Osakevaihdon kirjanpitokäsittely kirjanpitolain ja IfRS:n mukaan: täyttääkö kirjanpitolain mukainen raportointi sidosryhmien informaatiotarpeen?

Tutkielma käsittelee osakevaihdon seurauksena hankitun yhtiön yhdistelemistä konsernitilinpäätökseen. Tältä osalta kirjanpitolain ja IFRS:n vaatimukset poikkeavat toisistaan huomattavastikin. IFRS ja KPL -liikearvot eroavat perusteiltaan usein paljonkin. Tutkielman tavoitteena onkin selvittää, vastaako osakevaihdon nykyinen kirjanpitolain mukainen kirjauskäytäntö sidosryhmien informaatiotarpeeseen. Ongelmaa lähestytään toisaalta vertaamalla IFRS:n ja kirjanpitolain mukaista menettelyä, toisaalta tarkastelemalla kirjauskäytäntöjä kansainvälisestä sekä historiallisesta perspektiivistä. Tutkimus on käsiteanalyyttinen painottuen kansainväliseen kirjallisuuteen. Kirjanpitolain mukainen käytäntö on ongelmallinen toisaalta liikearvon suuruuden, toisaalta todellisen hankkivan osapuolen määrittämisen kannalta. Voidaan ajatella, että koska todellista hankintahintaa ei ole määritetty, muodostuu liikearvo liian pieneksi: ainoastaan käypien arvojen ja kirja-arvojen välinen ero kirjataan, ja varsinainen esimerkiksi synergiaeduista muodostuva kohdistamaton erä jää kirjaamatta. Toisaalta käänteisen hankinnan tapauksessa voi syntyä huomattavakin negatiivinen liikearvo, joka ei johdu hankinnan edullisuudesta, vaan hankinnan kohdistamisesta järjestelyn väärälle osapuolelle. Erityisesti järjestelyissä, joissa osapuolten roolit sekä maksetut vastikkeet poikkeavat ilmeisestä, jäävät nykyisen käytännön tarjoamat tiedot vajaiksi tai jopa harhaanjohtaviksi. Vaikkei sidosryhmien ehkä tarvitsekaan tietää tarkkaa hankintahintaa, jonka määrittäminen voi listaamattomilla yhtiöillä olla hyvin vaikeaa, olisi tieto järjestelyn todellisesta luonteesta todennäköisesti perusteltu. Yksinkertainen osakevaihdon kirjauskäytäntö on yrityskaupassa, jossa osapuolia on ainoastaan kaksi, ostaja ja myyjä, ja vastike muodostuu pelkästään osakevaihdossa maksetusta vastikkeesta. Usein tilanne ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen, jolloin nykyisellä kirjanpitolain mukaisella osakevaihdon kirjauskäytännöllä jäädään varsin kauaksi järjestelyn todellisen luonteen kuvaamisesta.

Uudistava, ekovastuullinen Savo : Savon ilmasto-ohjelma : Etelä-Savo ja Pohjois-Savo

Alueen ominaispiirteet tunnistavan, Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntien yhteisen ilmasto-ohjelman tavoitteena on hillitä Savon kasvihuonekaasupäästöjä, tehostaa ilmastonmuutokseen sopeutumista ja tunnistaa ilmasto- ja energia-asioihin liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia. Näitä kolmea läpileikkaavaa teemaa on tarkasteltu viiden näkökulman kautta: energiantuotanto, elinkeinojen ekotehokkuus, yhdyskunnat, luonnonvarat sekä viestintä ja elämäntapa. Savon ilmasto-ohjelman linjauksilla ja toimenpiteillä pyritään täyttämään kansalliset tavoitteet kasvihuonekaasujen vähentämisessä, energiatehokkuuden parantamisessa ja uusiutuvan energian hyödyntämisessä, mutta eri osa-alueille ei tässä ohjelmassa aseteta erillisiä tavoiteprosentteja. Savossa on meneillään lukuisia ilmasto- ja energia-asioihin liittyviä tutkimus-, opetus-, ja tuotekehityshankkeita. Hankkeet ovat usein oppilaitos- tai yritysvetoisia, jolloin ne toimivat itsenäisinä ja projektien välinen yhteistyö ja saatujen tulosten hyödyntäminen on ollut varsin rajallista. Jatkossa hankkeiden välistä yhteistyötä olisi pystyttävä vahvistamaan. Savon ilmasto-ohjelman lähtötiedoiksi laskettiin Etelä- ja Pohjois-Savon maakunnille sekä yksittäisille kunnille kasvihuonekaasutaseet vuoden 2010 lähtötiedoilla. Valtaosa Savon kasvihuonekaasupäästöistä syntyy energian tuotannosta, liikenteestä ja maataloudesta, joihin kärkihankkeiden alle kootut toimenpiteet pyrkivät löytämään ilmastonmuutosta hillitseviä ja samalla aluetaloutta edistäviä ratkaisuja. Kasvihuonekaasutaselaskennan lisäksi hankkeessa haastateltiin eri alojen asiantuntijoita, järjestettiin kolme yleisöseminaaria, pyydettiin lausuntoja sidosryhmiltä sekä toteutettiin kaksi asukaskyselyä. Savon ilmasto-ohjelma 2025 on laadittu Etelä- ja Pohjois-Savon ELY-keskusten ja Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntaliittojen EU-osarahoitteisena (EAKR) yhteistyöhankkeena vuosina 2011–2012. Kahden maakunnan yhteisesti laatima ilmasto-ohjelma on kansallisesti ainutlaatuinen. Savon ilmasto-ohjelman hankeorganisaatioon kuuluivat: EU-hankkeen ohjausryhmä, käytännön toteutuksesta vastannut projektipäällikkö ja suunnitteluryhmä sekä valmistelutyötä linjannut laaja-alainen neuvottelukunta. Tässä yhteenvetoraportissa on esitetty ne keskeisimmät toimenpiteet, jotka käynnistämällä, Savo tuo oman panoksensa mukaan ilmastotalkoisiin. Savon ilmasto-ohjelma 2025 tavoitteiden toteutumista seuraa erillinen hankeosapuolista koottu seurantaryhmä. Seurantaryhmä tekee seurantakausittain tarvittavia muutoksia ohjelman sisältöön tavoitteiden ajantasaisuuden ja parhaan vaikuttavuuden aikaansaamiseksi.

Syyrian sisällissota : syitä ja taustatekijöitä

Arabikevään levitessä Syyriaan vuonna 2011 ajateltiin, että samoin kuin Tunisiassa ja Egyptissä, valta vaihtuisi Syyriassakin kohtuullisen rauhanomaisella tavalla. Niin ei tapahtunut, koska Syyrian geostrateginen asema ja liittolaisuussuhteet poikkeavat em. maihin verrattuna. Syyria kuuluu Iranin johtamaan shiia-akseliin. Osittain Iranin avulla al-Assad onkin voinut jatkaa yli kaksi vuotta presidenttinä sisällissodasta huolimatta. Nykyistä hallintoa tukevat myös Kiina ja Venäjä, kun taas valtaosa muista ulkovalloista tukee oppositiota.

Tehtävä- ja asiapohjaisten konfliktien merkitys työyhteisössä

Tämän tutkimuksen aiheena oli tutkia tehtävä- ja asiapohjaisten konfliktien merkitystä työyhteisössä. Erilaiset konfliktit ovat varsin tavallisia työyhteisöissä. Konflikteihin suhtaudutaan usein lähtökohtaisesti negatiivisesti, vaikka ne tarjoavat useiden tutkimusten mukaan myös kehityspotentiaalia työyhteisölle. Konfliktien oikeanlaisella hallinnalla voidaan parantaa työyhteisön mahdollisuuksia kokea konfliktitilanteita kehittävinä, sekä estää hyödyllisen konfliktin muuttumista haitalliseksi. Tutkimuksessa oli kaksi varsinaista tutkimuskysymystä: Millaisia ovat tehtävä- ja asiapohjaisten konfliktien vaikutukset työyhteisölle ja sen toiminnalle? Mitkä konfliktia edeltävät tekijät tai toiminnot vaikuttavat työyhteisön tehtävä- ja asiapohjaisista konflikteista kokemaan merkitykseen? Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen tutkimus. Empiirinen aineisto kerättiin eläytymismenetelmän avulla. Aineisto koostui 19 vastaajasta, jotka edustivat neljää eri satakuntalaista yritystä. Tutkimuksen johtopäätöksinä voitiin todeta, että tehtävä- ja asiapohjaiset konfliktit ovat varsin monimuotoinen ilmiö, jota on tutkittu konfliktitutkimuksen piirissä suhteellisen vähän. Tehtävä- ja asiapohjaisilla konflikteilla havaittiin olevan hyvin monipuolisia vaikutuksia työyhteisön toiminnalle. Toisaalta tehtävä- ja asiapohjaisten konfliktien vaikutukset työyhteisölle osoittautuivat hyvin monitahoisiksi ja riippuvaisiksi useasta seikasta. Konfliktien vaikutukset voivat olla positiivisia tai negatiivisia, ja ne ovat tyypillisesti voimakkaasti sidonnaisia konfliktien hallintatapaan, organisaation toimintatapoihin sekä työyhteisön toimintaan. Konfliktia edeltäviksi tekijöiksi, joilla on vaikutusta konfliktien merkitykseen, voidaan tutkimuksen mukaan lukea työyhteisön toimiva vuorovaikutus, yhteisten tavoitteiden ja päämäärien selkeys sekä yhtenäisyys, työyhteisön identiteetti ja sisäinen luottamus, sekä esimiehen käyttäytyminen konfliktitilanteessa.

Pohjois-Pohjanmaan aikuiskoulutuksen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden strategia 2013–2020

Pohjois-Pohjanmaan aikuiskoulutuksen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden strategiatyötä on vetänyt Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus (ELY). Työvälineenä on ollut oman tuotannon ESR-rahoitteinen projekti OSUMA – Ohjauksella osuvuutta aikuisopiskeluun – projekti (2008–2013). Projekti on tuottanut nykytilaselvitykset maakunnan aikuiskoulutuksen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden tilanteesta, resursseista ja kehittämistarpeista, käynnistänyt ja pilotoinut palvelukokeiluja alueellisten tietokeskusten (TNO-palvelut) kehittämiseksi yhteistyössä Oulun seudun ammattikorkeakoulun hallinnoiman Opintori-projektin (ESR) kanssa. Palvelukokeilujen tuloksia on hyödynnetty strategian suosituksissa. Strategian painopiste on hakeutumisvaiheen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluissa. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus nimitti strategiatyötä varten koordinaatioryhmän, joka koostui keskeisistä aikuiskoulutuksen ja elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden johdon, sidosryhmien ja asiantuntijoiden edustajista. Edustus oli myös alueellisesti kattava. Koordinaatioryhmän tehtävänä oli tukea ja ohjata maakunnallisen strategiatyön tekemistä, välittää edustamansa tahon/organisaation asiantuntemus strategiatyöhön aikuiskoulutuksen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita koskien sekä tiedottaa strategiatyöstä edustamilleen tahoille ja sidosryhmille Pohjois-Pohjanmaan aikuiskoulutuksen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden (TNO-palveluiden) strategian 2013–2020 tarkoituksena on: • edistää elinikäisen oppimisen politiikkaa muuttuvassa työelämässä • tarjota asiakkaille kysyntälähtöiset monikanavaiset tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut • tuottaa palvelut laadukkaasti ja kustannustehokkaasti • luoda yhteinen tahtotila ja pelisäännöt palveluita tarjoavien organisaatioiden keskuudessa • vahvistaa verkostomaista toimintatapaa tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluissa • vakiinnuttaa toimijoiden roolit ja tehtävät verkostossa • kehittää verkoston toimintaa päämäärätietoisesti • kehittää ohjausalan ammattilaisten osaamista Strategian toimeenpanon seurantaa varten on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus nimittänyt alueellisen Elinikäisen ohjauksen ohjaus ja yhteistyöryhmän, joka kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Valtakunnallinen Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön vetämä Elinikäisen ohjauksen ohjaus- ja yhteistyöryhmä seuraa alueellista kehittämistoimintaa.

Betonielementtien myynnin ja markkinoinnin kehittäminen

Työllä oli kaksi tavoitetta: tutkia betonielementtejä valmistavan Lipa-Betoni Oy:n myynnin ja markkinoinnin tilaa sekä laatia markkinointisuunnitelma Sepa Oy:n kanssa yhteistyössä kehitetylle puubetonivälipohjalaatalle. Tutkimus jakautui nähden tavoitteiden mukaisiin tutkimusosioihin. Rakennusalan markkinointi, tarkemmin betonielementtien markkinointi, voidaan suurelta osin nähdä projektien markkinointina. Siksi työn teoriaosuudessa käsiteltiin rakennusalan markkinointia projektimarkkinoinnin näkökulmasta; erityispiirteitä, vaiheita, referenssien ja asiakassuhteiden merkitystä sekä proaktiivista markkinointistrategiaa. Lisäksi tutkittiin markkinoinnin suunnitteluun, markkinoinnin kilpailukeinoihin sekä markkinoinnin tehokkuuden mittaamiseen liittyviä teorioita. Työn tuloksena esitettiin kehitysehdotukset Lipa-Betoni Oy:n myynnin ja markkinoinnin tehostamiseksi. Konkreettisimmat tulokset tästä tutkimusosiosta ovat asiakkuuksien hoitomalli segmenteittäin ja markkinoinnin tehokkuuden mittaristo. Kehitysehdotuksien yhteenvetona laadittiin Lipa-Betoni Oy:n markkinoinnin prosessimalli. Puubetonivälipohjalaatalle laadittiin markkinointisuunnitelma. Puubetonivälipohjalaatan markkinoinnissa korostuu proaktiivinen markkinointistrategia, jonka avulla saadaan tärkeitä referenssejä tukemaan tulevaisuuden markkinointityötä.

Paikan ja tilan paradigmat osaksi suomalaista historiantutkimusta

Kirjallisuusarvostelu

Venäläisen lähdemateriaalin lähdetietopankki : näkökulmia Venäjän 2000-luvun turvallisuuteen ja puolustukseen avoimissa lähteissä

Tämän raportti on syntynyt syksyllä 2012 Maanpuolustuskorkeakoulun Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitoksella suoritetun yliopistoharjoittelun tuloksena. Venäläisen lähdemateriaalin lähdetietopankki: Näkökulmia Venäjän 2000-luvun turvallisuuteen ja puolustukseen avoimissa lähteissä -raportin ohjausryhmänä ovat toimineet professori Aki-Mauri Huhtinen, professori Juha Mäkinen sekä dosentti Anna-Liisa Heusala. Raportin laatija on harjoittelujakson aikana hankkinut käsityksen saatavilla olevista julkisista lähteistä ja raportoinut näistä ohjausryhmän toiveet ja tavoitteet huomioon ottaen. Selvitystyön tuloksena syntyneen raportin tarkoituksena on palvella Venäjä-tutkimusta tekeviä kokoamalla yhteen aihepiireittäin keskeisiä, selvitystyön aikana temaattisesti kartoitettuja venäjänkielisiä lähteitä. Alkuperäisesti selvitystyön teemoiksi oli ehdotettu seuraavaa viittä kohtaa: 1. Venäläinen johtaminen ja julkishallinnon kehittäminen 2. Venäläisten käsitykset Suomesta ja suomalaisista 3. Kansalaistoiminta mm. sosiaalisessa mediassa 4. Venäläinen koulutus ja sen kehittäminen, ml. armeijassa 5. Venäläisen nuorison suhde turvallisuuteen ja maanpuolustukseen. Selvitystyön edetessä raportin keskiöön on nostettu erityisesti kaksi viimeistä teemaa, joita on tarkennettu koskemaan Venäjän asepalvelusta ja sotilaallista koulutusta sekä näiden piirissä 2000-luvulla tapahtuneita muutoksia. Raportissa on lisäksi selvitetty Venäjän puolustusvoimien viranomaisrakennetta, päätöksentekoa sekä puolustusvoimien 2000-luvulla läpikäymiä reformeja. Venäjänkielisten lähteiden tietopankin tarkoituksena on ollut toimia yleishyödyllisenä ja avoimena tutkimusta edistävänä työkaluna, jota on työstetty erityisesti jatkoselvitysmahdollisuuksia silmällä pitäen. Lähdetietopankin osalta tehtyä työtä voidaan tarpeen mukaan jatkaa kartoittamalla lisää relevantteja lähteitä tai lisäämällä kartoitettavien teemojen määrää. Tämä raportti on valmistunut ensisijaisesti Maanpuolustuskorkeakoulun sekä Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitoksen käyttöön. Tarpeen mukaan ohjausryhmä tekee raportin pohjalta syventäviä lähdehankintoja Venäjä-tutkimuksen edistämiseksi.

Primaariset ja sekundaariset ominaisuudet Kantin transsendentaalisessa idealismissa

Tutkielma käsittelee sitä, millaisessa suhteessa filosofiassa tunnettu erottelu olioiden primaarisiin ja sekundaarisiin ominaisuuksiin on Immanuel Kantin transsendentaaliseen idealismiin, ja mitä tämän erottelun kautta voidaan Kantin idealismista ymmärtää. Erottelu primaarisiin ja sekundaarisiin ominaisuuksiin voidaan löytää jo antiikin kreikasta, mutta tunnetuimman muotoilun siitä esitti John Locke 1600-luvun lopulla. Hänen mukaansa olioilla on primaarisia eli ensisijaisia ominaisuuksia, kuten koko ja muoto, jotka ovat sekä olioiden itsensä todellisia, perustavia ominaisuuksia että kykyjä synnyttää ihmismielissä ideoita, jotka vastaavat näitä ominaisuuksia. Locken teoriassa primaariset ominaisuudet ovat myös selitysvoimaisia suhteessa muihin ominaisuuksiin. Tämä tarkoittaa, että primaariset ominaisuudet saavat aikaan muut ominaisuudet, jotka puolestaan johtuvat primaarisista ominaisuuksista. Sen sijaan sekundaariset ominaisuudet ovat olioilla itsellään vain kykyinä synnyttää ideoita, jotka kuitenkaan eivät vastaa mitään todellista oliossa. Immanuel Kantin transsendentaalinen idealismi kiistää sen, että voisimme tietää mitään olioiden itsensä ominaisuuksista. Kantin mukaan kaikki havaintomme ja tietomme olioista ja niiden ominaisuuksista on havaitsijasta riippuvaista. Näin ollen olioiden kaikki ominaisuudet ovat siinä mielessä sekundaarisia, että mikään niistä ei ole riippumaton havainnosta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki olioiden ominaisuudet olisivat yhtä olennaisia toisiinsa verrattuna. Kant tekeekin kaikille ihmisille yhteisen ilmiömaailman sisällä Locken erottelua muistuttavan erottelun, joka perustuu olioiden tilallisten ominaisuuksien perustavuudelle. Kantin transsendentaalisessa idealismissa tilallisuuteen ja ajallisuuteen perustuvat ominaisuudet, kuten muoto ja liike, ovat jo a priori -luonteensa vuoksi välttämättömiä ja perustavia ominaisuuksia verrattuna subjektiivisiin ominaisuuksiin, kuten väriin tai makuun, jotka ovat luonteeltaan a posteriori. Näin ollen Kantilla tilallisten ominaisuuksien primaarisuus perustuu tulkintani mukaan sekä fysikaaliselle selittävyydelle että ajan ja tilan a priori -luonteelle transsendentaalisen idealismin järjestelmässä.

Syntyykö Suomeen puulaaksoja - Suomen puutuoteteollisuuden pk-yritysten tila ja tulevaisuus

Metsäteollisuus on tullut Suomeen ulkomaisen pääoman ja tietotaidon avulla vajaat kaksisataa vuotta sitten. Se on toiminut melkein koko jatkosodan jälkeisen ajan suojatussa ympäristössä ja ulkomaisesta kilpailusta riippumattomassa toimintaympäristössä. Kuten Porter ja muut ovat todistaneet, tällainen toimintaympäristö ei kehitä kansainvälisesti kilpailukykyistä teollisuutta globaaleilla markkinoilla. Liittyminen Euroopan unioniin ja sittemmin Euroopan rahaliittoon saattoi puunjalostusteollisuuden täysin uudenlaiseen kilpailutilanteeseen. Sama tapahtui myös alan pk-yrityksille, jotka olivat joutuneet toimimaan heikosti kilpailluilla raaka-ainemarkkinoilla. Tutkimus on tulevaisuudentutkimus, jossa tutkimusongelmia lähestytään kolmen teorian avulla. Porterin klusteriteoria tarjoaa mahdollisuuden arvioida metsäteollisuutta sekä kokonaisuutena että toimivana monimuotoisena organisaationa, jossa kustannukset ja hinta muodostuvat arvoketjun toimijoiden osakustannuksista. Bionomiateoria eli darvinistinen talousteoria testaa suomalaisen puunjalostusteollisuuden pk-yritysten kilpailukykyä ja paineita hakeutua edullisemmille toiminta- alueille. Evoluutioteoria tarkastelee sukupolvenvaihdoksen problematiikkaa. Sukupolvenvaihdoksen onnistuminen muodostuu puutoimialan elämän ja kuoleman kysymykseksi. Tämä on etenkin pk-yrityksiä kohtaava ongelma. Asiaa selvitettiin Mauno Rintalan suorittamalla kyselytutkimuksella Puuteollisuusyrittäjien jäsenistön keskuudessa. Ongelma johtuu suurista sodan jälkeen syntyneistä ikäluokista. Nämä vuosina 1945– 50 syntyneet ovat siirtymässä eläkkeelle vuosien 2005 ja 2015 välillä. Kyseisissä ikäluokissa yritystiheys on noin kaksi kertaa suurempi kuin sen jälkeisissä ikäluokissa. Suoritetun kyselyn sekä muiden suomalaisten ja kansainvälisten tutkimusten perusteella näyttää siltä, että eläkkeelle siirryttäessä vain noin 30 %:lla yrityksistä on jatkaja tiedossa suvusta tai lähipiiristä. Tämä merkitsee sitä, että 70 % eläköityvän ikäluokan omistamista yrityksistä poistuu pysyvästi markkinoilta. Suomessa poistuma merkitsee noin 40 % koko yritysvarannosta eli noin 80 000 yritystä. Tilastot toimivien yritysten määrästä ovat kuitenkin hyvin ristiriitaisia, joten todellista määrää on mahdoton arvioida. Noin suuren määrän poistuminen markkinoilta uhkaa jo hyvinvointivaltion perusrakenteita. Tutkimustulos edellyttää nopeita toimenpiteitä teollisten pkyritysten pelastamiseksi ja säilyttämiseksi Suomessa. Sukupolvenvaihdoksen onnistuminen on tässä prosessissa ensiarvoisessa asemassa. Kaikkien edellä mainittujen yritysten poistuminen markkinoilta edellyttäisi noin 400 000 uuden yrityksen perustamista, koska ainoastaan noin 20 % yrityksistä selviää ensimmäiset kolme vuotta. Tutkimukseen perustuen esitetään prosessimalli sukupolvenvaihdoksen suorittamiseksi. Suomen tärkeimmissä kilpailijamaissa valtioiden metsäomistus on määräävässä asemassa. Meillä metsät ovat yksityisessä omistuksessa ja vain pieni osa valtion omistuksessa. Puumarkkinat toimivat markkinatalouden ehdoilla ilman valtion ohjausta. Ongelmaksi on kehittymässä puun saanti. Metsänomistus on sukupolvien myötä hajaantunut hyvin pieniksi metsälöiksi. Nykyiset metsänomistajat asuvat kaupungeissa ja ovat pääosin palkkatyössä. He eivät ole samalla tavoin riippuvaisia puutuloista kuin heidän esi-isänsä. Metsäverotuksen uudistuminen lisää puun saannin epävarmuutta. Se on muuttumassa pinta-alaverotuksesta puun myynnin verotukseen. Puun myynti on vilkasta ennen järjestelmien vaihtumista ja vähäisempää sen jälkeen. Myös näitä ongelmia on pyritty ratkomaan uudenlaisen metsänomistusmallin avulla. Puuteollisuus on hyvin vanha teollisuudenala. Raaka-aine muodostaa määräävän osan kustannuksista. Muutokset ovat hitaita ja todelliset innovaatiot pitkäkestoisia. Uusia innovaatioita tapahtuu harvoin. Kannattavuutta parannetaan tuoteprosessien ja arvoketjujen kehittämisen kautta. Yhteiskunnan osuus alan kehittämisessä ja säilyttämisessä on ratkaiseva. Asioiden moninaisuus tekee tutkimuksen vaikeaksi, mutta sitäkin tärkeämmäksi kansantalouden kannalta. Tällaisissa suurissa murroksissa korostuu kaikkien päättävien tahojen henkinen valmius ja tahto tehdä oikeita ratkaisuja oikeaan aikaan.

Mitä salaperäisin veikko : Sherlock Holmesin mieskuvan rakentaminen Granadan tuottamissa TV-sarjoissa 1984-1994

Tarkastelen tutkielmassani brittiläisen Granadan vuosina 1984–1994 tuottamien TV-sarjojen rakentamaa mieskuvaa niiden päähenkilöstä Sherlock Holmesista. Millaisena miehenä Sherlock Holmes näyttäytyy sarjan esittämässä viktoriaanisessa kulttuurissa ja millaisen kuvan sarja antaa mieheydestä 1980–1990-lukujen brittiläisessä televisiotuotannossa? Olennaisessa osassa aiheen tutkimista on pääaineiston sijoittaminen tutkimuskontekstiinsa 1980–90-luvuille, jolloin Iso-Britanniassa tehtiin lukuisia 1800-luvun lopulle ja 1900-luvun alkuun sijoittuvia, ns. perinne-elokuvia. Sarjat on sovitettu Sir Arthur Conan Doylen kirjoittamista tarinoista ja ne liittyvät myös vahvasti Sherlock Holmesin audiovisuaaliseen perinteeseen. Mieskuvan rakentumisen tarkastelussa nostan esiin kaksi teemaa: sosiaaliset suhteet ja eksentrisyyden. Millainen mies Sherlock Holmes on veljensä, ystävänsä tai sarjassa nähtävien naishahmojen seurassa? Millä tavalla nämä sosiaaliset suhteet luovat Holmesin mieskuvan monimuotoisuutta? Millä tavoin Sherlock Holmes voidaan nähdään eksentrisenä kulttuurihistoriallisesta näkökulmasta tarkasteltuna? Eksentrisyydestä puhuessani nostan esiin sarjoissa Holmesia esittävän Jeremy Brettin, jonka oma persoona kietoutuu hänen tulkintaansa tiiviisti. Pohdin mm. miesten välistä ystävyyttä ja horjuvan terveyden vaikutusta mieskuvaan. Pääaineistonani toimivat Granadan tuottamat TV-sarjat, jotka sisältävät 41 jaksoa. Analysoin sarjojen kohtauksia ja avaan tutkimusteemojani niiden kautta. Kiinnitän huomiota pieniin yksityiskohtiin, kuten repliikkeihin, eleisiin ja äänenpainoihin. Niiden kautta rakentuu Sherlock Holmesin moniulotteinen mieskuva. Sosiaaliset suhteet luovat eksentrisyydelle elinympäristön, ja erikoinen käyttäytyminen nousee parhaiten esiin kanssakäymisessä toisten hahmojen kanssa. Holmes käyttäytyy eri ihmisten seurassa selkeästi erilaisin tavoin, jotka riippuvat esimerkiksi vastapuolen sukupuolesta tai yhteiskunnallisesta asemasta. Holmesin eksentrisyys jakautuu kahtia positiivisen puolen linkittyessä vahvasti hänen työhönsä ja negatiivisten piirteiden tullessa esiin maanis-depressiivisyyttä sairastaneen Jeremy Brettin tulkinnassa.