Perbreves commonitiones: eller korta påminnelser, hwilka tilförende styckewijs, effter som tilfälle hafwer gifwitz i visitationerne, äro vthi församblingarna effterlemnade; men nu på nytt församblingarna, och i synnerheet ven. clero, i detta lofl. stifftet til nytto och effterrättelse sammandragne och publicerade aff Johanne Gezelio, s.s. th. doct. och ep. Ab

Arkit: A-D4 E2 (E2 verso tyhjä).

Ny elementar- eller Abc-bok enligt rit-, skrif- och läsmetoderna: i förening med åskådningsundervisning, förstånds- och talöfningar af J. O. I. Rancken och C. W. Rancken

Taulukkoliite: Tabell för de fyra räknesätten med hela tal från 1 till 25.

Mappa hydrographica exhibens Sinum Finnicum eller hydrographisk charta öfter Finska wiken

A. Åkerman direxit, Frid. Akrelius sculpsit.

Om hemmans besutenhet och beskattning, eller, Försök till extraordinarie skattläggnings method af H. J. Kjöllerfeldt

Imprimatur: F. Granbom.

Porstuan kautta keittiöön, ehkä jopa olohuoneeseen

Arvostellun teoksen nimeke artikkelissa virheellisesti: "Du är finsk, eller...?".

Juliste, 8.2.1833

Finska Flickan, eller Hittebarnet på Kyrkogården. Skådespel i 3 Akter med Coupletter och Melodrame på Finska Språket. C.A. F. Berggren.

Lähtölaulu, elli hyvästijättö Väinämöiselle

Sisältää myös runon Sovindolaulu sekä kirjoituksen Min öfvertygelse, eller reflexion om fritänkeri. Sisältää myös runon Sovindolaulu sekä kirjoituksen Min öfvertygelse, eller reflexion om fritänkeri. Sisältää myös runon Sovindolaulu sekä kirjoituksen Min öfvertygelse, eller reflexion om fritänkeri. Sisältää myös runon Sovindolaulu sekä kirjoituksen Min öfvertygelse, eller reflexion om fritänkeri. Sisältää myös runon Sovindolaulu sekä kirjoituksen Min öfvertygelse, eller reflexion om fritänkeri. Sisältää myös runon Sovindolaulu sekä kirjoituksen Min öfvertygelse, eller reflexion om fritänkeri. Sisältää myös runon Sovindolaulu sekä kirjoituksen Min öfvertygelse, eller reflexion om fritänkeri. Sisältää myös runon Sovindolaulu sekä kirjoituksen Min öfvertygelse, eller reflexion om fritänkeri.

Naiset, miehet, asiat ja arvot

Kirjallisuutta

Äitiys kulttuurisina odotuksina

Tutkimuksen kohteena ovat äitiydelle tuotetut kulttuuriset odotukset, joita tarkastellaan kahdella yhteiskunnallisella keskustelufoorumilla. Tutkimuksessa tarkastellaan yhtäältä lastensuojelun perhetyössä toimivien ammattilaisten ja toisaalta median puhetta äitiydestä. Tutkimuksen tavoitteena on tehdä näkyväksi vaihtoehtoisia tapoja konstruoida äitiyttä hyvänä tai riittämättömänä sekä haastaa pohtimaan erilaisten tulkintojen perusteita ja seurauksia lastensuojelutyössä. Kulttuuriset, äitiyttä koskevat odotukset vaikuttavat myös siihen, miten äitiys henkilökohtaisella tasolla koetaan. Äitiyden kulttuurista määrittelyä analysoidaan kahdesta tekstiaineistosta. Yhtenä aineistona ovat Stakesissa vuonna 1999 toteutetun Perhetyöprojektin yhteydessä kerätyt, lastensuojelussa toimivien perhetyöammattilaisten ryhmäkeskustelut. Toisena aineistona on projektin ajankohtana ilmestyneistä suomalaisista naisten- ja perhelehdistä (Kotiliesi, Anna, Kaksplus) kerätyt äitien haastattelut. Tutkimuksessa kysytään 1) Mihin ammattilaisten äitejä koskeva huolipuhe kiinnittyy ja millaisia kulttuurisia äitiyden odotuksia se konstruoi? 2) Millaisia äitiyden odotuksia median äitihaastattelut konstruoivat? 3) Millaisen äitiyden odotushorisontin nämä puhekäytännöt yhdessä tuottavat? Analyysin teoreettis-metodologisina kulmakivinä ovat sosiaalinen konstruktionismi ja feministinen tietokäsitys. Analyysimenetelmänä on laadullinen, aineistojen ehdoilla etenevä, feministisesti ja kriittisesti sävyttynyt lukutapa, joka hyödyntää teemoittelun, diskurssianalyysin ja feministisen metodologian ideoita ja käsitteitä. Analysoitavana olevissa keskusteluissa äitiyttä konstruoidaan lapsen tarpeiden (ammattilaiset) ja naisen tarpeiden (media) näkökulmista. Ammattilaiset puhuvat tilanteista, joissa äitien toiminta rikkoo kulttuurista hyvän äidin kuvaa, vaarantaa lapsen hyvinvointia ja äitiyteen joudutaan puuttumaan ammatillisesti. Ammattilaisten tulkinnat kuvaavat taitavaa lapsen edun näkökulmasta tehtyä arviointia, jonka kiintopisteenä ovat äidit yksilöllisine ominaisuuksineen ja piirteineen. Ammatillisen huolipuheen keskiössä ovat äidin vuorovaikutussuhteet sekä äidin tunteet, käyttäytyminen ja asenteet. Riittävää äitiyttä konstruoi kodin luominen, kiintymyssuhteen rakentaminen ja lapsen ensisijaiseksi asettaminen. Sen sijaan vaikuttaa siltä, ettei äitiyden arviointia juurikaan tehdä suhteessa äidin muihin identiteetteihin tai äitiyden toteuttamisen kontekstiin. Paikoin ammattilaisten tulkinnat heijastavat myös stereotyyppisiä ja idealistisia odotuksia, joita vasten äitiyttä arvioidaan. Tällaiset piirteet voivat kertoa siitä, että äitien avuntarpeet jäävät lastensuojelutyössä kohtaamatta ja ymmärtämättä. Mediapuhe äitiydestä käydään naiseuden ja äitiyden mallien antamisen kontekstissa. Puheen keskiössä ovat mediajulkisuuteen päässeiden naisten äidiksi tuloon ja äitiyden toteuttamiseen liittyvät valinnat ja käyttäytyminen. Mediapuhe on puhetta kulttuuristen ja ammatillisten äitiyden odotusten rikkomisesta, uudelleen tulkinnasta ja niiden muovaamisesta itselle sopiviksi. Mediapuheessa hyvää äitiyttä konstruoi äidin itsenäisyys ja oma aika, sosiaalisen elämän rikkaus, ammatillinen identiteetti ja persoonalliset valinnat. Aineistojen kautta rakentuu moninaisten ja ristiriitaisten, äitejä eri suuntaan vetävien kulttuuristen odotusten kirjo. Odotukset jäsentyvät neljälle ulottuvuudelle: 1) lapselle omistautuva – itseään toteuttava, 2) emotionaalinen side – rationaalinen tehtävä, 3) odotuksia toteuttava – omaehtoinen, 4) itsenäinen - äitiyttä jakava. Äitiyden toteuttaminen kulttuurisesti ”oikein” on näiden odotusten välissä tasapainoilua. Ulottuvuuksien kautta esille tulevat kaksoisviestit voivat heikentää äitien itsetuntoa, tuottaa riittämättömyyden tunteita tai yllyttää suorittamaan äitiyttä. Myös äitiyden ammatillinen tukeminen edellyttää tasapainoilua, jottei äitejä idealisoida tai syyllistetä kulttuurisia odotuksia vasten.

Biografica, släktforskning

Den biografiska litteraturen vid huvudbiblioteket är till och med år 1999 samlad under signum HB Vc i tre klasser, HB Vc1 personhistoria, HB Vc2 historiker över flere personer och HB Vc3 släktforskning. Samlingen med signum HB Vc3 omfattar litteratur om släktforskning i form av böcker, adelskalendrar och släktforskningssamfunds årsböcker. Ett stort antal särtryck och småskrifter ingår i samlingen. Släktforskningsmaterial har ingått i talrika bokdonationer såväl från hemlandet som från Sverige. Friexemplar har erhållits från år 1919. Utgivningen har följts med kontinuerligt och genom inköp har samlingen kompletterats. Litteraturen i samlingen söks i databasen Alma med sökfunktionen Signum och söktermen HB Vc3. En del litteratur tryckt före 1980 skall sökas manuellt i huvudbibliotekets realkatalog eller systematiska katalog, men retroaktiv inmatning i Alma av litteratur tryckt mellan 1830 och 1979 pågår. Genealogisk litteratur efter år 1999 vid hela akademibiblioteket söks i Alma med släktnamn som sökterm vid ämnesordssökning (fritext).

Biografier och memoarer, enskilda personer

Den biografiska litteraturen vid huvudbiblioteket är till och med år 1999 samlad under signum HB Vc i tre klasser, HB Vc1 personhistoria, HB Vc2 historiker över flere personer och HB Vc3 släktforskning. Samlingen med signum HB Vc1 personhistoria omfattar memoarer och biografier om enskilda personer. Dessutom finns ett stort antal biografiska särtryck och småskrifter som är ordnade i tre kapselsamlingar. Kapselsamling HB Vc1 A omfattar material om finlandssvenskar från svenska tiden, dvs intill år 1810. Kapselsamling HB Vc1 B omfattar material om finländare från och med år 1810. Kapselsamling HB Vc1 C omfattar s.k. personskrifter om utlänningar. Memoarer och biografiska arbeten har ingått i talrika bokdonationer såväl från hemlandet som från Sverige. Friexemplar har erhållits från år 1919. Utgivningen har kontinuerligt följts med och genom inköp har samlingen kompletterats. Litteraturen i samlingen söks i databasen Alma med sökfunktionen Signum och söktermen HB Vc1. En del litteratur tryckt före 1980 skall sökas manuellt i huvudbibliotekets realkatalog eller systematiska katalog, men retroaktiv inmatning i Alma av litteratur tryckt mellan 1830 och 1979 pågår. Litteratur vid hela akademibiblioteket från och med år 2000 söks i Alma med personens namn som sökterm vid ämnesordssökning (fritext).