Kommentti

Kommentti Katariina Kososen kirja-arvosteluun Maailman kuvat. Terra 1/2014.

Erkko, J. H.

J. H. Erkko Juhana Heikki (Johan Henrik) Erkko f. 16.1.1849 i Orimattila d. 16.11.1906 i Helsingfors J.H. Erkko var en av den samtida nationella väckelsens centrala lyriker. Erkko utbildade sig till lärare vid seminariet i Jyväskylä och inledde sitt författarskap i en ljust idealistisk anda. Han skrev gracila dikter i folkvisestil, ideologiskt laddade av nationalitetsidén. Många av Erkkos fosterländska dikter har börjat leva sitt eget liv oberoende av sin författare, och så gott som förvandlats till allmän egendom. Till hans kändaste dikter hör ”Kansalaislaulu” (sv. Medborgarsång), ”Hämäläisen laulu” (sv. Tavastlänningens sång) och ”Jouluaatto” (sv. Julaftonen, populär finsk julsång som inleds ”No, onkos tullut kesä/nyt talven keskellen?”). I sina dramer behandlade Erkko även sin tids samhälleliga problem och sina religiösa uppfattningar.

Value based pricing and marketing of marine engines

Objective of the thesis is to create a value based pricing model for marine engines and study the feasibility of implementing such model in the sales organization of a specific segment in the case company’s marine division. Different pricing strategies, concept of “value”, and how perceptions of value can be influenced through value based marketing are presented as theoretical background for the value based pricing model. Forbis and Mehta’s Economic Value to Customer (EVC) was selected as framework to create the value based pricing model for marine engines. The EVC model is based on calculating and comparing life-cycle costs of the reference product and competing products, thus showing the quantifiable value of the company’s own product compared to competition. In the applied part of the thesis, the components of the EVC model are identified for a marine diesel engine, the components are explained, and an example calculation created in Excel is presented. When examining the possibilities to implement in practice a value based pricing strategy based on the EVC model, it was found that the lack of precise information on competing products is the single biggest obstacle to use EVC exactly as presented in the literature. It was also found that sometimes necessary communication channels are missing and that there is simply a lack of interest from some clients and product end-users part to spend time on studying the life-cycle costs of the product. Information on the company’s own products is however sufficient and the sales force is capable to communicate to sufficiently high executive levels in the client organizations. Therefore it is suggested to focus on quantifying and communicating the company’s own value proposition. The dynamic nature of the business environment (variance in applications in which engines are installed, different clients, competition, end-clients etc.) means also that each project should be created its own EVC calculation. This is demanding in terms of resources needed, thus it is suggested to concentrate on selected projects and buyers, and to clients where the necessary communication channels to right levels in the customer organization are available. Finally, it should be highlighted that as literature suggests, implementing a value based pricing strategy is not possible unless the whole business approach is value based.

Politiikan pitkät syklit ja poliittisen kentän uusjako

1/2014 on lehden EU-erikoisnumero.

Potential for synthetic gas in Finnish industry

Finland, other Nordic countries and European Union aim to decarbonize their energy production by 2050. Decarbonization requires large scale implementation of non-emission energy sources, i.e. renewable energy and nuclear power. Stochastic renewable energy sources present a challenge to balance the supply and demand for energy. Energy storages, non-emissions fuels in mobility and industrial processes are required whenever electrification is not possible. Neo-Carbon project studies the decarbonizing the energy production and the role of synthetic gas in it. This thesis studies the industrial processes in steel production, oil refining, cement manufacturing and glass manufacturing, where natural gas is already used or fuel switch to SNG is possible. The technical potential for fuel switching is assessed, and economic potential is necessary after this. All studied processes have potential for fuel switching, but total decarbonization of steel production, oil refining requires implementation of other zero-emission technologies.

Net working capital estimation model in project business

The objective of this Master’s thesis is to develop a model which estimates net working capital (NWC) monthly in a year period. The study is conducted by a constructive research which uses a case study. The estimation model is designed in the need of one case company which operates in project business. Net working capital components should be linked together by an automatic model and estimated individually, including advanced components of NWC for example POC receivables. Net working capital estimation model of this study contains three parts: output template, input template and calculation model. The output template gets estimate values automatically from the input template and the calculation model. Into the input template estimate values of more stable NWC components are inputted manually. The calculate model gets estimate values for major affecting components automatically from the systems of a company by using a historical data and made plans. As a precondition for the functionality of the estimation calculation is that sales are estimated in one year period because the sales are linked to all NWC components.

Suun kliinistä limakalvodiagnostiikkaa Itseopiskellen www.oralmedicine.se -tietokannan avulla

Tutkielmassa perehdytään suun limakalvoilla yleisimmin esiintyviin sairauksiin ja tutustutaan niihin liittyvään kirjallisuuteen. Tutkimuksen on tarkoitus kehittää opiskelijan taitoja erityisesti suun limakalvomuutosten tunnistamisessa ja niiden erottamisessa toisistaan. Tutkielma tehtiin perehtymällä www.oralmedicine.se -sivustolla olevaan kuvastoon, joka käsittää 1330 valokuvaa suun limakalvomuutoksista. Kuvat jaettiin eri alaluokkiin ulkoasunsa perusteella, jonka jälkeen tutustuttiin kunkin aihepiirin kirjallisuuteen. Lisäksi tutkielman tekijä luennoi hammaslääketieteen opiskelijoille Turun yliopistossa suun limakalvomuutoksista. Tutkielma osoitti suun kliinisen limakalvodiagnostiikan haasteellisuuden. Muutokset muistuttavat usein toisiaan, eikä diagnoosia voida yleensä varmistaa pelkän kliinisen kuvan perusteella. Toisaalta tutkielma osoitti, että kliinisten kuvien tutkiminen voi olla tehokas oppimismenetelmä ja auttaa diagnoosin tekemisessä potilastyössä.

Aikakauslehden tuttuuden vaikutus halukkuuteen osallistua verkkopalvelun sisällöntuotantoon

Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitettiin, miten aikakauslehden eli emobrändin tuttuus vaikuttaa halukkuuteen osallistua verkkopalvelun eli brändilaajennuksen sisällöntuotantoon joukkoistamalla. Kysymys liittyy muuttuneeseen tilanteeseen median kulutuksessa. Teknologia on kehittynyt, paperisten mediatuotteiden kysyntä vähentynyt ja aikakauslehdet kehittävät digitaalisia palvelujaan. Medialla kuitenkaan ole yksinoikeutta sisällöntuotantoon. Kuka tahansa voi tehdä ja julkaista sisältöä. Monet mediat ovat ottaneet lukijat mukaan sisällöntuotantoon. Aiempien tutkimusten perusteella emobrändin tuttuus vaikuttaa myönteisesti asi-akkaiden halukkuuteen käyttää brändilaajennusta. Se vaikuttaa myös ostopäätökseen ja lisää luottamusta verkkopalvelua kohtaan. Tässä tutkimuksessa tuote oli tuttu niille, jotka ovat lehden tilaajia. Lukijalähtöistä sisältöä ovat mm. blogit, verkkokeskustelut, lukijoiden tarinat, runot, kuvat, kilpailut ja kyselyt. Tutkielman aineisto kerättiin verkkokyselyn avulla ja siihen vastasi 437 vastaajaa. Tulosten perusteella emobrändin tuttuus vaikuttaa myönteisesti tilaajien halukkuuteen käyttää aikakauslehden verkkopalvelua. Tilaajat käyvät palvelussa muita käyttäjiä useammin ja osallistuvat tai haluaisivat osallistua ei-tilaajia innokkaammin sisällöntuotantoon. He ovat myös ei-tilaajia kiinnostuneempia lukijalähtöisestä sisällöstä.

Väestöryhmien väliset hyvinvointierot Virossa

Tutkimuksessa vertaillaan koettua hyvinvointia kansalaisuusryhmien välillä 2000-luvun Virossa. Historiallisesta taustasta johtuen Virossa asuu vakituisesti merkittävän kokoinen venäläisvähemmistö sekä ilman kansalaisuutta olevien ihmisten ryhmä. Tutkimuksessa vertaillaan näiden väestöryhmien välisiä hyvinvointieroja, etsitään syitä hyvinvointieroille ja kartoitetaan niiden kehitystä aikavälillä 2004–2012. Väestöryhmien välisiä hyvinvointieroja vertailemalla on myös mahdollista tarkastella Viron integraatiopolitiikan onnistumista. Tutkimus on tyypiltään kvantitatiivinen hyvinvointitutkimus ja tutkimusaineistona käytetään European Social Survey – aineistoja vuosilta 2004 - 2012. Tutkimuksen teoreettinen lähtökohta on Juho Saaren ja Heikki Hiilamon kehittämä sosiaalisen onnellisuuden politiikkaa kuvaava hyvinvointijaottelu. Teoriassa julkisten toimien katsotaan vaikuttavan yksilöiden kokemaan hyvinvointiin viiden ulottuvuuden: tulevaisuuden odotuksia mittaavan adaptiivisuuden, koetun elintason nousuun liittyvän relatiivisuuden, ajankäytön tasapainoisuutta mittaavan tasapainoisuuden, lähiyhteisöön kiinnittymistä mittaavan yhteisöllisyyden sekä hyvinvointivaltion esikuvallisuuteen liittyvän legitimiteetin kautta. Tutkimustulosten mukaan ero Viron kansalaisten ja vähemmistöryhmien kokeman hyvinvoinnin tasossa oli yllättävän pieni. Virolaisten hyvinvoinnin taso oli koko tarkastelujakson ajan korkeampi kuin vähemmistöryhmien, mutta mitään isoa yhteiskunnallista repeämää kansalaisuuksien välille ei ole syntynyt. Myös ajallinen muutos ryhmien sisällä oli melko pieni. Sosiaalisen onnellisuuden politiikan osaalueiden osalta hyvinvointivaltion esikuvallisuutta ja luottamusta mittaavan legitimiteetti-ulottuvuuden tasossa oli kansalaisuusryhmien välillä merkittävä ero. Vähemmistöryhmien luottamus yhteiskuntaa kohtaan jää merkittävästi jälkeen Viron kansalaisten luottamuksen tasosta. Tulosten perusteella Viron integraatiopolitiikan onnistumisesta muodostuu kaksijakoinen kuva. Koetun hyvinvoinnin perusteella kansalaisuusryhmien välillä ei ole merkittävän suurta eroa. Vähemmistöryhmien luottamus yhteiskuntaa kohtaan on kuitenkin huomattavasti matalampi kuin kantaväestöllä.

Maanpuolustustahdon tutkimusperinne Suomessa ja Ruotsissa

Maanpuolustuskorkeakoulun Käyttäytymistieteiden laitos on toteuttanut pääesikunnan henkilöstöosaston toimeksiannosta varusmiesten maanpuolustustahtoa koskevan tutkimushankkeen. Tässä tutkimusraportissa julkaistaan tutkimushankkeen ne tulokset, joissa esitellään maanpuolustustahdon tutkimus- ja mittaamisperinnettä Suomessa ja Ruotsissa. Empiiristä tutkimusaineistoa kerättiin varusmiehiin kohdistuneella kyselyllä ja haastatteluilla, mutta tutkimushankkeen aikana syntyi myös ajatus koota hankkeen aikana löydetty maanpuolustustahdon käsitteellistä pohjaa ja sen aikaisempaa empiiristä tutkimusperinnettä koskeva laajahko materiaali ja esittää osia siitä jäsennellyssä muodossa erillisinä julkaisuina. Osa työn tuloksista on kirjattu tähän raporttiin. Tutkijoina ja raportin kirjoittajina ovat olleet dosentti, VTT Heikki Leimu, yhteiskuntatieteiden maisteri Risto Sinkko ja VTL Olli Harinen, joista jälkimmäisin on myös koordinoinut raportin kirjoittamista ja suunnitellut raportin rakenteen. Nyt käsillä oleva raportti on laadittu tarkoituksellisesti erilliseksi, itsenäiseksi raportiksi, jota voidaan lukea ilman perehtymistä tutkimushankkeen muihin julkaisuihin.

Postimerkit merisotataidon dokumentteina : Britannian ja Saksan laivastojen varustelu maailmansotien välisenä aikana

Merisodassa tapahtunut muutos – erityisesti konevoiman syrjäyttäessä purjeet ja raudan korvatessa puumateriaalin 1800-luvun loppupuolella – johti nykypäivänäkin merkittäviin merisodan teoreettisiin tarkasteluihin. Teorioihin pohjautuneet merisotataidon yleisperiaatteet saivat ensimmäisen maailmansodan aikana käytännön testauksensa. Voittajat ja häviäjät analysoivat taistelut sekä maailmalla vallinneen ripeän teknisen kehityksen, minkä seurauksena laivastojen varustelu kiihtyi uudestaan valtapolitiikan tueksi. Maailmansotien välisenä aikana pyrittiin kansainvälisin sopimuksin säätelemään suurten laivastojen, kuten Britannian, Ranskan, Italian, Japanin ja Yhdysvaltojen varustelukilpailua. Versaillesin rauhansopimus rajoitti samanaikaisesti Saksan merivoimien kokoa. Tässä työssä tutkitaan Britannian ja Saksan merivoimien varustelua ja merisotataidon kehittymistä maailmansotien välisenä aikana. Merisotataidon kehittymisen tarkastelu tapahtuu postimerkkien avulla. Postimerkki syntyi Englannissa vuonna 1840 ja sen käyttö yleistyi ympäri maailman lähes samanaikaisesti konevoimaa käyttäneiden laivojen kanssa. Postimerkkien kuva-aiheet olivat aluksi valtioiden päämiehiä, heraldiikkaa, maisemia tai abstrakteja aiheita. Vasta 1900-luvun alkupuolella kuva-aiheina saattoi olla lähes mitä vain, myös sotalaivojen kuvia. Postimerkkikokoelmastani erottuu tutkimusaiheeseen 335 merkkiä. Britannian ja Saksan kansallisarkistojen alkuperäislähteiden ja tutkimuskirjallisuuden dokumenttianalyysiin perustuvaa merisotataidon moninaista kehitystä verrataan tutkimuksessani postimerkkien kuva-aiheisiin ja niiden yksityiskohtiin 3 300 kertaa. Tällä menettelyllä pyrin selvittämään voiko postimerkkejä käyttää ja pitää merisotaidon kehityksen kattavina dokumentteina. Postimerkeissä satunnaisiksi jääneet virheet tai propaganda eivät vähennä merisotataidon kehityksen kuvaamisen dokumenttiarvoa. Postimerkkien sotalaivoihin liittyvät kuvat kattavat muutamaa laivaluokkaa lukuunottamatta molempien maiden kaikki taistelualuslajit- ja luokat. Postimerkeistä voidaan nähdä vanhat sotalaivat, niiden peruskorjaukset ja uudet luokat lentotukialuksista sukellusveneisiin. Alusten kuvat voidaan liittää Britannian kansainyhteisön muuttuneisiin strategisiin ja taktisiin tavoitteisiin niin Atlantilla kuin Kaukoidässä. Saksan merivoimien nousu Versaillesin rauhanehtojen rajoituksista ja lopulta pyrkimys Britannian kauppamerenkulun tuhoajaksi välittyy myös postimerkeistä. Yleinen sotatekninen kehitys, lentoneiden tulo merisotanäyttämölle ja aikanaan kansainvälisten tonnistorajoitusten poistuminen näkyvät postimerkeissä. Kokopostimerkin historian aikana vuoteen 2012 mennessä purjeettomien, nykyaikaisten sotalaivojen kuvia on julkaistu noin 3 350 postimerkillä, jotka on koottu Maailman suurin laivasto-osasto -postimerkkikokoelmaani noin 35 vuoden aikana