Eurojärjestelmän vakuudet kotimaisten markkinoiden näkökulmasta

Tutkimus kohdistuu Eurojärjestelmän vakuuksien tarkasteluun teoreetti-sesta näkökulmasta. Tutkimus perustuu Eurojärjestelmän sääntelyyn ja kansalliseen lainsäädäntöön, joiden yhteensovittaminen Euroalueella on luonut omanlaisensa järjestelmän. Eurojärjestelmän vakuushallinnan kehikko on monipuolinen tarkastelun kohde ja tutkimuksen mukaan kotimaisen markkinan yhteensovittaminen sekä arvostaminen ovat onnistuneet toistaiseksi, mutta tulevaisuudessa on näkyvissä haasteita. Toisaalta tutkimuksen mukaan käynnissä oleva taloudellinen tilanne on ajanut Eurojärjestelmän uusien ongelmien eteen, joiden keskuksessa ovat Eurojärjestelmän saatavien turvaaminen jokaisessa mahdollisessa tilanteessa. Tämä on haaste jonka Eurojärjestelmä on ottanut huomioon teoriassa ja vakuushallinnan riskienhallintakehikko kehittyy jatkuvasti. Kotimaisten velkainstrumenttien kohdalla ei ole vastaanvanlaista monipuolisuutta, kuin muualla Eurojärjestelmässä.

The role of emotional state, sexual arousal, and alcohol intoxication as situational factors associated with adults’ online sexual contact with children and adolescents

In the present study we explored whether and how the situational factors; emotional states, sexual arousal, and alcohol intoxication influenced the propensity in adults to engage in online sexual contact with children (13 or younger) and adolescents (14 – 17 year olds). The results were compared to a group of adults that had engaged in online sexual contact with adults only (18 or older). We also looked at the variation over time within these situational factors during the online sexual contact with a child, an adolescent, or an adult. The present study was an online self-report survey to the adult populations in Finland, Sweden, and Germany, with a final sample (N = 776) of women and men who were active on the Internet. The participants were asked to report whether, how, and with whom they had engaged in online sexual contact. The results showed that more men than women reported online sexual contact with persons of all age groups, and that the situational factors; emotional states and sexual arousal influenced the propensity in both women and men to engage in online sexual contact with children and adolescents. However, the effects of alcohol intoxication were small and significant only for men. These results indicate that higher levels of emotional state and sexual arousal might increase the propensity to go against social norms and contact children and adolescents online for sexual purposes, but it can also imply that that those who look for online sexual contact online with children and adolescents, are more emotionally and/or sexually aroused than the group that only seek adult company or that these are post-hoc explanations for such sexual activities.

Olika aspekter av psykisk hälsa, stödsamtal och psykoterapi för personer med utvecklingsstörning : en kartläggning i Svenskfinland

Olika aspekter av psykisk hälsa och psykoterapi för personer med utvecklingsstörning undersöktes med hjälp av intervjuer. Syftet var att göra en kartläggning över erfarenheter och åsikter bland personer som arbetar med utvecklingsstörda i Svenskfinland. Totalt deltog 15 personer i undersökningen, 10 omsorgspsykologer, 4 socialkuratorer och en privatpraktiserande psykoterapeut. Deras erfarenhet av arbete med personer med utvecklingsstörning var i medeltal 17,3 år. Undersökningens resultat visar att psykisk ohälsa är ofta förekommande bland personer med utvecklingsstörning och att utvecklingsstörningen numera ofta särskiljs från psykiska störningar. Det är förändringar i beteendet som är signalen på psykisk ohälsa och oförmågan att uttrycka sitt mående som är det största hindret till att få lämplig vård. Andra hinder är bristen på ett fungerande samarbete mellan omsorg, sjukvård och mentalvård och okunskap beträffande många olika aspekter av psykisk ohälsa hos utvecklingsstörda. Inställningen till psykoterapi för utvecklingsstörda håller på att förändras till det positivare, och man börjar även uppmärksamma handikappmedvetenhet och identitetsutveckling samt dess betydelse för den psykiska hälsan. Denna undersökning betonar mötet mellan terapeut och klient som en betydelsefull faktor i samtal med personer med utvecklingsstörning. Resultaten stöder forskning på området, och fördjupar förståelsen av de olika aspekterna kring psykisk hälsa, stödsamtal och psykoterapi för personer med utvecklingsstörning.

Tionde läseåret och naturens inverkan på ungdomars välbefinnande

En kvantitativ undersökning med en före-efter-design utfördes med 39 ungdomar, 17 pojkar, 22 flickor, i åldern 15-17 år, vid linjen Base Camp vid Kronoby folkhögskola som målgrupp. Linjen Base Camp är ett s.k. tionde läsår med betoning på friluftsliv samt satsning på individen och de färdigheter han eller hon är bra på eller vill utveckla. Undersökningen försöker ge en bild av hur tionde läsåret och naturen upplevs och inverkar på ungdomars välbefinnande, genom The Warwick-Edinburgh Mental Well-being Scale och Antonovskys KASAM-frågeformulär, samt en intervju. Av resultatet framgick att ungdomars välbefinnande tenderade att vara högre efter året på Base Camp. Värdena för känsla av sammanhang med dess underkategorier meningsfullhet, begriplighet och hanterbarhet var vid tidpunkten efter Base Camp goda. Året på Base Camp hade gett ungdomarna upplevelser och kunskap samt framtidsplaner, och de upplevde att de blivit sedda som individer.

Kiinnipito erityisluokanopettajan työvälineenä

Suomalaisissa kouluissa tapahtuvaa kiinnipitoa on tutkittu hyvin vähän. Tämän tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää, miten yleistä kiinnipito on erityisluokanopettajien työssä, millainen on itse kiinnipitotilanne, millaisia seurauksia kiinnipidolla on, pystytäänkö kiinnipitoa ennaltaehkäisemään, ja jos pystytään, millaisin keinoin sekä millaisia valmiuksia kiinnipitoon erityisluokanopettajan koulutuksessa saa. Tutkimuksessa käytetään sekä laadullista että määrällistä tutkimusmenetelmää. Aineistonkeruujärjestelmänä käytettiin sähköistä kyselylomaketta. Vastaajina oli 18 erityisluokanopettajaa ympäri Suomea. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Tutkimustulosten mukaan erityisluokanopettajat käyttävät kiinnipitoa melko paljon. Kiinnipitoa käytettiin lähes aina estämään lasta vahingoittamasta itseään tai muita. Suurin osa kiinnipidettävistä oppilaista oli poikia. Kiinnipitojen kestot vaihtelivat minuuteista yli puoleen tuntiin ja kiinnipitäjänä toimi yleensä erityisluokanopettaja toisen aikuisen kanssa. Kiinnipitotilanteeseen joutuminen oli lähes aina etukäteen aistittavissa, ja usein sen syntymistä aikuinen pystyi ennaltaehkäisemään omalla käyttäytymisellään. Kyselyyn vastanneiden mukaan kiinnipito ei ollut mieluisa tehtävä eikä sen käytöstä koettu olevan pelkästään hyötyä, vaan siitä saattoi olla myös haittaa. Lähes puolet vastaajista oli sitä mieltä, että luottamus oppilaan ja kiinnipitäjän välillä lisääntyi kiinnipitotilanteen jälkeen. Kiinnipitotilannetta haluttiin työstää jälkikäteen niin oppilaan kuin kollegojenkin kanssa. Raportointia pidettiin tärkeänä, ja kaikki vastaajat raportoivat kiinnipidot joko virallisesti tai epävirallisesti. Kiinnipitokoulutusta oli saatu lähinnä täydennyskoulutuksissa, mutta sitä toivottiin lisää opettajankoulutukseen. Tämä tutkimus täyttää osaltaan suomalaisen koulun kiinnipitokäytänteitä koskevaa tutkimuksen tyhjiötä. Sen tuloksia voi käyttää hyväksi esimerkiksi silloin, kun kouluhallinnossa, kunnissa ja yksittäisissä kouluissa laaditaan oppilaan fyysistä rajoittamista koskevaa ohjeistusta.