Psykologinen sopimus: työntekijän näkökulma

Työsopimusta solmittaessa syntyy työntekijänja työnantajan välille, kuin huomaamatta myös psykologinen sopimus. Tutkimuksentavoitteena on selvittää millaisia ovat kohdeyrityksen työntekijöiden psykologiset sopimukset, rikotaanko näitä sopimuksia ja kuinka työntekijät reagoivat mahdollisiin rikkomuksiin. Tutkimuksen kohderyhmänä on seitsemän työntekijää, jotka työskentelevät suuressa teollisuusyrityksessä Suomessa. Tutkimuksessa käytetty tutkimusmenetelmä on kvalitatiivinen. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu teemahaastatteluista. Haastatteluissa pyrittiin selvittämään työntekijöiden psykologisiin sopimuksiin liittyviä käsityksiä, kokemuksia ja tulkintoja. Aineiston analyysissa tulkinta pohjautuu käsitteellisessä osiossa esitettyihin käsitteisiin ja malleihin. Tutkimustulosten mukaan haastateltavien työntekijöiden psykologiset sopimukset ovat hyvin transaktionaalisia. Psykologisia sopimuksia on myös rikottu. Rikkomuksiin haastateltavat ovat reagoineet keskustelemalla työnantajan kanssa tai olemalla vaiti ja sopeutumalla tilanteeseen. Rikkomukset ovat myös vaikuttaneet negatiivisesti haastateltavien työkäyttäytymiseen.

Myönteisiä kokemuksia ulkoistamisesta; yksilön työhyvinvoinnin näkökulma

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten yksilö kokee ulkoistetuntyösuhteensa työhyvinvoinnin näkökulmasta. Kirjallisuuskatsauksessa tuodaan esiin ulkoistamisen erityispiirteitä ja työhyvinvoinnin osalta sitä kuormittavia ja sääteleviä tekijöitä. Tutkimus on laadullinen tutkimus, jonka empiirinen osuus on koottu yksilöhaastatteluilla Ruokolahden kunnassa. Kunnanjohdon edustajilta kerättiin tietoa ulkoistamisesta strategisena ratkaisuna. Ulkoistettuja tehtäviä hoitavien pienyrittäjien haastatteluiden fokus oli työhyvinvointikokemuksissa. Ulkoistetuissa suhteissa löytyi paikallisten, perinteisten työolotekijöiden lisäksi hajautetulle organisaatiolle spesifisiä työn kuormitustekijöitä, joilla oli vaikutusta työhyvinvointikokemuksiin. Mm. työntekijöiden autonomisuuden lisääntyminen ja sopimusosapuolten luottamuksen molemminpuolinen kasvu ulkoistamissopimuksen aikana ovat tässä tutkitussa tapauksessa tehneet työhyvinvointikokemukset positiivisemmiksi verrattuna aiempiin palkkatyösuhteisiin, vaikka työhyvinvoinnin pohdinta on ollut sekundaarista pohdintaa niin ulkoistajilla kuin ulkoistetuillakin.

Stadian opiskelijahyvinvointitutkimus 2007 : kvalitatiivinen näkökulma hyvinvointiin, motivaatioon ja terveyteen

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää opiskelijahyvinvointiin ja motivaatioon vaikuttavia tekijöitä. Työn tarkoituksena oli tuottaa tietoa Helsingin ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan eli HAMOK ry:n ja sen sidosryhmien käyttöön. Tavoitteena oli kerätä tietoa vaikuttamisen tueksi ja kehitystyön mahdollistamiseksi. Opinnäytetyön teoreettisena lähtökohtana tarkasteltiin opiskelijoiden hyvinvointiin, motivaatioon ja terveyteen vaikuttavia tekijöitä. Aineisto koottiin järjestämällä kolme puolistrukturoitua ryhmähaastattelua. Haastatteluihin osallistui 11 harkinnanvaraisesti valittua opiskelijaa Stadian kolmelta eri toimialalta. Aineisto analysoitiin deduktiivisella sisällön analyysilla käyttäen analyysin pohjana aikaisempien aiheeseen liittyvien tutkimusten perusteella koottua haastattelurunkoa. Haastattelemamme opiskelijat nostivat esiin monia hyvinvointiinsa, terveyteensä ja motivaatioonsa liittyviä seikkoja, joita jo aiemmin tehdyt, tarkastelemamme tutkimukset ovat pitäneet merkittävinä. Tälläisiä olivat muun muassa opetusjärjestelyt, ilmapiiri, ihmissuhteet ja terveys. Tutkimustulosten perusteella suurin yksittäinen opiskelijoiden terveyttä ja hyvinvointia huonontava tekijä oli stressi ja sen mahdollisesti aiheuttamat psyykkiset ja somaattiset oireet. Aineistosta kävi ilmi, että opiskelijat olisivat toivoneet enemmän mahdollisuuksia palautteenvaihtoon ja vuorovaikutukseen opettajien kanssa. Lisäksi haastatellut opiskelijat toivat esiin opetusjärjestelyjen puutteita sekä opiskeluilmapiirin ja ihmissuhteiden merkitystä omaan hyvinvointiisa ja opiskelumotivaatioonsa. Kehityshaasteena näemme opiskelijoiden ja opettajien välisen vuorovaikutuksen kehittämisen entistä avoimemmaksi ja monipuolisemmaksi. Opetusjärjestelyiden ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveyspalveluiden kehittämiseen tulisi mielestämme kiinnittää entistä enemmän huomiota. Toimivat opiskelujärjestelyt ja palvelut lisäisivät tutkimuksemme perusteella opiskelijahyvinvointia ja motivaatiota sekä vähentäisivät Stadian opiskelijoiden kokemaa stressiä.

Kvantiteetti ja aika : 1: Nominaalisen aspektin näkökulma suomen objektin ja subjektin sijamerkintään

Summary: Quantity and time. 1: Nominal subject and the case marking of subject and object in Finnish

"Tässä kohdassa heterorouva nyökkää.℗» : Näkökulma naisparien henkilöhaastatteluissa

Abstract: Perspective in personal interviews with female couples