Arvonmääritysmallien toimivuus osakkeen arvonmäärityksessä

Tutkielma käy läpi arvonmääritysmallien toimivuutta osakkeen arvonmäärityksessä.

Optiohinnoittelumallien empiirinen vertailu OMX 25 Helsinki -warranttimarkkinoilla

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää pystytäänkö OMX 25 Helsinki kohde-etuusindeksin warranttien hintoja ennustamaan käyttämällä erilaisia optiohinnoittelumalleja. Tutkielman aineisto koostuu OMXH25-indeksiä seuraavien warranttien hinta-aikasarjatiedoista vuosilta 2009-2011. Tutkimuksessa käytettiin kolmea eri hinnoittelumallia warranttien hinnoitteluvirheiden tutkimiseen. Perinteistä Black-Scholes-hinnoittelumallia käytettiin siten, että warranttiaineistosta joh-dettu implisiittinen volatiliteetti regressoitiin maturiteetin ja toteutushinnan mu-kaan, jonka jälkeen regression perusteella valittiin kulloiseenkin tilanteeseen sopiva volatiliteettiestimaatti. Black-Scholes-mallin lisäksi tutkimuksessa käy-tettiin kahta GARCH-pohjaista optiohinnoittelumallia. Mallien estimoimia hin-toja verrattiin markkinoiden warranttihintoihin. Tulosten perusteella voitiin todeta, että mallit onnistuvat hinnoittelemaan war-rantteja paremmin lyhyen ajan päähän mallien kalibroinnista. Tulokset vaihte-livat suuresti eri vuosien välillä eikä minkään käytetyn mallin nähty suoriutu-van systemaattisesti muita malleja paremmin.

Developing of Supportive Context for Eco-Industrial Networks in Finland

The aim of the present thesis was to explore possible promotional actions to support the emergence of eco-industrial business networks in Finland. The main objectives were to investigate what kind of factors affect in the development of eco-industrial networks and further make suggestions in what kinds of actions this could be supported. In addition, since the active facilitation was discovered as one potential promoting activity, further investigation about facilitation process in Finnish context was conducted and also main characteristics of nationwide facilitation programme were identified. This thesis contains literature review of network orchestration and eco-industrial networks. The latter consists of green supply chain management and industrial symbiosis, although the main focus of the study leans on the concept of industrial symbiosis. The empirical data of the study was obtained from semi-structured expert interviews. These interviews were analyzed using qualitative content analysis. The study identified four main promotional activities for eco-industrial networks: 1) building awareness, 2) incentives, 3) dismantling of legislative barriers and 4) active facilitation. In addition, a framework for facilitation activities in Finnish context was built and main characteristics of nationwide facilitation programme were identified.

Venäjän ja Kiinan sotilaallinen yhteistyö kylmän sodan jälkeen

Kylmän sodan päättyminen muutti maailman poliittisia valta-asemia ja jätti Yhdysvallat ainoaksi suurvallaksi. Venäjä on pyrkinyt palauttamaan Neuvostoliiton aikaista vaikutusvaltaansa samalla, kun Kiina on talouskasvunsa siivittämänä noussut yhdeksi maailman vaikutusvaltaisimmista valtioista. Venäjän ja Kiinan välisellä sotilaallisella yhteistyöllä on globaalia merkitystä, eikä yhteistyö voi jäädä huomiotta. Tässä tutkimuksessa selvitetään maiden välisen sotilaallisen yhteistyön muotoja ja motiiveja. Päätutkimuskysymyksenä ja tutkimusongelmana on, ovatko maiden kylmän sodan jälkeiselle keskinäiselle sotilaalliselle yhteistyölle asettamat tavoitteet toteutuneet ja millä tavalla. Tutkimuksen teoreettisena näkökulmana on poliittinen realismi. Realistisen näkökulman perusteella Venäjän ja Kiinan toimintaa kansainvälisessä yhteisössä ohjaavat niiden omat tavoitteet ja vallan tavoittelu. Omien etujen ajaminen johtaa näkökulman perusteella samanhenkisten valtioiden yhteistyöhön, kuten myös etujen samanlaisuus tai toisiaan täydentävä luonne. Tutkimusmenetelmänä on käytetty aineistolähtöistä laadullista sisällönanalyysia. Tutkimuksen pääasiallinen aineisto koostuu tutkimuskirjallisuudesta. Lisäksi aineistona on käytetty muun muassa tutkimuslaitosten vuosikirjoja sekä Kiinan ja Venäjän valtioiden julkaisemia virallisia asiakirjoja. Maiden välinen sotilaallinen yhteistyö voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen: sotatekniseen yhteistyöhön, sotilaallisiin harjoituksiin ja sotilaspoliittiseen yhteistyöhön. Venäjän tavoite maiden väliselle sotatekniselle yhteistyölle on ensisijaisesti ollut maan Neuvostoliiton jäljiltä massiivisen aseteollisuuden säilyminen toimintakykyisenä. Kiina on tavoitellut yhteistyöllä ensisijaisesti Kansan vapautusarmeijan kehittämistä. Sotilaallisten harjoitusten tavoitteena on ollut sotilaallisen suorituskyvyn kehittäminen, mutta myös sotilaspoliittisen signaalin antaminen ulospäin maiden yhteistyöstä ja suhteen tasosta. Sotilaspoliittisen yhteistyön tavoite on molemmilla ollut vastustaa Yhdysvaltojen johtamaa yksinapaista maailmaa ja korvata se moninapaisella maailmalla, jossa sekä Venäjä että Kiina näkevät itsensä yhtenä navoista. Johtopäätöksenä on, että Venäjä ja Kiina ovat pääosin saavuttaneet maiden väliselle yhteistyölle asettamansa tavoitteet. Vuosien 1992–2007 välisenä aikana Kiinan asetuonnista 85 prosenttia tapahtui Venäjältä, mikä käytännössä mahdollisti Kansan vapautusarmeijan kehittämisohjelman käynnistämisen. Samana ajanjaksona Kiinan osuus Venäjän kaikesta aseviennistä oli kolmannes, millä on ollut suuri merkitys sen aseteollisuudelle. Sotilaalliset harjoitukset ovat olleet Kiinalle suhteellisesti merkittävämpiä kuin Venäjälle, koska Kiina on vasta kehittämässä sotilaallista suorituskykyään tasolle, jolla Venäjä on ollut jo pitkään. Lisäksi Kiina on saanut Venäjän kautta ensimmäiset kokemukset monikansallisista sotaharjoituksista. Sotilaspoliittisesti maat ovat onnistuneet yhdessä vastustamaan Yhdysvaltoja, mutta maiden omat intressit ovat niille kuitenkin tärkeämpiä kuin sotilaspoliittinen yhteistyö, mikä laskee yhteistyön painoarvoa ja uskottavuutta.

WLAN taistelukentällä

Taistelukentällä tapahtuva johtaminen on muuttunut 2010-luvulle tultaessa informaatioajan johtamiseksi, jossa käytettävissä olevan informaation määrä on kasvanut huomattavasti perinteisiin sotiin verrattuna. Antiikin taisteluissa joukon komentaja näki koko taistelukentän ja kykeni luomaan ymmärryksen tilanteesta silmien edessä aukeavan kuvan perusteella. Nykyisin komentajalle luodaan tiedustelun tuottama kuva vihollisen toiminnasta, omien joukkojen välittämä kuva omasta ryhmityksestä sekä esikuntien rakentama malli siitä, kuinka tilannekuvan osat liittyvät suunniteltuun kokonaisuuteen. Taistelukentällä joudutaan toimimaan olosuhteissa, joissa ei ole mahdollisuutta kytkeytyä laajakaistaiseen tiedonsiirtoverkkoon – lähiverkkoon eikä runko- tai liityntäverkon viestiasemaan. Tutkimus on lähtökohdiltaan kvantitatiivinen tapaustutkimus. Käytettävinä tutkimusmenetelminä ovat kirjallisuustutkimus, vaatimusmäärittely ja kenttäkokeet. Tutkimuksessa määritellään toiminnalliset ja tekniset vaatimukset WLAN-standardien mukaisille verkoille ja laitteille kolmessa rajatussa tapauksessa. Kenttäkokeilla on selvitetty tekniset ratkaisut ja asetukset, joilla tapaukset voidaan toteuttaa. Johtopäätökset on tehty hypoteettis – deduktiivisella päättelyllä. Tutkimustulosten yleisempää käytettävyyttä ajatellen tutkituista kokonaisuuksista on pyritty tekemään johtopäätöksiä myös tutkimustapauksista poikkeavissa olosuhteissa. Tutkimuksen perusteella tiedonsiirtojärjestelmän tulee jatkuvasti kyetä välittämään tilannetiedot riittävän tilannekuvan muodostamiseksi luotettavasti, eheänä ja oikea-aikaisesti. Verkkojen tulee mahdollistaa käyttäjän pääsy hänelle kuuluvaan tietoon. Verkon tiedonsiirtokapasiteetin tulee olla riittävä. Päätelaitteiden tulee kyetä liittymään eri verkkoihin viiveettömästi ilman asetusten muuttamista. Parhaiten näihin vaatimuksiin vastaavat Linux- pohjaiset solmut, jotka tukevat uusinta standardia. Rakennettaessa langatonta verkkoa rajattuun käyttöympäristöön tulee järjestelmään hankittavat laitteet kokeilla suunnitelluilla asetuksilla, jotta voidaan varmistua laitteiden ja asetusten toimivuudesta halutulla tavalla.

Hiljaisen tiedon siirtyminen pääjohtokeskuksen torjuntakeskuksen organisaatiossa

Tutkimuksessa pyritään kuvaamaan hiljaisen tiedon luonnetta ja merkitystä osana ilmavoimien pääjohtokeskuksiin kuuluvien torjuntakeskusten toimintaa sekä selvittämään niitä seikkoja jotka vaikuttavat tiedon siirtymiseen kyseisessä organisaatiossa. Lisäksi tutkittiin, onko organisaatio kyennyt siirtämään osia hiljaisesta tiedostaan formaaliin, eksplisiittiseen muotoon. Tutkimus sijoittuu ajankohtaan jolloin torjuntakeskusten henkilöstöä on siirtymässä muihin tehtäviin osana puolustusvoimauudistusta. Lisäksi henkilöstörakenne uusiutuu opistoupseerien tehtävien siirtyessä aliupseeristolle opistoupseerien eläkkeelle siirtymisen myötä. Tässä ympäristössä tiedon tehokas siirtyminen organisaation sisällä on entistä tärkeämpää organisaation tehokkaan toiminnan kannalta. Poistuvan henkilöstön omaama henkinen pääoma tulee pystyä hyödyntämään. Tutkimuksessa haastateltiin 5. ja 7. pääjohtokeskusten henkilöstöä kyselytutkimuksella, joka sisälsi sekä monivalintakysymyksiä että avoimia kysymyksiä. Kyselyä ei kohdistettu tiettyyn henkilöstöryhmään, vaan se jaettiin tarkoituksellisesti koko torjuntakeskusten henkilöstölle. Kyselytutkimuksella saadun aineiston käsittelyssä käytettiin hyväksi fenomenologista reduktiota. Tämän metodin avulla tutkimusaineisto jaettiin kahdeksaan sisältöalueeseen, joiden merkityssuhteiden teemoja käsiteltiin Michael Polanyin hiljaisen tiedon teorian kannalta. Tutkimustuloksissa havaittiin, että torjuntakeskusten henkilöstö havaitsee työtehtäviinsä liittyvän hiljaista tietoa, ja pitää sen osuutta tärkeänä hyvän työsuorituksen kannalta. Tiedon siirtymisessä havaittiin selkeä ero eksplisiittisen ja hiljaisen tiedon välillä. Eksplisiittisen tiedon koettiin välittyvän hyvin, ja sen siirtymisen kannalta tärkeimpänä pidettiin tehokasta tiedon jakelukanavaa ja virallisia menetelmiä, kuten koulutustapahtumia ja dokumenttien hallintaa. Hiljaisen tiedon siirtymisen todettiin olevan selkeästi heikommalla tasolla, ja sen tehokkaimpana siirtymismuotona pidettiin työyhteisön jäsenten epävirallisia vuorovaikutustilanteita. Epävirallisten vuorovaikutustilanteiden syntyyn vaikuttaa eniten työyhteisön työilmapiiri. Yleisesti työilmapiiri koettiin melko hyväksi, mutta sen ei kuitenkaan todettu kannustavan työntekijöitä tuomaan omaa asiantuntijuuttaan esille. Suurimmaksi esteeksi tiedon siirtymisessä todettiin yksittäisten työntekijöiden kokema arvostuksen puute. Organisaation todettiin kyenneen siirtämään osan hiljaisesta tiedosta eksplisiittiseen muotoon, mutta materiaalin käytettävyys ei ole vielä optimaalisella tasolla. Tutkimuksen mukaan torjuntakeskusten tulee kiinnittää huomiota avoimen ja vuorovaikutuksellisen työilmapiirin kehittämiseen ja ylläpitoon, jotta kaikkien työntekijöiden osaaminen saadaan maksimaalisesti hyödynnettyä. Myös mentoritoimintaa tulisi kehittää suunnitelmallisemmaksi pidemmän aikavälin toiminnaksi.

Service oriented archive based on Fedora Commons

Presentation at Open Repositories 2014, Helsinki, Finland, June 9-13, 2014

Hiipuvaa hiillosta vai uutta tulta?

Kirjallisuusarvostelu