Tämä oli hyvä saapumiserä : tapaustutkimus sotilaskoulutuksen tavoitteista, tuloksellisuuskäsitteistä sekä arvioinnista yhdessä Kaartin Jääkärirykmentin perusyksikössä

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia perusyksikön antamaa sotilaskoulutusta tuloksellisuuden ja arvioinnin näkökulmasta. Tuloksellisuuden yläkäsite jakautuu tässä työssä kolmeen alakäsitteeseen; vaikuttavuuteen, tehokkuuteen ja taloudellisuuteen. Tutkimuksen ta-voitteena oli selvittää, miten perusyksikön antama sotilaskoulutus jäsentyy tuloksellisuuden mallin avulla tarkasteltuna, ja voisiko kyseinen malli antaa lisäarvoa koulutuksen kehittämi-seen ja perusyksikön tekemän tuloksen arvioimiseen. Tutkimus on ensimmäinen, joka tarkastelee perusyksikön antamaa sotilaskoulutusta tuloksellisuuden näkökulmasta. Tutkimus jakautuu kolmeen tutkimustehtävään, joissa asiaa tarkastellaan perusyksikön näkökulmasta. Tarkastelun kohteena ovat sotilaskoulutuksen tavoitteet, koulutus tuloksellisuuden mallin kautta ja kotiutuneen varusmiehen arviointi. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus ja tutkimuskohteena oli yksi Kaartin Jääkärirykmentin perusyksiköistä. Työn tieteenfilosofinen tausta tulee pragmatismista ja tutkimuksen etenemisen logiikkaa kuvaa hermeneuttinen kehä. Empiirisen aineiston tiedonantajina toimi seitsemän tutkimuskohteessa työskentelevää henkilöä. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla. Haastatteluaineisto analysoitiin teoriasidonnaisesti teemoittelulla, ja aineiston tulkinnassa yhdistettiin fakta- ja näytenäkökulmaa. Tutkimustulosten mukaan vaikuttavuudessa suuren painoarvon saavat affektiivisen oppimisen ulottuvuuteen liitetyt tavoitteet ja formaalit tavoitteet. Tehokkuutta kuvaa syväoppimiseen johtava opetus. Taloudellisuudessa keskeisimpänä tuloksena on se, että koulutukselle asetettujen tavoitteiden ja resurssien suhde ei elä. Arviointi nähdään perusyksikön tasalla kehittämisen työkaluna, mutta siirryttäessä organisaatiossa ylöspäin, perusyksikössä koetaan, että arvioinnin funktio muuttuu kehittämisen työkalusta tilivelvollisuuden osoittamiseksi. Tämän tutkimuksen keskeisimmiksi johtopäätöksiksi voidaan nostaa sotilaskoulutuksen päämäärän näyttäytyminen teorian ja empirian suhteen samalta, päämäärän ollessa toimintakykyinen yksilö ja suorituskykyinen joukko. Erot vaikuttavuuden osalta syntyvät organisaatiotasojen eri painotuksista arvottaa sotilaskoulutukselle asetettuja tavoitteita. Tehokkuudessa arviointi ei kohdistu koulutukseen itseensä, vaan sitä arvioidaan koulutuksen lopputuloksen kautta. Koulutuksen tuloksellisuuden arviointimallin käyttö tuo tämän tutkimuksen valossa lisäarvoa koulutuksen kehittämiseen.

Tulevaisuuden haasteet esimiestyölle perusyksikössä

Tässä opinnäytetyössä tutkittiin perusyksikön päällikön suorittamaa esimiestyötä ja sen haasteita varusmiehiä kouluttavassa, rauhanajan perusyksikössä. Tutkimus toteutettiin laadullisen tapaustutkimuksen keinoin. Tutkimuksen päämääränä oli tuoda esiin perusyksikön toimintaympäristönä asettamia erityispiirteitä ja esimiestyössä korostuvia haasteita. Erityisesti tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita keskeisistä haasteista, joita eri perusyksiköissä nousisi esiin ja olisivatko ne keskenään samoja. Lisäksi tutkimus pyrki nostamaan esiin vasta muodostuvia haasteita. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä toimi laadullinen tapaustutkimus. Kirjallisuuskatsauksella muodostettiin teoriapohja tutkimukselle, jonka pohjalta muodostettiin teemahaastattelu. Teemahaastattelu toteutettiin viidellä perusyksikön esimiehellä. Kaikki valitut perusyksiköt olivat maavoimissa varusmieskoulutusta antavia rauhanajan perusyksiköitä. Teemahaastatteluaineisto analysoitiin käyttäen teoriaohjaavaa sisällönanalyysia, ja tuloksia verrattiin olemassa olevaan teoriaan. Analysoinnin tarkoituksena ei ollut pyrkiä yleistämään yksittäisiä tapauksia, vaan koota yhteen tutkittavien kertomuksista yhteisiä ja tunnistettavia tapauksia. Tutkija on pyrkinyt työssään myös kuvaamaan tutkimuksen edistymisen vaiheet niin, että lukija voi samaistua käytyihin haastattelutilanteisiin ja niistä saatuihin haastatteluotteisiin. Tutkimustuloksien mukaan tulevaisuudessa keskeisimmät haasteet perusyksikön uudistuvalle esimiestyölle ovat päällikköön kohdistuvat suuret odotukset, joihin päälliköillä ei kuitenkaan ole riittävästi resursseja vastata. Viestintä ja vuorovaikutus nousevat esiin toisena keskeisenä haasteena. Esimiesten kokemusten mukaan viestintä ja vuorovaikutus koetaan keskeisiksi tekijöiksi, mutta perusyksiköissä muutosten tekeminen on hankalaa ja eri henkilöstöryhmien väliset erot vaikuttavat kielteisesti uusien viestintä- ja vuorovaikutustapojen kehittymiseen. Kolmantena haasteena on osaamisen kehittäminen ja johtajuuden tukeminen perusyksiköissä. Osaamisen erojen koetaan syntyvän perusyksikön ulkopuolisten koulutusjärjestelmien puutteellisuudesta ja henkilöstöresurssien vaihtelevuudesta. Henkilökunnan osaamisessa yksilökohtaisia eroja on paljon. Työnkuva on myös kokoajan muuttumassa teknisemmäksi ja monimutkaisemmaksi. Esimiehet kokevatkin, että perusyksikön rooli osaamisen kehittämisessä on kasvanut liian suureksi. Ajanpuute nousee esiin melkein jokaisessa vastauksessa ja sen voidaan katsoa olevan keskeinen tekijä mietittäessä ratkaisuja esille nouseviin haasteisiin. Esimiehet kertovat myös, että ylemmältä johdolta saadut resurssit eivät aina vastaa annettuihin tavoitteisiin. Tilannekuvaa ja verkostoituneisuutta esimiesten ja ylemmän johdon välillä on kehitettävä. Edellä mainitut haasteet ovat käytännön haasteita ja ne on huomioitava puolustusvoimien hyvää esimiestyötä edelleen kehitettäessä.

Taistelumuonien käyttö tiedusteluharjoituksissa : "maistuu hyvältä myös oksennettuna"

Taistelumuonaa syödään puolustusvoimissa yli 100 000 pakkausta vuodessa, mutta lähes puolet tarjotusta energiasta jää käyttämättä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka paljon tiedusteluharjoituksissa nautitaan ja kulutetaan energiaa, kuinka suuri osa taistelumuonapakkausten energiasta käytetään ja mitkä ovat yleisimmät syyt jättää taistelumuonaa syömättä. Tutkimus toteutettiin kahdessa tiedusteluharjoituksessa, koehenkilöinä olivat Reserviupseerikoulun Sissikomppanian varusmiehet (n=101). Energiansaantia selvitettiin ruokapäiväkirjalla, joka toimi samalla asiakastyytyväisyyskyselynä. Energiankulutusta mitattiin sykevaihteluun perustuvalla menetelmällä ja kehonkoostumuksen muutoksia tarkasteltiin kehonkoostumusmittauksen avulla. Aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmistolla. Tiedustelijoiden toimialaharjoituksessa nautitaan energiaa 3396 ± 637 kcal vuorokaudessa, ja energiankulutus on 4978 ± 1135 kcal/vrk. Tarjotusta energiasta käytetään 80 ± 15 %. Tähystystiedusteluharjoituksessa energiaa nautitaan 3178 ± 574 kcal/vrk, ja kulutetaan 4667 ± 1132 kcal/vrk. Tarjotusta energiasta käytetään 79 ± 12 %. Energiavajeen seurauksena kehon paino laskee (1.8–2.2 %), rasvamassa vähenee ja rasvaprosentti pienenee (p<0.001). Tämän tutkimuksen mukaan taistelumuona on kehittynyt positiiviseen suuntaan, mikä on johtanut tehokkaampaan ruoankäyttöön ja lisääntyneeseen energiansaantiin vanhaan taistelumuonaan verrattuna. Yleisimmät syyt jättää ravintoa käyttämättä ovat huono maku ja se, että ei ole nälkä/jano. Asiakastyytyväisyyden parantamiseksi taistelumuonapakkauksiin tulee valita hyvänmakuisia ja miedosti maustettuja pääaterioita, jotka eivät jaa voimakkaasti käyttäjien mielipiteitä. Sopiva energiamäärä taistelumuonapakkaukseen on 3400–3700 kcal, kun sitä käytetään sotaharjoituksessa, jossa energiankulutus on alle 5000 kcal/vrk. Käyttäjä on taistelumuonaan tyytyväinen silloin, kun tuotteiden maku on hyvä, ja tarjolla on sopivasti energiaa ja riittävästi nestettä.

Kohonneen verenpaineen hoidonohjausjärjestelmä

Kohonnut verenpaine on monille sairauksille ja jopa äkkikuolemalle altistava riskitekijä, jonka hoito on tärkeää. Kohonneen verenpaineen tehokas hoito on nykytiedon valossa mahdollista, mutta silti Terveys 2011 -tutkimuksen mukaan kohonnutta verenpainetta sairastavista suomalaisista miehistä vain 50 % ja naisista vain 56 % on hoitotavoitteessa. Tilannetta ei ole kyetty parantamaan pelkästään ohjeita lisäämällä. Tietokoneella toteutettua Käypä hoito -suositukseen perustuvaa verenpainepotilaan hoidossa avustavaa päätöksenteon tukijärjestelmää voitaisiin käyttää toisaalta potilashoidon yhtenäistämisessä ja toisaalta yksilöllisesti räätälöidyn optimaalisen hoidon tarjoamiseksi potilaille. Tässä opinnäytetyössä esitellään kohonnut verenpaine merkittävänä terveitä elin- vuosia uhkaavana riskitekijänä ja sen hoitoon käytetyt keskeiset menetelmät. Veren- painepotilaan hoito perustuu elintapaohjaukseen ja lääkehoitoon, jossa käytetään useaan eri vaikutusmekanismiin perustuvaa verenpainelääkkeiden yhdistelmähoitoa. Suolan käytön vähentäminen, liikunnan lisääminen, tupakoinnin lopettaminen ja ylipainon laskeminen ovat tehokkaita tapoja laskea verenpainetta ja niitä tulisikin siksi käyttää. Pieniannoksinen yhdistelmähoito puolestaan tarjoaa potilaalle hyvää lääketehoa vähäisin haittavaikutuksin. Hoidonohjausjärjestelmä on potilashoidossa alikäytetty tietotekninen apuväline, jo- ka potilaasta tunnettua tietoa käsittelemällä kykenee tarjoamaan terveydenhuollon ammattilaiselle yksilöllisen suosituksen potilaan hoidosta. Suomessa kohonneen veren- paineen hoito pohjautuu Käypä hoito -suosituksiin ja kansainvälisissä sovelluksissa on käytettävissä vastaavia alueellisia hoitosuosituksia. Opinnäytetyö kuvailee Turun yli- opiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyössä toteuttaman Kohonneen verenpaineen hoidonohjausjärjestelmän suunnittelun ja toteutuksen. Työssä kuvailtu- ja ideoita ja menetelmiä käyttäen on mahdollista laajentaa hoidonohjausjärjestelmää kohonneesta verenpaineesta myös muiden kansantautien, kuten diabeteksen hoitoon.

Tutkija Anna Perälä

Haastateltavana Anna Perälä.

Kohti hyvää kuolemaa

Kirjallisuusarvostelu

Maaseudun palvelut ja hyvä arki

Lectio praecursoria Jyväskylän yliopistolla 6.6.2014.

Itsemääräämisoikeudesta kertominen kehitysvammaisille henkilöille selkokielellä

Tutkin pro gradu -työssäni, miten kehitysvammaisille henkilöille voidaan kertoa itsemääräämisoikeudesta kirjoitetulla kielellä mahdollisimman ymmärrettävästi. Tulosten perusteella on mahdollista löytää keinoja kirjoittaa helposti ymmärrettävää esitemateriaalia KTO – Kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskus, Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin (myöhemmin KTO) asiakkaille jaettavaksi. Tutkimukseni liittyy selkokielen tutkimuksen alaan. Tutkimusotteeni on kvalitatiivinen, ja menetelmänä on ryhmäkeskustelu. Aineisto koostuu kuudesta KTO:n asiakkaille pidetystä ryhmäkeskustelusta, joissa keskusteltiin itsemääräämisoikeuslakiluonnoksen pohjalta kirjoittamieni tekstien kieliasusta ja luettavuudesta. Tekstit mukailevat selkokielen periaatteita, jotka toimivat tämän työn teoriataustana. Ryhmäkeskusteluihin osallistui yhteensä 21 kehitysvammaista henkilöä. Keskusteluissa käytettiin löyhää kysymysrunkoa, mutta keskustelun osallistujat saivat nostaa esiin aiheita myös itse. Analysoin haastatteluaineiston temaattista analyysia käyttäen. KTO:n asiakkaille suunnatuissa teksteissä taajuudeltaan yleisten sanojen käyttäminen, yksinkertaiset sanamuodot, kielen konkreettisuus sekä neutraalit ja asialliset ilmaisutavat ovat oleellisen tärkeitä. Pelkkien selkokielen periaatteiden noudattaminen ei kuitenkaan välttämättä riitä, vaan tekstejä olisi hyvä tehdä yhdessä KTO:n asiakkaiden kanssa. Tutkimukseen osallistuneet informantit ehdottivat teksteihin muutoksia ja lisäyksiä, jotka toivat tekstit lähemmäksi heidän omaa elämänpiiriään. Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, osa kehitysvammaisista lukijoista on herkkiä sen suhteen, kuinka heitä puhutellaan tekstissä. Lukijan puhuttelu yksikön 2. persoonan pronominilla voi häiritä lukijaa, kun kyse on vaikeasti lähestyttävästä aiheesta. Lukijan kohteliaaseen puhutteluun selkoteksteissä eivät välttämättä päde samat säännöt kuin yleiskielisissä teksteissä. Tämänkin aiheen suhteen korostuu kehitysvammaisilta lukijoilta saadun palautteen tarpeellisuus. Tämän tutkimuksen perusteella ei ole mahdollista tehdä yleistyksiä siitä, millaista kirjoitettua kieltä kehitysvammaiset henkilöt pitävät selkeänä. Sen sijaan tutkimustulosten perusteella on mahdollista päätellä, millaisia seikkoja on syytä ottaa huomioon, kun kirjoitetaan KTO:n asiakkaille suunnattuja tekstejä.