Kyrönjoen vesistötyöt : Koskien pohjaeläimistön velvoitetarkkailu vuonna 2011

Kyrönjoen yläosan tulvasuojeluhankkeen eri osille on useita lupapäätöksiä, joissa luvanhaltijana on valtio. Lupapäätöksissä on velvoite tarkkailla Kyrönjokeen johdettavien kuivatusvesien määrää ja laatua sekä rakentamisen ja pengerryspumppaamojen käytön vaikutusta Kyrönjoen tilaan. Lisäksi on tarkkailtava mm. vaikutuksia Kyrönjoen ja sen alapuolisen merialueen kala-, rapu- ja nahkiaiskantoihin ja kalastukseen sekä kalannousuun Malkakoskessa. Osana vuonna 2011 laadittua tarkkailusuunnitelmaa ovat pohjaeläinselvitykset, jotka kuuluvat harvemmin kuin vuosittain tehtäviin tarkkailuihin. Tämä on raportti vuoden 2011 pohjaeläintarkkailusta. Pohjaeläinnäytteitä otettiin neljästä Kyrönjoen koskesta (Harjan-, Malka-, Reinilän- ja Kolkinkoskesta) marraskuussa 2011. Koskien pohjaeläimistön monimuotoisuus ja eläinten yksilömäärä laskivat alavirtaan päin. Vuonna 2011 lajimäärä oli pienempi kuin vuonna 2009 muilla näytteenottopaikoilla paitsi Malkakoskella. Happamilta sulfaattimailta tulevan valunnan seurauksena joessa esiintyy happamuuspiikkejä, joiden esiintymisellä tai puuttumisella näyttäisi olevan suuri vaikutus pohjaeläimistön monimuotoisuuteen Kyrönjoen alaosan koskilla. Kyrönjoen alaosalla Skatilassa ja suistossa Tottesundissa vesi oli vuonna 2011 hyvin hapanta (pH≤5,5) huhti–toukokuun vaihteessa, Skatilassa lisäksi syys–lokakuun vaihteessa. Happamuuden kasvu vähentää pohjaeläimistön monimuotoisuutta ja lajimäärää. Pohjaeläimistön monimuotoisuuteen vaikuttavat myös monet muut tekijät kuten esimerkiksi pohjan laatu ja happamuuden ohella muut veden laadun tekijät kuten kiintoainepitoisuus. Vuoden 2011 tulosten perusteella Malkakosken tekokosken pohjaeläimistön monimuotoisuus olisi hiljalleen kasvamassa. Tuloksiin on todennäköisesti osaltaan vaikuttanut rinnakkaisnäytemäärän kaksinkertaistaminen vuonna 2011 edellisistä näytteenottovuosista poiketen. Tulevina näytteenottovuosina selvinnee, mikä osuus näytemäärän lisäämisellä on Malkakosken tuloksiin.

Det finns flera tillståndsbeslut för de olika delarna av översvämningsskyddsprojektet i Kyro älvs övre lopp, i vilka staten är tillståndsinnehavare. I tillståndsbesluten finns en förpliktelse att kontrollera mängden dräneringsvatten som leds ut i Kyro älv, vattnets kvalitet samt hur byggande och pumpverksdrift påverkar Kyro älvs status. Dessutom ska bl.a. konsekvenserna för fisk-, kräft- och nejonögonbestånden i Kyro älv och havsområdet nedanför, fiskeriet och fiskvandringen i Malkakoski kontrolleras. En del av kontrollplanen för år 2011 omfattar utredningar av bottenfaunan, vilka görs mera sällan än varje år. Denna rapport handlar om kontrollen av bottenfaunan år 2011. I november 2011 togs prover av bottenfaunan i fyra forsar (Harjankoski, Malkakoski, Reinilänkoski och Golkasforsen). Bottenfaunans mångfald i forsarna och djurens individantal minskade nedströms. År 2011 var artantalet mindre än år 2009 på övriga provtagningsplatser förutom i Malkakoski. Som en följd av avrinningen från sura sulfatjordar förekommer försurningstoppar i älven. Förekomsten eller avsaknaden av dem ser ut att ha stor betydelse för bottenfaunans mångfald i forsarna i Kyro älvs nedre lopp. I Kyro älvs nedre lopp i Skatila och deltat i Tottesund var vattnet år 2011 mycket surt (pH≤5,5) i månadsskiftet april–maj och i Skatila dessutom i månadsskiftet september–oktober. Ökad försurning minskar bottenfaunans mångfald och artrikedomen. Bottenfaunans mångfald påverkas också av många andra faktorer såsom t.ex. bottenkvaliteten och vid sidan av försurningen även av andra vattenkvalitetsfaktorer såsom partikelhalten. På basis av resultaten år 2011 är bottenfaunans mångfald i den konstgjorda forsen Malkakoski sakta på väg att öka. Resultaten har sannolikt påverkats av att antalet parallellprover har fördubblats år 2011 jämfört med föregående provtagningsår. Under kommande provtagningsår torde det klarna, hur ökningen av antalet prover påverkar resultaten från Malkakoski.