fertilization, road construction, and road stabilization being the predominant utilization options. Lastly, residues form municipal solid waste incineration attracted more attention recently following the growing number of waste incineration plants globally. The recycling methods of waste incineration residues are the most limited due to its hazardous nature and varying composition, and include, among others, landfill construction, road construction, mine backfilling. In the study, environmental and economic aspects of multiple recycling options of thermal conversion residues generated within a case-study area were studied. The case-study area was South-East Finland. The environmental analysis was performed using an internationally recognized methodology — life cycle assessment. Economic assessment was conducted applying a widely used methodology — cost-benefit analysis. Finally, the results of the analyses were combined to enable easier comparison of the recycling methods. The recycling methods included the use of ash in forest fertilization, road construction, road stabilization, and landfill construction. Ash landfilling was set as a baseline scenario. Quantitative data about the amounts of ash generated and its composition was obtained from companies, their environmental reports, technical reports and other previously published literature. Overall, the amount of ash in the case-study area was 101 700 t. However, the data about 58 400 t of fly ash and 35 100 t of bottom ash and boiler slag were included in the study due to lack of data about leaching of heavy metals in some cases. The recycling methods were modelled according to the scientific studies published previously. Overall, the results of the study indicated that ash utilization for fertilization and neutralization of 17 600 ha of forest was the most economically beneficial method, which resulted in the net present value increase by 58% compared to ash landfilling. Regarding the environmental impact, the use of ash in the construction of 11 km of roads was the most attractive method with decreased environmental impact of 13% compared to ash landfilling. The least preferred method was the use of ash for landfill construction since it only enabled 11% increase of net present value, while inducing additional 1% of negative impact on the environment. Therefore, a following recycling route was proposed in the study. Where possible and legally acceptable, recycle fly and bottom ash for forest fertilization, which has strictest requirements out of all studied methods. If the quality of fly ash is not suitable for forest fertilization, then it should be utilized, first, in paved road construction, second, in road stabilization. Bottom ash not suitable for forest fertilization, as well as boiler slag, should be used in landfill construction. Landfilling should only be practiced when recycling by either of the methods is not possible due to legal requirements or there is not enough demand on the market. Current demand on ash and possible changes in the future were assessed in the study. Currently, the area of forest fertilized in the case-study are is only 451 ha, whereas about 17 600 ha of forest could be fertilized with ash generated in the region. Provided that the average forest fertilizing values in Finland are higher and the area treated with fellings is about 40 000 ha, the amount of ash utilized in forest fertilization could be increased. Regarding road construction, no new projects launched by the Center of Economic Development, Transport and the Environment in the case-study area were identified. A potential application can be found in the construction of private roads. However, no centralized data about such projects is available. The use of ash in stabilization of forest roads is not expected to increased in the future with a current downwards trend in the length of forest roads built. Finally, the use of ash in landfill construction is not a promising option due to the reducing number of landfills in operation in Finland.

Globalization of pharmaceutical R&D. Pharmaceutical R&D governance forms in People's Republic of China

Yrityksen selviytyminen ja menestyminen ovat riippuvaisia sen kyvystä innovoida, luoda tietoa ja hyödyntää tietämystä ja keksintöjä (Dunk ja Kilgore 2001). Yrityksen menestyminen erityisesti korkean teknologian alalla on siten suoraan riippuvainen sen T&T:stä, johon tehdyt investoinnit tuovat merkittäviä taloudellisia etuja yritykselle uusien tuotteiden, palveluiden ja prosessien muodossa (McEvily ja Chakravarthy 1999). Teknologinen etumatka ja sen tuotteistaminen innovatiivisiksi tarjoamiksi mahdollistaa monopolististen etujen saavuttamisen yrityksen kansainvälisessä kilpailussa (Lall 1977). Tämä kaltainen kilpailuetu voidaan saavuttaa yrityksen kyvyllä yhdistää maantieteellisesti hajautettu T&T:nsä tehokkaaksi verkostoksi (Porter 1986). Boehen (2008) mukaan T&T:n globalisoitumista voidaan johtaa eri hallintömuodoilla: T&T:n kansainvälistymisellä, T&T:n ulkomaille sijoittamisella ja T&T ulkomaille ulkoistamisella. T&T:n globalisoituminen on osa 2000-luvun taloudellista muutosta, ja sille on esitetty useita vaikuttavia tekijöitä, kuten kustannuserot, työvoimaresurssit, erityisosaamiskeskukset, paikallinen teknologia osaaminen ja kohdemarkkinoiden potentiaali (bardhan 2006; Norwood, ym. 2006; von Zedtwitz ja Gassmann 2002). Tutkimuksen on osoitettu eroavan tuotekehityksestä ja eri tekijöiden on osoitettu vaikuttavan niihin (von Zedtwitz ja Gassmann 2002; Leifer ja Triscari 1987). Samoin T&T on osoitettu olevan jatkumo perustavanlaatuisesta soveltavaan ja lääkekehityksen muodostavan vastaavan T&T jatkumon (Lall 1980; Iansiti 1993), jonka yksittäiset osat vaikuttavat sen hallintomuotoon. Tutkimus esittää eri tekijöitä voivan hyödyntää hallintomuodosta riippuen. Tätä tutkimusta varten tutkija haastatteli lääketeollisuuden johtajia Kiinassa vahvistaakseen tai hylätäkseen eri tekijöitä ja niiden suhdetta lääketeollisen T&T:n hallintomuotoihin. Markkinoiden todettiin olevan ensisijainen tekijä mutta myös kustannuserojen, insentiivien, työvoimaresurssien ja erityisosaamiskeskusten merkitys T&T:n globalisoitumiseen vaikuttavina tekijöinä vahvistettiin yhdessä perusvaatimusten ja riskitekijöiden kanssa. Tutkimuksessa vahvistetaan myös lääketeollisen T&T-jatkumon vaikutus ja esitetään viitekehys hallintomuodoille.

Yhdysvaltalaisten matkustajalentoyhtiöiden rahoituksellisen lentopolttoaineen hintasuojautumisen kustannusvaikutukset 2000-luvulla

Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on tutkia, miten yhdysvaltalaisten lentoyhtiöiden harjoittama rahoituksellinen lentopolttoaineen hintasuojaus on vaikuttanut niiden keskimääräisiin polttoainekustannuksiin 2000-luvun aikana. Lisäksi tavoitteena on kirjallisuuskatsauksen muodossa tarkastella lentopolttoaineen hintariskiä ja siltä suojautumista. Aiheeseen liittyvä aiempi tutkimus on pääasiassa keskittynyt rahoitusasemaan liittyvien vaikutusten tarkasteluun. Tässä tutkielmassa puolestaan tutkitaan suojauksen vaikutusta tarkasteltavien lentoyhtiöiden liiketoiminnan kustannuksiin. Lentopolttoaineen hintasuojauksen kustannusvaikutuksia arvioidaan regressiomallilla, jossa selitettävänä muuttujana on lentoyhtiön keskimääräinen polttoainekustannus. Selittävinä muuttujina puolestaan toimivat seuraavan vuoden arvioiduista polttoainehankinnoista rahoituksellisin keinoin suojattujen hankintojen osuus sekä lentopolttoaineen keskimääräinen markkinahinta kunakin tarkasteluvuonna. Tutkimuksen aineisto koostuu kymmenestä yhdysvaltalaisesta lentoyhtiöstä ja niiden 2000-luvulla vuosikertomuksissaan raportoimista tiedoista liittyen polttoainekustannuksiin ja rahoitukselliseen polttoaineen hintasuojaukseen. Lisäksi lentopolttoaineen keskimääräiset vuotuiset markkinahinnat tarkastelujakson ajalta haetaan Yhdysvaltain energiainformaatiota välittävän viranomaisen verkkotietokannasta. Johtopäätöksenä todetaan yhdysvaltalaisten lentoyhtiöiden rahoituksellisen polttoaineen hintasuojauksen vähentäneen niiden keskimääräisiä polttoainekustannuksia 2000-luvun aikana. Lentopolttoaineen markkinahinnan todetaan vaikuttavan kustannuksiin reilusti lentoyhtiöiden suojaustoimenpiteitä voimakkaammin. Lisäksi aiempiin tutkimuksiin ja toisaalta tässä tutkielmassa estimoitavan mallin autokorreloituvaan luonteeseen nojaten todetaan, että tämän mallin selittävät muuttujat eivät ole ainoat keskimääräisiin polttoainekustannuksiin vaikuttavat tekijät. Yhteenvetona todetaankin tarkempaa lisätutkimusta tarvittavan, jotta tämän tutkielman tulokset voidaan luotettavammin yleistää.

Globalization of pharmaceutical R&D Pharmaceutical R&D governance forms in People's Republic of China

Firm's survival and success, which are dependent on its ability to innovate, to create knowledge and to capitalize on inventions and know-how, is in essence directly linked to its R&D process (Dunk and Kilgore 2001). Especially in technology driven industries, such as the pharmaceuticals, there are significant positive returns to R&D investments through introduction of new or improved products and services (McEvily and Chakravarthy 1999). Technological lead and its transformation to innovative products as fruits of corporate R&D can be seen as monopolistic advantage that helps enterprises to compete in today’s market (Lall 1977). This competitive advantage can be derived from corporation's ability to integrate its activities across geographic locations (Porter 1986). According to Boehe (2008) globalization of R&D can executed with different governance forms: R&D internationalization, R&D offshoring or R&D offshore outsourcing. Globalization of R&D is intervened with the changes in global economy of the 21st century. Some studies argue for its influencing factors to be access to vast skilled labor pools and centers of excellence (Bardhan 2006). Other studies indicate the R&D cost differentials between countries to be the major expected benefit (Norwood et al. 2006). Von Zedtwitz and Gassmann (2002) presented benefits as divided to accessing markets and customers or to accessing local science and technology. This study proposes that based on governance form distinct factor derived benefits can be capitalized. To corroborate or refute factors and their relations on R&D globalization governance forms, an empirical study based on expert interviews of pharmaceutical directors was conducted in the People's Republic of China. The market was found to be the major influencing factor. Local requirements and adaptation were corroborated as factors connected with markets. Furthermore, influencing factors, such as labour, centers of excellence, cost, financial incentives were corroborated together with conditional and risk factors. Furthermore this research argues that the globalization of pharmaceutical R&D is dependent on the financial, scientific and operational requirements of the drug discovery stage. And thus establishes the influence of drug discovery's stages continuum on pharmaceutical R&D globalization. Finally, a R&D globalization governance form decision framework is proposed based on the frameworks presented in literature and author's corroborated empirical findings.

Developing cost of poor quality calculations with emphasis on business impact

The main aim of this research was to develop cost of poor quality calculation model which will better reflect business impacts of lost productivity caused by IT incidents for the case company. This objective was pursued by reviewing literature and conducting a study in a Finnish multinational manufacturing company. Broad analysis of the scientific literature allowed to identify main theories and models of Cost of Poor Quality and provided better base for development of measurements of business impacts of lost productivity. Empirical data was gathered with semi-structured interviews and internet based survey. In total, twelve interviews with experts and 39 survey results from business stakeholders were gathered. Main results of empirical study helped to develop the measurement model of cost of poor quality and it was tied to incident priority matrix. Nevertheless, the model was created based on available data. Main conclusions of the thesis were that cost of poor quality measurements could be even further improved if additional data points could be used. New model takes into consideration different cost regions and utilizes on this notion.

Lohkoketjuteknologian soveltaminen finanssisektorille

Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on tutkia, miten lohkoketjuteknologiaa voi soveltaa finanssisektorille. Tutkimus tarjoaa yleiskuvan lohkoketjuteknologista, sekä sen sovelluskohteista finanssisektorilla. Tutkimusmenetelmä on kvalitatiivinen ja se toteutettiin haastattelemalla pankkeja, jotka osallistuvat Distributed Ledger Group (DLG)-konsortioon. Kyseinen konsortio pyrkii 42 pankin ja R3cev nimisen yrityksen välisessä yhteistyössä soveltamaan lohkoketjuteknologiaa pankkisektorille. Haastattelujen perusteella pankit pitävät lohkoketjuteknologian potentiaalia pitkällä aikavälillä suurena. Erityisesti lohkoketjuteknologian odotetaan laskevan kustannuksia, sekä nopeuttavan toimintoja useiden eri tuotteiden kohdalla. Pelkästään pankkisektorilla tutkitaan tällä hetkellä kymmeniä eri sovelluskohteita. Ennen kuin lohkoketjulla voidaan nähdä kaupallista toimintaa, tulee haasteita ylittää sekä teknisellä, että säädännöllisellä puolella. Vielä on liian varhaista arvioida, milloin lohkoketjuteknologiaa tullaan soveltamaan laajemmin finanssisektorilla. Pankkien oma tutkimus aiheesta oli vielä suhteellisen varhaisessa vaiheessa. Lohkoketjuteknologian potentiaali voidaan nähdä tutkimuksen perusteella valtavan suurena. Vielä on kuitenkin vaikea arvioida tullaanko tähän potentiaaliin tulevaisuudessa yltämään. Finanssisektorilla on monia toimijoita, jotka tutkivat lohkoketjuteknologiaa ja se vauhdittaa kehitystä. Lohkoketjuteknologia saattaa tulevaisuudessa mullistaa monia finanssisektorin osa-alueita tai jopa korvata ne kokonaan.