93 resultados para Lanner, Kurt Åke
Resumo:
Konserttitaltiointi Sommerliche Musiktage Hitzacker -festivaaleilta 1973.
Resumo:
Konserttitaltiointi Sommerliche Musiktage Hitzacker -festivaaleilta 1973.
Resumo:
Konserttitaltiointi Händelfestspiele Göttingen -festivaaleilta 1972.
Resumo:
Soitinnus: lauluäänet (S, A, T, B), sekakuoro, orkesteri.
Resumo:
Tässä tutkimuksessa tutkitaan Puolustusvoimien kouluttajia varusmiesten eettisen toiminta-kyvyn kehittäjinä. Tämän päivän sotilaalliset kriisit ovat korostaneet eettisen toimintakyvyn merkitystä, minkä vuoksi meidän tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota varusmiesten eettisen toimintakyvyn kehittämiseen. Tutkimuksen motiivi on peräisin tutkijan henkilökoh-taisesta kiinnostuksesta sotilaan eettistä toimintakykyä kohtaan. Tutkimus pyrkii löytämään vastauksia siihen, minkälaisia mielipiteitä ja käsityksiä kouluttajilla ja varusmiehillä on Puo-lustusvoimien kouluttajista eettisen toimintakyvyn kehittäjinä. Tätä päätutkimusongelmaa on tutkimuksessa lähestytty kouluttajien eettisen toimintakyvyn kehittämisen valmiuksien, mah-dollisuuksien ja pyrkimyksien kautta. Tutkimuksessa on käytetty laadullista tutkimusmenetelmää ja tutkimuksen aineisto on hankit-tu haastatteluilla. Tutkimusta varten päädyttiin haastattelemaan kolmea varusmiestä sekä kah-ta kantahenkilökuntaan kuuluvaa kouluttajaa. Haastatteluissa on päädytty käyttämään puoli-strukturoitua haastattelutapaa. Tutkimuksen empiirisen aineiston analysoimisessa on käytetty fenomenografista tutkimusotetta sekä horisontaalista kuvauskategoriaa. Horisontaalinen ku-vauskategoria tulee sille siinä, että tutkimuksen empiirisessä osassa haastateltavien vastauk-set ovat toisiinsa nähden samanarvoisia, eivätkä painotu esimerkiksi henkilön saaman soti-laallisen koulutuksen mukaan. Tutkimuksen antamien tulosten mukaan Puolustusvoimien kouluttajien valmiudet varusmies-ten eettisen toimintakyvyn kehittämiseen eivät ole kaikilta osin riittävät. Kouluttajilla näyttäi-si olevan mahdollisuus varusmiesten eettiseen kasvattamiseen ja eettisen toimintakyvyn ke-hittämiseen. Puolustusvoimien kouluttajat eivät pyri tietoisesti kehittämään varusmiesten eet-tistä toimintakykyä. Kadettikoulun antamat valmiudet varusmiesten eettisen toimintakyvyn kehittämiseen eivät ole kaikilta osin riittävät. Kadettikoulussa etiikan opetus jää muiden toimintakyvyn osa-alueiden pimentoon, kuten se jää myös varusmiesten koulutuksessa. Kouluttajille näyttäisi tarjoutuvan mahdollisuuksia varusmiesten eettiseen kasvattamiseen. Asian puheeksi ottami-nen sekä etiikan sitominen osaksi koulutusta tuntuu olevan vaikeaa kouluttajille. Varusmies-ten mukaan kouluttajat eivät ole tuoneet sotilasetiikkaa osaksi koulutusta. Kouluttajien mu-kaan asiasta on saatettu mainita jollakin yksittäisellä oppitunnilla, mutta varsinaiseen tietoi-seen varusmiesten eettisen toimintakyvyn kehittämiseen ei ole tässä yhteydessä edetty. Eetti-sen toimintakyvyn korostunut merkitys nykyaikaisissa sotilaallisissa kriiseissä, tulisi korostaa sen merkitystä myös osana varusmiesten ja ammattisotilaiden koulutusta.
Resumo:
In my dissertation called Speaking of the unsayable: The circular philosophy of Nicholas of Cusa in his work De coniecturis, I presuppose an internal (conceptual) relation between the personal experience of God of Nicholas of Cusa (1401-64) in 1438 and, on the other hand, his philosophy. I hence try to describe the precise character of this relation. Referring to the Norwegian scholars Egil Wyller and Viggo Rossvær, I assume that there is a circularity in Cusanus’ philosophy which appears as self-references (= a sentence refers to itself: A is explained by B and B is explained by A). Wyller finds three phases in the thought of Cusanus (1. De docta ignorantia I-III, 2. De coniecturis I-II, 3. all subsequent works). Rossvær finds it impossible to presuppose certain phases, as the philosophy of Cusanus continuously proceeds and remains open to new ideas. As Cusanus however treats his experience of God far more consciously in his second work De coniecturis than in De docta ignorantia, I find it possible to distinguish between the earlier Cusanus (De docta ignorantia including his earlier works) and the later Cusanus (De coniecturis, about 1444, as well as the following works). Cusanus creates a philosophy of language in outline expressed in De coniecturis, in which he presents two concepts of necessity, i.e. absolute necessity and logical, or reasonable, necessity. These are interrelated in the sense that the mind, or the self, logically affirms the absolute, or unsayable, necessity, which shows itself in the mind and which the mind affirms conjecturally. The endeavour conceptually to understand absolute necessity implies intuitive (or intellectual) contemplation, or vision (investigatio symbolica), in which the four mental unities (the absolute, the intellectual, the rational and the sensuous) work together according to the rules described in De coniecturis. In De coniecturis Cusanus obviously turns from a negative concept of the unsayable to a paradigmatic, which implies that he looks for principles of speaking of the unsayable and presents the idea of a divine language (divinaliter). However, he leaves this idea behind after De coniecturis, although he continues to create new concepts of the unsayable and incomprehensible. The intellectual language of absolute seeing is expressed in the subjunctive, i.e. conditionally. In order to describe the unsayable, Cusanus uses tautologies, the primary one of which is a concept of God, i.e. non aliud est non aliud quam non aliud (the non-other is non-other than the nonother). Wyller considers this the crucial point of the philosophy of Cusanus (De non aliud), described by the latter as the definition of definitions, i.e. the absolute definition. However, this definition is empty regarding its content. It demonstrates that God surpasses the coincidence of opposites (coincidentia oppositorum) and that he is “superunsayable” (superineffabilis), i.e. he is beyond what can be conceived or said. Nothing hence prevents us from speaking of him, provided that he is described as unsayable (= the paradigmatic concept of the unsayable). Here the mode of seeing is decisive. Cusanus in this context (and especially in his later literary production) uses modalities which concern possibility and necessity. His aim is to conduct any willing reader ahead on the way of life (philosophia mentalis). In De coniecturis II he describes the notion of human self-consciousness as the basis of spiritual mutuality in accordance with the humanistic tradition of his time. I mainly oppose the negatively determined concept of Christian mysticism presented by the German philosopher Kurt Flasch and prefer the presentation of Burkhard Mojsisch of the translogical and conjectural use of language in De coniecturis. In particular, I take account of the Scandinavian research, basically that of Johannes Sløk, Birgit H. Helander, Egil Wyller and Viggo Rossvær, who all consider the personal experience of God described by Cusanus a tacit precondition of his philosophy.
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu
Resumo:
The purpose of this thesis is to find development areas for site operations in power plant construction projects delivered by Wärtsilä. The inspected operations are subcontractor management, site material management and work scheduling. The contractor's role in EPC project is to respond for engineering, procurement, and construction supervision. Geographical and cultural differences brings challenges for finding development areas as Wärtsilä delivers projects world-wide. Searching for development area is mainly made with survey, which answers were collected from the target company's site personnel. Based on the results, with good planning and preparation various problems would be avoided. An external view for the thesis was collected by an expert interview, which was held to three expe-rienced construction operating executives. Interviewees believed that with the se-lection of right site personnel and clearly defined areas of responsibility will great-ly affect the outcome of the project. Some of the theory has been collected from areas, which have helped to under-stand the inspected operations on site. Improving competence knowledge has been important due to the broad scope of work and the author’s inexperience of the topic. Also generally effective practices from construction projects has been col-lected to the theory part. Functionality of general practices have been reflected together with the results of empirically collected data for Wärtsilä's projects. As a result, a model was generated where development proposals and the benefits from new procedures were presented.
Resumo:
Variantti A.
Resumo:
Variantti B.
Resumo:
Tutkimuksen aiheena on tietotekniikan hyödyntäminen taistelualuksen palontorjunnan tukena. Aihe on kiinnostava, sillä tietotekniikan hyödyntämistä palontorjunnassa ei Suomessa ole juurikaan tutkittu. Tietotekniikan avulla on mahdollisuus lisätä mahdollisen palontorjuntatehtävän onnistumista. Tutkimuskohteena oli myös, miten puettavaan tietotekniikkaan olennaisesti liittyvä reaaliaikainen radioteitse tapahtuva telemetria toimii vaativassa toimintaympäristössä, 50–80 metrin kokoisessa alumiini- ja teräsrakenteisessa taistelualuksessa. Pääongelma on, miten taistelualuksen savusukeltajan varustusta on mahdollista kehittää päällepuettavan tietotekniikan ja älypukuteknologian avulla seuraavien kymmenen vuoden aikana. Alaongelmat ovat, miten savusukeltajan puettavan tietotekniikan telemetria toimii taistelualusolosuhteissa ja millaisia savusukelluksen telemetriaan liitettäviä biomittausmenetelmiä on mahdollista ottaa käyttöön aluksilla. Teoreettinen viitekehys on rajattu savusukellustelemetrian ja informaatiotekniikan hyödyn-tämiseen sekä keinoihin saada reaaliaikainen palaute savusukeltajien fyysisestä rasituksesta biomittauksen keinoin. Tutkimuskysymyksiin päällepuettavan tietotekniikan kehittämismahdollisuuksista vastattiin kirjallisuustutkimuksella ja telemetrian toimivuus 50–80 metrin tais-telualuksella todennettiin kenttätestin avulla. Kenttätesti toteutettiin Dräger PSS Merlin -telemetrialaitteistolla Hamina-luokan ohjusveneellä ja Hämeenmaa-luokan miinalaivalla. Tutkimuksessa selvisi, että päällepuettavaa tietotekniikkaa kehitetään kahdella tavalla. Julkiset toimijat kehittävät EN469-normin mukaista savusukeltajan suojahaalaria, johon on lisätty tilannetietoisuutta lisääviä antureita sekä tietoverkkoja, ja suuret palontorjuntavälinevalmistajat kehittävät yksittäisiä komponentteja. Tutkimuksessa selvisi myös, että teknologia päällepuettavan tilannetietoisuutta lisäävän järjestelmän kehittämiseksi on jo olemassa, mutta ke-hittäminen kaupalliseen käyttöön on hidasta, eikä teknologiaa uskalleta ottaa nopeasti käyt-töön. Suoritetun kenttätestin perusteella teknologiaan liittyvä telemetria toimii 50–80 metrin taistelualuksessa, mutta edellyttää 1–2 signaalintoistimen käyttämistä alustyypistä riippuen. Tutkimustuloksia pystytään hyödyntämään palontorjuntavarusteiden kehittämisessä taistelualuskäyttöön tai väestönsuojelun apuna poikkeusoloissa.
Resumo:
Puolustusvoimat kehittää suorituskykyään uusilla hankinnoilla, joiden kokeiluvastuusta osa jae-taan joukko-osastoihin. Israelista hankittu taistelunjohtojärjestelmä A tuli osin Jääkäriprikaatin nelihenkisen kouluttajaryhmän vastuulle. Järjestelmän kouluttaminen varusmiehille vaatii osaa-mista ja sen kehittämistä tavoitellun lopputuloksen saavuttamiseksi. Tutkimuksen tarkoitus on tuoda esiin, käsitteellistä ja ymmärtää kouluttajien näkemyksiä osaamisen kehittämisestä materi-aalihankkeen eri koulutusvaiheissa. Tutkimuksen pääkysymys on: Minkälaisia käsityksiä materi-aalihankkeen koulutusvaiheeseen osallistuneilla kouluttajilla on osaamisen kehittymisestä ja ke-hittymiseen käytetyistä oppimismenetelmistä materiaalihankkeessa? Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jossa tutkija on siirtynyt osallisesta tutkijaksi. Tutki-muksen kohteeksi valittiin taistelunjohtojärjestelmä A:n koulutuksesta vastaavan kouluttajaryh-män kaikkiin koulutusvaiheisiin osallistuneet kouluttajat (n=3). Tutkittavat henkilöt ovat koulu-tustaustaltaan upseeri, opistoupseeri ja aliupseeri. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teema-haastattelua. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla. Tutkimuksessa kävi ilmi, että materiaalihankkeen koulutuksen osallistuvan kouluttajan osaami-sen kehittymisessä keskeisessä asemassa on työssä oppiminen. Työssä oppimisessa ohjaus on tavanomaisesti keskeisessä asemassa, mutta materiaalihankkeessa ohjaus ei ollut riittävää. Kou-luttajaryhmä asetti itselleen tavoitteet työn asettamien vaatimusten avulla. Osaamisen kehittyminen tapahtuu työtehtävässä harjaantumalla. Osaaminen syntyy kaikesta aikaisemmasta tietotaidosta, kokemuksesta ja näkemyksestä, ja se kumuloituu hiljaiseksi tiedoksi. Osaamisen kehittymisen arviointi nojaa itseohjautuvuudessa. Osaamisen kehittymistä ei arvioida jatkuvasti tietoisesti, vaan muutoksen osaamisessa näkyvät toiminnan sujuvuudessa ja tietorakenteiden kehittymisenä. Niin materiaalihankkeessa kuin muissa tavanomaisissa kouluttajan tehtävissä osaamisen kehittäminen vaatii työtehtävässä harjaantumista, aikaa ja sosiaalista vuorovaikutusta. Selkeiden tavoitteiden ja vaatimusten asettaminen edesauttaa osaamisen kehittymistä. Työssä oppimisen ohjaukseen tulee panostaa kaikilla organisaation tasoilla. Tämä tutkimus ei välttämättä tuottanut merkittävää uutta tietoa sotilaspedagogiikan tieteenalalle, mutta se antaa yhden näkökulman materiaalihankkeeseen osallistuvan kouluttajaryhmän todellisuusmaailmaan. Työstä ilmi käyvä tarve työssä oppimisen ohjauksen parantamiselle tukee aikaisempien tutkimuksien tuloksia. Keskeisimpinä jatkotutkimusaiheina esitetään työssä oppimisen ja osaamisen kehittämisen tutkimista motivaationäkökulmasta, sekä materiaalihankkeen elinkaariajattelun tutkimista kouluttajan käytettävyyden näkökulmasta.