Kansainvälinen ilmastosopimus peliteorian näkökulmasta tarkasteltuna

Kansainvälisten ympäristösopimusten ongelmat kiteytyvät pitkälti julkisen hyödykkeen ominaisuuksiin. Julkiseen hyödykkeeseen liittyvää vapaamatkustajuusongelmaa on tutkittu laajalti ja erityisesti peliteoreettinen tutkimus valottaa hyvin ongelman laajutta ja siihen liittyvää strategista käyttäytymistä. Maapallon ilmakehä on julkinen hyödyke, se on jakamaton ja sen ulkopuolelle ei voida sulkea ketään. Taloudellisen tuotannon lisääntymisen myötä, ilmakehään laskettavien kasvihuonepäästöjen määrä on kasvanut siinä määrin, että ilmakehän suojeleminen on tullut ajankohtaiseksi. Kioton pöytäkirja on voimassa oleva kansainvälinen ilmastosopimus, joka rajoittaa kasvihuonepäästöjä. Sen ensimmäinen velvoitekausi päättyy vuoden 2012 lopussa ja toisen velvoitekauden neuvottelut ovat ollet käynnissä jo vuodesta 2004. Tutkielmassa etsitään vastausta peliteoriamenetelmien avulla seuraaviin tutkimuskysymyksiin: i) onko Kioton pöytäkirjan ensimmäisellä velvoitekaudella saavutettu yhteistyötä vai onko vapaamatkustajuus ollut dominoiva strategia, ii) voidaanko saada aikaan yksi, kaikkia maita sitova kansainvälinen ilmastosopimus sekä iii) miten sopimus tulisi lähtökohtaisesti luoda ja millaiseen sopimusmuotoon olisi neuvotteluissa syytä panostaa, jotta saataisiin aikaan tehokas, globaalisti optimaaliset päästövähennystasot saavuttava sitova kansainvälinen ilmastosopimus. Tutkielmassa tutkitaan alan kirjallisuutta ja hyödynnetään yleisiä, aiheesta tehtyjä peliteoreettisia tutkimuksia, soveltaen niitä kansainvälisen ilmastosopimuksen tarkasteluun sekä meneillään oleviin neuvotteluihin. Niiden antamien tulosten perusteella analysoidaan ensimmäisen velvoitekauden vapaamatkustajuuden laajuutta, uuteen ilmastosopimukseen tähtäävien neuvottelujen lopputulosta sekä globaalisti optimaalisten päästövähennystasojen saavutettavuutta. Kioton pöytäkirjan ensimmäisellä velvoitekaudella yhteistyö on ollut osittaista. Vapaamatkustajuutta on esiintynyt, mutta se ei ole ollut dominoiva strategia. Meneillään olevat sopimusneuvottelut kaikkia maita sitovasta yhdestä ilmastosopimuksesta tulevat päättymään tuloksettomina. Kokonaisuudessaan ilmastosopimus ei hajoa, vaan osa sopimusmaista jatkaa sitovassa ilmastosopimuksessa. Suositeltavaa olisi, että maat jakautuisivat koalitioihin, joilla kullakin olisi erilliset ilmastosopimukset, yhden, kaikki maat kattavan sopimuksen sijaan. Päästöleikkausten tarpeen ja todellisten päästöjen välillä on tällä hetkellä niin suuri kuilu, että globaalit sosiaalisesti optimaaliset päästöleikkaustasot ovat toistaiseksi saavuttamattomissa.

Virkkeiden ja lauseiden piirteitä edistyneiden suomenoppijoiden teksteissä

Tutkimuksen aiheena ovat edistyneiden suomenoppijoiden virkkeiden ja lauseiden piirteet noin kahden vuoden pituisen tarkastelujakson aikana. Tarkasteltavat piirteet ovat virkkeiden korrektius, pituus ja rakenne sekä lausetasolla lausetyypit. Tutkimusaineistossa on neljä eri tarkasteluajankohtaa. Kolmena ensimmäisenä tarkasteluajankohtana analysoitavat tekstit ovat valvotuissa olosuhteissa kirjoitettuja tenttejä, neljäntenä valvomattomissa olosuhteissa kirjoitettua jotakin muuta tekstilajia. Tutkimuksessa on mukana viisi informanttia, jotka ovat opiskelleet tai opiskelevat parhaillaan Turun yliopistossa suomen ja sen sukukielten maisteriohjelmassa. Heidän äidinkielensä ovat englanti, unkari, japani, liettua ja venäjä. Aineisto on peräisin Turun yliopiston edistyneiden suomenoppijoiden korpuksesta. Toinen vertailuaineisto on itse kokoamani. Tutkimuksen teoreettinen tausta liittyy sekä toisen kielen omaksumiseen että syntaksiin. Toisen kielen omaksumisen teorioista käytän Larry Selinkerin 1970-luvulla kehittämää välikielen teoriaa. Välikieli on muuttuvaa ja siinä ilmenee runsaasti variaatiota. Syntaksin osalta käytän työssäni Ison suomen kieliopin nimeämiä lausetyyppejä. Virkkeiden ja lauseiden piirteitä tarkastellessani käytän myös Hakulisen, Karlssonin ja Vilkunan vuonna 1980 julkaistua kvantitatiivista tutkimusta suomen tekstilauseiden piirteistä. Kaikki informantit täyttävät esimerkiksi Yleisten kielitutkintojen kriteerien määritelmän taitavasta kielenkäyttäjästä. Heidän välillään on kuitenkin suuria eroja. Yksi informanteista tekee jonkin verran virheitä lauseiden ydinjäsenten käytössä, mikä haittaa välillä tekstin ymmärrettävyyttä. Neljän muun informantin virheet ovat enemmänkin epätyypillistä kielenkäyttöä eivätkä juuri haittaa ymmärtämistä. Kirjoituksen korrektius ei kuitenkaan takaa välttämättä sitä, että kirjoittajan teksti olisi lähellä natiivien kirjoittajien tekstiä. Muun muassa käy ilmi, että yhden hyvin korrektia suomea kirjoittavan informantin virkkeet ovat yli 50 %:ssa tenttivastauksista pelkkiä päälauseita ja että hänen virkkeidensä pituuksissa on vain vähän variaatiota, kun taas natiiveilla variaation määrä on suuri. Hänen teksteissään virheiden määrä kasvaa, kun virke koostuu useammasta lauseesta. Vastaavasti toinen, melko paljon pieniä virheitä tekevä informantti kirjoittaa vaihtelevia virkkeitä ja on virkkeiden pituuden ja rakenteen osalta lähempänä natiivia puhujaa. Eri lausetyypeistä intransitiiviset ja transitiiviset lauseet ovat selvästi yleisimpiä kaikkien informanttien teksteissä. Kahdella eniten vielä kehitysvaiheessa olevalla informantilla transitiivisten lauseiden käyttö kasvaa tarkastelujakson aikana ja vastaavasti kopulalauseiden käyttö vähenee. Edistyneimmiltä vaikuttavat kaksi informanttia käyttävät kopulalauseita melko vähän, mikä poikkeaa tenttien osalta selvästi natiivien teksteistä. Eksistentiaalilauseita taas he käyttävät noin 10 prosenttiyksikköä enemmän kuin natiivit. Muita lausetyyppejä kaikki informantit käyttävät hieman. Aineistossa on genetiivialkuisia lauseita, tuloslauseita, kvanttorilauseita sekä yksi ilmiölause. Tarkasteltujen piirteiden pohjalta olen laatinut viisi erilaista oppijanprofiilia. Nämä ovat 1) epätasainen yrittäjä, 2) rohkea ja suurpiirteinen kielenkäyttäjä, 3) edistynyt virheidenkarsija, 4) tarkkuuteen tähtäävä kielenkäyttäjä ja 5) lähes natiivi kielenkäyttäjä.

Venäläisen ja virolaisen kansallisuusajattelun historiallinen aspekti toisen maailmansodan muistopäivän aikaan Izvestija, Komsomolskaja Pravda, Postimees ja Eesti Päevaleht -verkkolehtien artikkeleissa vuonna 2010

Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen Venäjän ja Viron kansallisuusajattelun historiallista aspektia maiden toisen maailmansodan muistopäivän kuukausina julkaistuissa verkkolehtien kirjoituksissa vuonna 2010. Tutkimuksen aineistona ovat venäläisten Izvestija ja Komsomolskaja Pravda – verkkolehtien ja virolaisten Postimees ja Eesti Päevaleht -verkkolehtien artikkelit. Tutkielmani on luonteeltaan induktiivinen, aineistolähtöinen empiirinen tutkimus, jossa on käytetty tutkimusmetodina teoria- ja aineistolähtöistä kvalitatiivista sisällönanalyysia. Venäjän ja Viron toisen maailmansodan historiantulkintojen tutkimuskirjallisuutena ovat venäläiset ja virolaiset historian oppikirjat, tutkimukset ja valtioiden tutkimuslaitosten selvitykset. Kansallisuusajattelun määrittelyssä olen käyttänyt National Identity ja The Fall of an Empire, the Birth of a nation - teoksia. Verkkolehtien analyysissa vertailen venäläisiä ja virolaisia kirjoituksia. Havaitsen molempien maiden teksteissä alun perin samankaltaisuutta ilmaisevia aiheita, jotka osoittautuvat analyysini edetessä eri teemoiksi. Jatkuvan vertailun tuloksena analyysini rakentuu seuraaviin eri teemoihin, kuten voitonpäivään ja stalinismin ja natsismin uhrien muistopäivään; fasismiin ja vapautukseen: totalitarismiin ja miehitykseen; venäläisyyteen ja eurooppalaisuuteen; Staliniin johtajana ja murhaajana sekä muuttumattomaan ja uuteen historiankirjoitukseen. Verkkolehtien kirjoituksissa esiintyvien eri teemojen tarkastelun yhteydessä havaitsen venäläisen kansallisuusajattelun historiallisen aspektin maalle ominaisen toisen maailmansodan historiankertomuksen symboliikan, myyttien ja vallan symbolien yhteydessä. Venäläisissä artikkeleissa näitä ovat fasismin vastainen taistelu, suuri isänmaallinen sota, Venäjä ja isänmaa. Havaitsen virolaisen kansallisuusajattelun historiallisen aspektin maalle ominaisessa toisen maailmansodan historiankertomuksen symboliikassa, myyteissä ja kansan viattomuutta ja säilymistä ilmaisevien symbolien yhteydessä. Virolaisissa artikkeleissa näitä ovat stalinismi, Molotov-Ribbentropin sopimus, miehitys ja Eurooppa. Analyysini perusteella päättelen maiden historiantulkintojen ja verkkolehtien kirjoitusten olevan poliittisesti virittyneitä. Analyysissani kansallisuusajattelun määritelmään kuuluva alkuperäisyys korostuu Venäjällä, kun taas tilanteen mukaan muuttuvat asenteet korostuvat Virossa.

Opiskelijarekrytointi, sisäänoton onnistuneisuus ja koulutuksen läpäisy Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelmassa 2010–2013

Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma on kehittänyt aktiivisesti opiskelijarekrytointia ja maisteriopintojen läpäisyä. Tähän on liittynyt pääsykokeettomaan opiskelijavalintaan siirtyminen vuoden 2010 jälkeen, siihen liittyvät rekrytointitoimenpiteet sekä graduseminaarin- ja opinto-ohjauksen kehittäminen. Raportissa käydään läpi tähän toimintaan liittyvät tärkeimmät vaiheet ja arvioidaan laajemmin niiden kehitysmahdollisuuksia. Tulokset ja johtopäätökset ovat tiivistetysti seuraavat: • Pääsykokeeton opiskelijavalinta on osoittautunut haasteelliseksi rekrytointitavaksi. Tärkein ongelma on poissa oleviksi ilmoittautuneiden opiskelijoiden suuri määrä. Aktiivisten opiskelijoiden määrä on silti kasvanut vuonna 2012. • Erillisvalinnan merkitys opiskelijavalinnassa on vahvistumassa. • Pääsykokeettomuus näyttää vakiinnuttaneen asemansa opiskelijavalintaprosessissa ja vahvistavan yhdessä koulutusohjelman kiinnostavien opetussisältöjen kanssa yksikön houkuttelevuutta • Graduseminaaritoiminta ja opinto-ohjausta voidaan vielä tehostaa aikataulutuksella ja tiiviimmällä työskentelytahdilla. Siirtyminen kandivaiheesta maisterivaiheeseen aiheuttaa jonkin verran ongelmia. Suuria kitkatekijöitä ei muuten löytynyt. • Opetussisältöjä voidaan edelleen virtaviivaistaa ja selkeyttää.

Kyrönjoen vesistötyöt : Koskien pohjaeläimistön velvoitetarkkailu vuonna 2011

Kyrönjoen yläosan tulvasuojeluhankkeen eri osille on useita lupapäätöksiä, joissa luvanhaltijana on valtio. Lupapäätöksissä on velvoite tarkkailla Kyrönjokeen johdettavien kuivatusvesien määrää ja laatua sekä rakentamisen ja pengerryspumppaamojen käytön vaikutusta Kyrönjoen tilaan. Lisäksi on tarkkailtava mm. vaikutuksia Kyrönjoen ja sen alapuolisen merialueen kala-, rapu- ja nahkiaiskantoihin ja kalastukseen sekä kalannousuun Malkakoskessa. Osana vuonna 2011 laadittua tarkkailusuunnitelmaa ovat pohjaeläinselvitykset, jotka kuuluvat harvemmin kuin vuosittain tehtäviin tarkkailuihin. Tämä on raportti vuoden 2011 pohjaeläintarkkailusta. Pohjaeläinnäytteitä otettiin neljästä Kyrönjoen koskesta (Harjan-, Malka-, Reinilän- ja Kolkinkoskesta) marraskuussa 2011. Koskien pohjaeläimistön monimuotoisuus ja eläinten yksilömäärä laskivat alavirtaan päin. Vuonna 2011 lajimäärä oli pienempi kuin vuonna 2009 muilla näytteenottopaikoilla paitsi Malkakoskella. Happamilta sulfaattimailta tulevan valunnan seurauksena joessa esiintyy happamuuspiikkejä, joiden esiintymisellä tai puuttumisella näyttäisi olevan suuri vaikutus pohjaeläimistön monimuotoisuuteen Kyrönjoen alaosan koskilla. Kyrönjoen alaosalla Skatilassa ja suistossa Tottesundissa vesi oli vuonna 2011 hyvin hapanta (pH≤5,5) huhti–toukokuun vaihteessa, Skatilassa lisäksi syys–lokakuun vaihteessa. Happamuuden kasvu vähentää pohjaeläimistön monimuotoisuutta ja lajimäärää. Pohjaeläimistön monimuotoisuuteen vaikuttavat myös monet muut tekijät kuten esimerkiksi pohjan laatu ja happamuuden ohella muut veden laadun tekijät kuten kiintoainepitoisuus. Vuoden 2011 tulosten perusteella Malkakosken tekokosken pohjaeläimistön monimuotoisuus olisi hiljalleen kasvamassa. Tuloksiin on todennäköisesti osaltaan vaikuttanut rinnakkaisnäytemäärän kaksinkertaistaminen vuonna 2011 edellisistä näytteenottovuosista poiketen. Tulevina näytteenottovuosina selvinnee, mikä osuus näytemäärän lisäämisellä on Malkakosken tuloksiin.

Hearing Impairment and Tinnitus in the Elderly

The purpose of this study was to gather information on hearing impairment and related factors among elderly people. The HHIE-S questionnaire (Hearing Handicap Inventory for Elderly-Screening) and a single hearing question (”Do you feel you have a hearing loss”) were compared to audiometric hearing thresholds (N=164). HHIE-S was reliable for detecting moderate or worse hearing impairment. The single question was equally sensitive and more specific in identifying mild hearing impairment. The prevalence of hearing impairment was evaluated in four age cohorts (70, 75, 80 and 85 years, N=4067) in Turku, Finland. The HHIE-S cut-off score >8 as an indicator of at least mild hearing impairment yielded prevalence values of 37.7% - 54.1%, and a score >18 (moderate or more severe hearing impairment) was 21.1% - 38.9%. The single question test was positive in 25.5% - 46.2%. Hearing aid compliance and problems experienced by hearing aid users were recorded as informed by the participants in a mailed interview (N=249/4067). The hearing aids were used daily by 55.4%, and never by 10.7%. Use sank with advancing age. The disturbance caused by tinnitus among 583 subjects was compared to their level of alexithymia (TAS-20) and depressiveness (BDI). Depressiveness was weakly associated with annoying tinnitus, but not alexithymia. The prevalence of hearing impairment can be measured by enquiry. Hearing aid compliance should be improved by technical means and better counseling. The factors affecting the distress experienced by tinnitus patients need further study.

Trust in inter-organisational dyadic relationships

Understanding the trust in organisations and the business relationships have been an emerging trend in past years. Researchers and executives and subject matter experts in companies have recognised the importance of managing the trust in inter-organisational relationships. Further, the interest both in academia and in business has raised an interest to under-stand dyadic relationships. The objective of this thesis was to examine trust in inter-organisational and inter-personal dyadic relationships. Trust and the dyadic relationships were analysed in information technolo-gy services and outsourcing industry. Dyads were established between the supplier company operating in the industry and its customers. The empiric part of the study was carried out by an email survey that was sent to 331 respondents resulting with effective response rate of 48.7 per cent. Statistical analyses were applied to analyse the data sample. In general, results indicated reputation, trustworthiness, capability and collaboration in dyadic trust relationships. Experience grown in duration of the relationship affected the trust positively. No drastic differences in trust were recognised when comparing supplier and customer responses.