Adoption of an E-service Innovation and its Effects on Customer Service Processes in Forest Industry

Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää miten asiakkaille suunnattu Internet –pohjainen palvelu muuttaa asiakaspalvelua metsäteollisuudessa, ja mitkä tekijät vaikuttavat tällaisen palvelun omaksumiseen. Tutkimuksesta ilmenee että muutokset asiakaspalvelussa ovat olleet asiakkaiden mielestä pääasiassa positiivisia. Selvisi, että uuden sovelluksen laatuun ollaan tyytyväisiä, mutta että kaikki asiakkaat eivät pidä sen etuja huomattavina verrattuna vanhoihin toimintatapoihin. Esimerkkiyrityksen oma henkilöstö ei keskimäärin koe sovellusta kovin hyödylliseksi oman työnsä kannalta. Jotta sovelluksen käyttöä ja mahdollisia hyötyjä esimerkkiyritykselle saataisiin lisättyä, on sovellukseen tehtävien parannusten lisäksi panostettava tehokkaampaan kommunikointiin ja lisäkoulutukseen asiakkaille. Lisäksi on löydettävä keinoja, joiden avulla asiakkaat kokisivat sovelluksen käytön itselleen edullisemmaksi kuin pitäytymisen vanhoissa toimintatavoissa. Edellä mainitun saavuttaminen edellyttää esimerkkiyrityksen asiakaspalvelu-henkilöstön ja operatiivisen johdon sitoutumista sovelluksen aktiiviseen markkinointiin asiakkaiden suuntaan. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastatteluilla ja asiakkaille suunnatulla kyselylomakkeella käyttäen pääasiassa kvalitatiivisia menetelmiä. Haastatteluja tehtiin kahdessa esimerkkiyrityksen yksikössä, kolmessa myyntikonttorissa sekä kahden asiakasyrityksen yhteensä neljässä eri yksikössä. Kyselylomake lähetettiin 215 asiakaskäyttäjälle, joista 30 palautti lomakkeen. Palautusprosentiksi tuli 14.

The Early Phases of Innovation Process - Case: New Wireless E-Business Opportunities in Forest Industry

Tutkimuksen tavoitteena oli soveltaa innovaatioprosessiteorioita käytäntöön konteksti huomioonottaen, koska langattoman sähköisen liiketoiminnan nopeat muutokset, metsäteollisuuden erityispiirteet ja ei-kaupallisuus asettavat erityistarpeita innovoinnille. Painopiste on prosessin aikaisissa vaiheissa, koska ne ovat kriittisiä koko innovaatioprosessin menestymisen kannalta. Tähtäimenä oli löytää yrityssektorille uusia langattomia sähköisen liiketoiminnan mahdollisuuksia, jotka hyödyttävät tutkimuksessa mukanaolevaa yritystä. Tutkimuksessa käytettiin konstruktiivista tutkimusotetta ja metodeina sähköistä aivomyrskyä, tarkistuslistaa sekä GDSS- ja postikyselyä.Tutkimuksen tuloksena on esitetty innovaatioprosessin aikaiset vaiheet kirjallisuudesta, metsäteollisuuden erityispiirteet ja innovaatioprosessisovellus. Lisäksi tämä tutkimus tuotti uusia sähköisen liiketoiminnan ideoita, suoritti niille seulonnan ja kävi läpi alustavan tutkimuksen.

Sähköisen liiketoiminnan hyödyntäminen Päijät-Hämeen koulutuskonsernin hankintatoiminnassa

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten sähköistä liiketoimintaa hyödynnetään Päijät-Hämeen koulutuskonsernin hankintatoiminnassa. Lisäksi tutkimuken tarkoituksena oli perehtyä julkiseen hankintatoimintaan, erityisesti lainsäädännön sille asettamiin vaatimuksiin ja julkisen hankintaprosessin eri osa-alueisiin. Tutkimuksen teoriaosan alussa tarkastellaan julkista hankintaprosessia ja lainsäädäntöä. Teoriaosassa käsitellään myös sähköisen liiketoiminnan uhkia ja heikkouksia Lisäksi selvitetään tietoverkkojen; Internetin, intranetin ja extranetin mahdollistamat hyödyt hankintatoiminnassa. Pääasiallisena tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselytutkimusta. Tämän lisäksi tehtiin 9 haastattelua. Tutkimus osoitti, että Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa käytetään jo tällä hetkellä tietoverkkoja hankintatoiminnassa. Tutkimuksen mukaan suurimmat hyödyt tietoverkkoista ovat ostoprosessin nopeutuminen ja työajan säästöt. Tutkimus osoitti, että Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa on kuitenkin hidasteita sähköisen liiketoiminnan hyödyntämisessä. Kyselytutkimuksen mukaan tällaisia hidasteita ovat tällä hetkellä toimittajien passiivisuus ja henkilöstön uskalluksen puute sähköisen liiketoiminnan kokonaisvaltaisessa hyödyntämisessä.

Centralized Identity Management for Web Applications

Internet-palvelujen määrä kasvaa jatkuvasti. Henkilöllä on yleensä yksi sähköinen identiteetti jokaisessa käyttämässään palvelussa. Autentikointitunnusten turvallinen säilytys käy yhä vaikeammaksi, kun niitä kertyy yhdet jokaisesta uudesta palvelurekisteröitymisestä. Tämä diplomityö tarkastelee ongelmaa ja ratkaisuja sekä palvelulähtöisestä että teknisestä näkökulmasta. Palvelulähtöisen identiteetinhallinnan liiketoimintakonsepti ja toteutustekniikat – kuten single sign-on (SSO) ja Security Assertion Markup Language (SAML) – käydään läpi karkeiden esimerkkien avulla sekä tutustuen Nokia Account -hankkeessa tuotetun ratkaisun konseptiin ja teknisiin yksityiskohtiin. Nokia Account -palvelun ensimmäisen version toteutusta analysoidaan lopuksi identiteetinhallintapalveluiden suunnitteluperiaatteita ja vaatimuksia vasten.

Työnkulkukoneen soveltuvuus sähköisen huutokauppajärjestelmän toteutuksessa

Sähköiset huutokaupat ovat virtuaalisia markkinapaikkoja, jotka sijaitsevat jossain päin internetiä. Sähköistä huutokauppaa käydään yritysten välillä (B2B), yritysten ja kuluttajien välillä (B2C) sekä kuluttajien kesken (C2C). Tässä työssä sähköisellä huutokaupalla tarkoitetaan ensin mainittua, yritysten keskinäistä kaupankäyntiä. Työn tarkoituksena on tutkia työnkulkukoneen soveltuvuutta sähköisen huutokauppajärjestelmän moottorina. Työssä perehdytään avoimen lähdekoodin ActiveBPEL-koneeseen, ja tutkimus tapahtuu suunnittelemalla, mallintamalla ja testaamalla liiketoimintaprosessi, joka rekisteröi ostajan ja myyjän tiedot järjestelmään. Toteutettava prosessi on yksi osa sähköistä huutokauppaa, mutta saman periaatteen mukaisesti olisi mahdollista toteuttaa myös kokonainen huutokauppa. Tässä työssä tarkastellaan sähköistä huutokauppaa, joka perustuu web-palveluihin, ja jolla on selvä koordinaattori. Koordinaattori ohjaa toisia mukana olevia web-palveluja ja niiden ajettavia operaatioita. Korkean tason mallit kuvataan BPMN-notaation avulla, itse prosessi toteutetaan BPEL-kielellä. Prosessin mallinnuksessa ja simuloinnissa käytetään apuna ActiveBPEL Designer -ohjelmaa. Työn tavoitteena on paitsi toteuttaa osa huutokaupasta, myös antaa lukijalle käsitys siitä liiketoimintaympäristöstä, johon huutokauppa kuuluu, sekä valottaa huutokaupan taustalla olevia teknologioita. Erityisesti web-palvelut ja niihin liittyvät käsitteet tulevat lukijalle tutuiksi.

Sähköisen taloushallinnon vaikutus tilitoimistojen tuottavuuteen Case: Heeros Systems Oy

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin tuottavuuden käsitettä ja mittaamista palvelualoilla. Tutkielman tavoitteena oli kuvata ja ymmärtää sähköisen taloushallinnon vaikutusta tilitoimistojen tuottavuuteen. Aihetta lähestyttiin sähköisiä taloushallinto-ohjelmia valmistavan case-yhtiö Heeros Systems Oy:n avulla. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tutkimus, jonka tutkimusmenetelmä-nä käytettiin teemahaastatteluja. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemal-la yhteensä kymmentä tutkimuksen kohteena olevan tilitoimiston edusta-jaa. Tutkimuksen perusteella ei havaittu sähköisen taloushallinnon selkeästi vaikuttavan tilitoimistojen tuottavuuteen tässä vaiheessa, mutta toiminto-ympäristön sähköistyessä, esimerkiksi verkkolaskujen yleistyessä, tilan-teen uskotaan muuttuvan nopeasti. Tällöin tuottavuuden kasvu edellyttää työprosessin muuttamista ja huolellista suunnittelua.

Sähköisten kuljetustietojen vaikutukset päivittäistavarakaupan pitkässä arvoketjussa

Tutkielman tavoitteena on esittää kustannustehokkaita tapoja lähetystoimintojen ja kuljetustietojen käsittelyyn päivittäistavarakaupan logistiikkakeskuksessa. Tutkielmassa kuvataan case-yrityksen lähettämö- ja kuljetustoimintojen sekä lähtevän tavaravirran seurannan ja rahtilaskutuksen nykytilanne. Tutkimusmenetelmänä on käytetty case-yrityksen avainhenkilöiden teemahaastatteluja sekä erillistä haastattelututkimusta kahdeksalle suurimmalle case-yrityksen käyttämälle kuljetusliikkeelle. Työssä esitellään keskeisimpien kuljetustietojen ja lähettämötoimintojen sähköistämisen edellytyksiä sekä niiden toteutusmahdollisuuksia. Koska lähtevän tavaravirran käsittely manuaalisesti aiheuttaa ylimääräisiä virheitä ja tehottomuutta pitkän arvoketjun eri vaiheissa työllistäen lähettämön, kuljetusliikkeiden, terminaalien ja myymälöiden työntekijöitä, on tutkielmassa esitelty keskeisimmät keinot tehostaa ja automatisoida lähtevien kuljetusyksiköiden käsittelyä. Ratkaisut pohjautuvat lähtevien kuljetusyksiköiden yksilöintiin ja seurantaan. Yksiköiden käsittelyä tehostetaan automatisoimalla yksiköiden tunnistamista ja tiedonsiirtoa. Käytettäviksi työkaluiksi on valittu viivakoodit ja tarvittavat lukijat yksiköiden tunnistamiseen. Sähköisellä rahtikirjalla pyritään paperittomaan lähettämötoimintaan ja sitä kautta automatisoimaan rahtilaskutusta ottamalla käyttöön laskuton maksu. Kuljetustietojen sähköistämisellä voidaan saavuttaa mittavat kustannussäästöt pitkässä arvoketjussa.

ASP-sovellusvuokraus taloushallinnossa

Tämä kandidaatintyö käsittelee ASP-sovellusvuokrausta ja sen käyttöä taloushallinnon ulkoistamisratkaisuna. Tarkastelu on tehty sovellusvuokrausasiakkaina toimivien pk-yritysten näkökulmasta. ASP-sovellusvuokraus tarkoittaa sovelluksen ja tämän oheispalveluiden käyttöä yhden tai useamman ASP-palveluntarjoajan tuottamana tämän palvelimelta erilaisten tietoverkkojen välityksellä. Työssä esitellään sovellusvuokrauksen käsite, sen kustannukset, mahdollisuudet, käyttöönottoprosessi ja riskit. Toisena osa-alueena on käsitelty sovellusvuokrausta taloushallinnon näkökulmasta sekä yleisesti taloushallinnon ulkoistamista. Tarkasteltuja osa-alueita ovat sopimukset, sähköinen taloushallinto ja lyhyesti toiminnanohjausjärjestelmät. Kolmen caseesimerkin avulla on valotettu taloushallinnon ulkoistamisratkaisua käytännössä. Työn tuloksena todetaan, että sovellusvuokraus on toimiva taloushallinnon ulkoistamisratkaisu niin ohjelmistojen kuin toiminnanohjausjärjestelmienkin näkökulmasta, kunhan riskit huomioidaan ja päätöksentekoprosessi on huolellinen. Toisaalta ASP-mallia tulisi kehittää erityisesti pk-yrityksille ystävällisemmäksi. Tulevaisuudessa taloushallinnon sovellusvuokraus ja ulkoistaminen tulee tarkoittamaan ASP-mallin laajentumista ulkoistettujen palveluiden käyttöön verkon välityksellä.

Psykologia

Psykologian pääkokoelma sijaitsee pääkirjastossa (Linnassa), jossa painettu yleis- ja käsikirjastokokoelma koostuu noin 7200 nimekkeestä monografioita (painettujen monografiasarjojen osat mukaan lukien). Psykologia-kokoelmasta noin 2/3 käsitteli psykologian erikoisaloja ja 1/3 yleistä psykologiaa. Molemmista ryhmistä kartoitettiin kaksi osa-aluetta. Kehitys- ja lapsipsykologiaa käsitteli noin 1/5 kirjoista (1445 nimekettä), joten se oli selvin painopisteala. Kognitiivista & oppimisen psykologiaa käsitteli 14,6 % kirjoista (1050 nimekettä). Persoonallisuuden psykologian (9,5 % / 683 nimekettä) sekä tunteiden & emootioiden (5,6 % / 400 nimekettä) osuudet kirjakokoelmasta olivat pienehköjä. Käsikirjaston karsitussa noin 100 nimekkeen kokoelmassa on hakuteoksia, sanastoja, bibliografioita jne. Painettuja lehtiä oli 11 nimekettä (Behavior Analyst, Cognition and Emotion, Mielenterveys, Perceptual and Motor Skills, Perheterapia, Psychological Reports, Psychotherapy Research, Psykologi, Psykologia, Ryhmätyö ja Voltti). Sähkökirjoja kokoelmassa oli 22 nimekettä NetLibrary-tietokannassa, noin 487 nimekettä Ebrary-tietokannassa sekä 3 nimekettä sähköisinä hakuteoksina (Encyclopedia of Applied Psychology, International Encyclopedia of the Social and Behavioral Sciences ja A Dictionary of Psychology). Verkkolehtiä kokoelmassa oli noin 450 nimekettä. Tietokantoja oli 4 kokotekstitietokantaa (PsycArticles, EbscoHost Academic Search Premier, Elsevier ScienceDirect ja Annual Reviews: Social Sciences) sekä 3 viitetietokantaa (PsycINFO, PsiTri ja Social Sciences Citation Index).

Tietojenkäsittely

Tietojenkäsittelyn pääkokoelma sijaitsee pääkirjastossa (Linnassa), jossa painettu yleis- ja käsikirjastokokoelma koostuu noin 4000 nimekkeestä monografioita (painettujen monografiasarjojen osat mukaan lukien). Tietojenkäsittely-kokoelmasta kartoitettiin neljä osa-aluetta. Näistä selvimmäksi painopistealaksi osoittautui ohjelmointi, ohjelmointikielet & atk-ohjelmat, joka käsitti noin 33 % nimekkeistä (1314). Muiden ryhmien osuudet olivat pienemmät: tietojärjestelmät, tiedonhallinta & tietoturva noin 18 % (727 nimekettä); tekoäly, tietämystekniikka & hahmontunnistus noin 16 % (629 nimekettä). Käsikirjaston karsitussa noin 100 nimekkeen kokoelmassa on runsaasti sanakirjoja ja erilaisia hakuteoksia kuten lähes täydellinen (44/45) Encyclopedia of computer science and technology ja myös e-muodossa oleva 3-osainen Handbook of information security. Painettuja lehtiä oli 6 nimekettä (IEEE Pervasive Computing, MikroPC, myös e-muodossa oleva Social Science Computer Review, Tekniikan näköalat, Tietokone ja Tietoyhteys). Sähkökirjoja kokoelmassa oli 466 nimekettä Ebrary: Information technology -tietokannassa, 24 nimekettä NetLibrary-tietokannassa, 3 nimekettä Taylor & Francis eBooks online -tietokannassa ja 2 nimekettä sähköisinä hakuteoksina (Encyclopedia of gender and information technology ja Encyclopedia of information science and technology) sekä 4964-osainen Lecture notes in computer science -monografiasarja. Verkkolehtiä kokoelmassa oli noin 300 nimekettä. Tietokantoja oli 4 kokotekstitietokantaa (ACM - Association for Computing Machinery, EBSCOhost Academic Search Premier, Elsevier ScienceDirect ja SpringerLink) sekä 2 viitetietokantaa (Computer + Info Systems (CSA) ja Web of Scence (ISI)).

E-hankinta ja sen käyttö ja hyödyntäminen teollisuusyrityksessä

Tässä tutkimuksessa olen selvittänyt sähköisten työkalujen hyödyntämisen mandollisuuksista teollisuusyrityksessä epäsuorissa hankinnoissa. Tutkimuksessa olen paneuduttu e-hankinnan terminologiaan ja menetelmiin, joita markkinoilla on käytössä. E-hankinta on keskeisin tutkimusalue. Toimittajien etsintään ja niiden hallinnointiin keskittyvät työkalut olen rajannut pois tutkimuksestani. Tutkimuksessa olen selvittänyt e-hankinnan keskeisiä haasteita ja onnistumisen elementtejä, jotta e-hankinnan käyttöönotto olisi mandollisimman helposti tehtävissä. Lukuisten esimerkkien avulla pyrin kartoittamaan e-hankinnan levinneisyyttä ja lisäksi tuon esille niitä potentiaalisia säästökohteita ja kustannusten leikkauksia, joita on mandollista toteuttaa ottamalla käyttöön sähköisen hankintamallin. Tutkimuksen loppuosassa keskityn tutkimaan Perloksen hankintavolyymeja ja löytämään sieltä ne hankintakategoriat, joille tämä sähköinen hankintamalli olisi mandollista ottaa käyttöön. Tässä tutkimuksessa tulen esittämään sähköisen hankintamallin käyttöönottoa ja samalla merkittävän kehityshankkeen toteuttamista lähitulevaisuudessa. Lopullisen päätöksen sähköisen hankintamallin käyttöönotosta ja projektin toteuttamisesta tekee yrityksen johto. Yrityksen johdolle sitten lopulta jää punnittavaksi, kuinka strategisena ja ajankohtaan nähden sopivana tämän tyyppisen kehitysprojektin toteuttaminen nähdään.

Developing a Service-Oriented Software Platform

Tehokkaasti toimiva sähköinen tiedonvälitys yrityksen omien sovellusten välillä sekä sen liikekumppaneiden kanssa on kasvanut merkittäväksi yrityksen kilpailukykyä lisääväksi tekijäksi. Yritysten erilaiset tietojärjestelmät asettavat haasteita tehokkaalle tiedonvälitykselle näiden järjestelmien välillä. Perinteiset EDI teknologioihin perustuvat sähköisen tiedonvälityksen ratkaisut eivät pysty mukautumaan nykyisin nopeasti muuttuviin markkinatilanteisiin. Palvelukeskeiseen arkkitehtuuriin ja Web-palveluihin perustuvat teknologiat mahdollistavat mukautumisen erilaisiin muutoksiin liiketoiminnassa nopeammin ja helpommin. Lisäksi ne nopeuttavat tiedon integrointia erilaisten tietojärjestelmien välillä, koska tiedonvälityksessä käytetään yleisesti hyväksyttyihin standardeihin perustuvia tiedonsiirtoprotokollia sekä tietoformaatteja. Diplomityössä esitellään keskeiset teknologiat ja menetelmät sähköisen tiedonvälityksen toteuttamiseen. Lisäksi työssä vertaillaan erilaisia vaihtoehtoja, joilla sähköinen tiedonvälitys voidaan toteuttaa. Vaihtoehtoina työssä ovat tiedonvälityspalveluiden ostaminen toiselta yritykseltä, olemassa olevan valmiin ohjelmiston hyödyntäminen, tai kokonaan uuden sovellusalustan kehittäminen. Työssä kuvaillaan palvelukeskeisen sovellusalustan toteutus, joka mahdollistaa tehokkaan sekä joustavan tiedonvälityksen sovellusten välillä. Alustan tarjoamien palveluiden päälle voidaan rakentaa erilaisia liiketoimintaa tukevia palveluita, jotka voivat hyödyntää sovellusalustan tarjoamia toiminnallisuuksia. Alustan toteutusta arvioidaan kolmen liiketoimintaskenaarion toteutuksesta saatujen kokemusten perusteella.

Photoelectric Measurements and Modeling of Bacteriorhodopsin

Recent technology has provided us with new information about the internal structures and properties of biomolecules. This has lead to the design of applications based on underlying biological processes. Applications proposed for biomolecules are, for example, the future computers and different types of sensors. One potential biomolecule to be incorporated in the applications is bacteriorhodopsin. Bacteriorhodopsin is a light-sensitive biomolecule, which works in a similar way as the light sensitive cells of the human eye. Bacteriorhodopsin reacts to light by undergoing a complicated series of chemical and thermal transitions. During these transitions, a proton translocation occurs inside the molecule. It is possible to measure the photovoltage caused by the proton translocations when a vast number of molecules is immobilized in a thin film. Also the changes in the light absorption of the film can be measured. This work aimed to develop the electronics needed for the voltage measurements of the bacteriorhodopsin-based optoelectronic sensors. The development of the electronics aimed to get more accurate information about the structure and functionality of these sensors. The sensors used in this work contain a thick film of bacteriorhodopsin immobilized in polyvinylalcohol. This film is placed between two transparent electrodes. The result of this work is an instrumentation amplifier which can be placed in a small space very close to the sensor. By using this amplifier, the original photovoltage can be measured in more detail. The response measured using this amplifier revealed two different components, which could not be distinguished earlier. Another result of this work is the model for the photoelectric response in dry polymer films.

Matematiikka

Matematiikan pääkokoelma sijaitsee pääkirjastossa (Linnassa), jossa painettu yleis- ja käsikirjastokokoelma koostuu noin 4700 nimekkeestä monografioita (painettujen monografiasarjojen osat mukaan lukien). Yleiskokoelmaa ei ole karsittu, mutta vanhoja peruskoulun, lukion jne. oppikirjoja on siirretty Hämeenlinnan yksikköön. Matematiikka-kokoelmasta kartoitettiin seitsemän osa-aluetta. Todennäköisyyslaskentaa, kombinatoriikkaa & sovellettua matematiikkaa käsitteli yli 1/3 kirjoista (34 % / 1586 nimekettä), joten se oli selvin painopisteala. Aritmetiikkaa, lukuteoriaa & algebraa käsitteli noin 19 % kirjoista (876 nimekettä) ja matemaattista analyysiä noin 18 % kirjoista (841 nimekettä). Matematiikan yleisteosten & filosofian (noin 10 % / 487 nimekettä), joukko-opin (noin 5 % / 218 nimekettä), geometrian & trigonometrian (noin 4 % / 179 nimekettä) ja topologian (noin 3 % / 121 nimekettä) osuudet kirjakokoelmasta olivat pienehköjä. Käsikirjaston 23 nimekkeen kokoelma sisälsi edelleen hyödyllisen 10-osaisen hakuteoksen Encyclopaedia of mathematics, sanakirjoja ja matemaattisia taulukoita sekä muutaman bibliografian 1970-luvulta. Painettuja lehtiä oli 3 nimekettä (American Mathematical Monthly, Journal of Mathematical Logic ja Mathematical Proceedings of the Cambridge Philosophical Society). Sähkökirjoja kokoelmassa oli 3 nimekettä NetLibrary-tietokannassa, 346 nimekettä Ebrary-tietokannassa sekä 10 nimekettä Taylor & Francis –tietokannassa. Verkkolehtiä kokoelmassa oli noin 470 nimekettä. Tietokantoja oli yksi, MathScinet.

Service Quality of ASPs (Application Service Providers): Case of an E-accounting Service

Service quality has been a hot topic in services marketing research since the ‘80s. Although it has been widely researched in the B2C context, as well as there is some research in the B2B side, it has received very little attention specifically in the context of the ASP (Application Service Provider) business model. The thesis uses streams of service quality literature in B2C and B2B as well as research of the ASP model to form a comprehensive understanding of service quality in the context of the ASPs. The empirical part consists of a case study of Netvisor, a fast-growing Finnish ASP providing e-accounting services. The key findings are that some traditional service quality dimensions seem to apply also in the ASP context and the relative importance of some dimensions differs with regard to different customer levels. Suggestions are made to improve the service quality of the case company.