Tutkintojen ja taitojen globaali huutokauppa : koulutuksen, töiden ja tulojen petetyt lupaukset

Kirjallisuusarvostelu

Viimeaikainen globaali finanssikriisi ja sen vaikutus Suomessa toimivien pankkien suorituskykyyn

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kuinka Suomessa toimivat pankkikonsernit ovat pärjänneet suorituskyvyllä mitattuna 2000-luvulla ja onko viimeaikanen globaali finanssikriisi vaikuttanut Suomessa toimivien pankkikonsernien suorituskykyyn. Tutkimuksessa pyritään mittaamaan tätä numeeristen esimerkkien valossa. Tutkimuksessa pyritään myös selvittämään onko pankkikonsernin koolla ollut merkitystä finanssikriisistä selviämiseen.

Ihana, vaikea demokratia : EU:n demokratiavaje neljä vuotta Lissabonin sopimuksen jälkeen

1/2014 on lehden EU-erikoisnumero.

Globaali näkökulma mobiiliin oppimiseen : tietotekniikka ja koulutuksen peruspilarit

Pariisissa 17.-21.2.2014 järjestettiin Unescon kansainvälinen konferenssi Mobile Learning Week.

Globaali jihadistinen liike kumouksellisen sotataidon kehittäjänä

Tämän tutkimuksen lähtökohtana oli havainto siitä, että maailmanlaajuisen jihadismin toimet muistuttivat suuresti kumouksellista sodankäyntiä. Tarkastelemalla ilmiötä lähemmin oli nopeasti havaittavissa, että globaaliksi jihadistiseksi liikkeeksi tunnistettava toimija kävi ja oli kehittänyt taitoa käydä tällaista sotaa. Näin keskeiseksi tavoitteeksi tutkimukselle muodostuikin selvittää miten globaali jihadistinen liike oli kehittänyt kumouksellisen sodankäynnin sotataitoa ja sotataidollista ajattelua. Tämän tutkimuksen asetelma on perusluonteeltaan vertaileva. Se tarkastelee teoriaohjaavan sisällönanalyysin kautta kumouksellista sotataidollista kehitystä, tarkemmin sotataidollisen ajattelun kehitystä, vertaamalla globaalin jihadistisen liikkeen strategista ajattelua kumouksellista sotaa käyneiden strategien klassisiin mallinnuksiin. Strategioiden välinen vertailu suoritettiin tarkastelemalla globaalin jihadistisen liikkeen strategista ajattelua klassisista strategioista löydettävien vertailutasojen kautta. Globaalia jihadismia tarkastellessa kävi selville sen monisyinen luonne. Tätä toimijaa ei sellaisenaan voi kutsua yhdeksi organisaatioksi, eikä pelkästään ideologiaksi. Globaali jihadistinen liike tässä tutkimuksessa hahmotettiin sosiaaliseksi liikkeeksi, joka pitää sisällään yhteisen päämäärän eteen pyrkiviä, samaa ideologiaa tunnustavia organisaatiota, soluja ja yksittäisiä toimijoita. Vertailevan analyysin perusteella voidaan sanoa, että sosiaalisliikemäisestä luonteesta huolimatta ja osaltaan sen ansiosta globaali jihadistinen liike on kyennyt kehittämään kumouksellisen sodan strategista ajattelua suuntaan, jossa hajaantunut organisaatiomuoto, rajaamaton toiminta-alue ja kauas tulevaisuuteen tähtäävä tavoitteenasettelu ovat yhteiseen ideologiseen katsontaan sitoutuneina muovanneet liikkeestä toimijan, joka on kyennyt selviämään hengissä mittavista vastatoimista huolimatta. Se on myös kyennyt ylläpitämään itsetarkoitukseksi muodostunutta operaatiotahtia tavalla joka asettaa modernille turvallisuusympäristölle jatkuvia ja vakavia haasteita.

140 merkin demokratiaa. Kuinka demokratia voi Twitterissä

Twitter on internetissä toimiva lyhytviestipalvelu, joka voidaan lukea osaksi sosiaalista mediaa. Sen käyttäjät voivat julkaista korkeintaan 140 merkin mittaisia viestejä, eli twiittejä, sekä lukea, jakaa ja kommentoida toisten käyttäjien lähettämiä twiittejä. Palvelun piirissä lähetetään tätä kirjoitettaessa kymmeniä tuhansia suomenkielisiä twiittejä päivittäin. Twiitit koskevat usein ajankohtaisia aiheita ja tapahtumia. Tässä tutkimuksessa haetaan vastausta siihen, toteutuuko Twitterissä käytävässä eduskuntavaaliaiheisessa keskustelussa aggregatiivisen, deliberatiivisen tai agonistisen demokratiakäsityksen piirteitä. Normatiivisten demokratiateorioiden operationalisoinnnissa tutkielmassa on käytetty erityisesti Raphael Kiesin deliberatiivisen demokratian operationalisointikehikkoa sekä Lincoln Dahlbergin digitaalisen demokratian positiomallia. Aineistona on Twitterin tietokannasta vuoden 2015 eduskuntavaalien alla suodatettu ja kerätty kokoelma twiittejä (n=870), jotka muodostavat yhteensä 25 kokonaista keskustelua. Analyysimenetelminä on käytetty laadullista, teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä sekä kuvailevia kvantitatiivisia menetelmiä. Analyysin johtopäätöksenä voidaan todeta, että kaikkien edellä mainittujen demokratiateorioiden mukaisia piirteitä oli havaittavissa tutkituista keskusteluketjuista. Kokonaisuutena aineistosta havaitut vuorovaikutuksen piirteet muodostavat kuvan keskustelukulttuurista, joka muistuttaa käsitellyistä demokratiaihanteista eniten aggregatiivista, liberaalia demokratiaa. Mainittua normatiivista demokratiakäsitystä tukevat myös Twitterin asettama 140 merkin yläraja viestien pituudelle sekä Twitterin tämän tutkielman kirjoitusvaiheessa julkaisema äänestystoiminto. Merkillepantava huomio on myös se, että osallistujien välistä näkyvää vuorovaikutusta esiintyy Twitterissä vähän suhteessa twiittien kokonaisvolyymiin.

140 merkin demokratiaa. Kuinka demokratia voi Twitterissä.

Twitter on internetissä toimiva lyhytviestipalvelu, joka voidaan lukea osaksi sosiaalista mediaa. Sen käyttäjät voivat julkaista korkeintaan 140 merkin mittaisia viestejä, eli twiittejä, sekä lukea, jakaa ja kommentoida toisten käyttäjien lähettämiä twiittejä. Palvelun piirissä lähetetään tätä kirjoitettaessa kymmeniä tuhansia suomenkielisiä twiittejä päivittäin. Twiitit koskevat usein ajankohtaisia aiheita ja tapahtumia. Tässä tutkimuksessa haetaan vastausta siihen, toteutuuko Twitterissä käytävässä eduskuntavaaliaiheisessa keskustelussa aggregatiivisen, deliberatiivisen tai agonistisen demokratiakäsityksen piir teitä. Normatiivisten demokratiateor ioiden operationalisoinnnissa tutkielmassa on käytetty erityisesti Raphael Kiesin deliberatiivisen demokratian operationalisointikehikkoa sekä Lincoln Dahlbergin digitaalisen demokratian positiomallia. Aineistona on Twitterin tietokannasta vuoden 2015 eduskuntavaalien alla suodatettu ja kerätty kokoelma twiittejä (n=870), jotka muodostavat yhteensä 25 kokonaista keskustelua. Analyysimenetelminä on käytetty laadullista, teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä sekä kuvailevia kvantitatiivisia menetelmiä. Analyysin johtopäätöksenä voidaan todeta, että kaikkien edellä mainittujen demokratiateorioiden mukaisia piirteitä oli havaittavissa tutkituista keskusteluketjuista. Kokonaisuutena aineistosta havaitut vuorovaikutuksen piirteet muodostavat kuvan keskustelukulttuurista, joka muistuttaa käsitellyistä demokratiaihanteista eniten aggregatiivista, liberaalia demokratiaa. Mainittua normatiivista demokratiakäsitystä tukevat myös Twitterin asettama 140 merkin yläraja viestien pituudelle sekä Twitterin tämän tutkielman kirjoitusvaiheessa julkaisema äänestystoiminto. Merkillepantava huomio on myös se, että osallistujien välistä näkyvää vuorovaikutusta esiintyy Twitterissä vähän suhteessa twiittien kokonaisvolyymiin.

Globalisaation harhat : suomalaisen yhteiskuntatieteen 1990-luvun umpikuja

Erkki Berndtson