6. - 9.-luokkalaisten tyttöjen äitien asenteet HPV-rokotuksen taustalla ja asenteita mahdollisesti selittävät tekijät Espoossa ja Oulussa

Ihmisen papilloomaviruksia eli HPV-viruksia tunnetaan yli 100. Niistä noin 40 esiintyy genitaalialueella ja voi aiheuttaa infektion. Väestöstä 70 - 80 prosenttia saa elämänsä aikana sukupuolielinten HPV-infektion. Useimmat HPV-infektiot parantuvat itsestään, mutta ne infektiot, jotka eivät parane, voivat hoitamattomana johtaa kohdunkaulan-syövän kehittymiseen 10 - 12 vuoden kuluessa. HPV-infektion aiheuttamien solumuutosten seulonta ja hoito sekä kohdunkaulansyövän hoito ja seuranta aiheuttavat yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia. Rokote HPV-infektiota vastaan on ollut markkinoilla vuodesta 2006 ja vuonna 2013 se otettiin mukaan Suomen kansalliseen rokotusohjelmaan. Rokotus on tarkoitettu 11 - 12 -vuotiaille tytöille ja kahden ensimmäisen rokotusohjelmavuoden aikana rokotus-ohjelmaa täydentävästi 13 - 15 -vuotiaille tytöille. HPV-rokotteen tuloa kansalliseen rokotusohjelmaan saatteli eräänlainen mediakohu. Erityisesti sosiaalisessa mediassa levisi väitteitä, että rokotus ei olisi turvallinen ja että sillä olisi vakavia haittavaikutuksia. Väitteet aiheuttivat epätietoisuutta ja huolta vanhempien keskuudessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL arvioi jo aikaisessa vaiheessa, että HPV-rokotuskattavuuksissa tulisi olemaan kaupunkien välisiä eroja. THL halusi selvittää mistä rokotuskattavuuserot kaupunkien välillä johtuvat ja ovatko äitien asenteet erilaisia HPV-rokotuksen taustalla kaupungista riippuen. Lisäksi haluttiin selvittää mitä äidit tiesivät HPV-infektiosta, mistä tietolähteistä äidit olivat saaneet tietonsa ja mitä tietolähteitä he pitivät luotettavina. Tutkimus toteutettiin valittujen koulujen Wilma-järjestelmän kautta internetkyselynä 6. - 9.-luokkalaisten tyttöjen äideille Espoossa ja Oulussa. Vastauksia saatiin 685. Vastausten perusteella selkeitä asenne- tai tietoeroja kaupunkien välillä oli hyvin vähän. Kuitenkin kun vastaajat jaettiin kolmeen ryhmään sen perusteella, miten he suhtautuivat HPV-rokotteeseen, selkeitä asenne-eroja tuli esille. Tässä tutkimuksessa keskityttiin vertailemaan kahta asenneryhmää; HPV-rokotteeseen erityisen myönteisesti suhtautuvia ja HPV-rokotteeseen kriittisesti suhtautuvia. Tulosten perusteella korkeampi koulutus, parempi ammattiasema ja korkea tulotaso lisäsivät vastaajan myönteisyyttä HPV-rokotusta kohtaan. HPV-rokotukseen myönteisesti suhtautuvat luottivat erittäin paljon Suomen ja Euroopan terveys-viranomaisiin ja terveydenhuollon ammattilaisiin. HPV-rokotukseen kriittisesti suhtautuvat olivat vähemmän koulutettuja, alemmassa ammattiasemassa ja heidän tulotasonsa oli matalampi. Tässä ryhmässä luottamus viranomaisiin ja terveydenhuollon ammattilaisiin oli selkeästi heikompi kuin HPV-rokotukseen myönteisesti suhtautuvassa ryhmässä. Uskonnollisuus näytti tämän tutkimuksen perusteella lisäävän vastaajan kriittistä asennetta HPV-rokotusta kohtaan. Kaikissa vastaajaryhmissä pelko haitta-vaikutuksista oli yleisin HPV-rokotukseen liitetty negatiivinen asia.

Yritysten kuljetusvirrat ja varastointi Pohjois-Euroopassa

Tämän työn tavoitteena on luoda kuva yritysten kuljetusvirroista ja varastointiratkaisuista Pohjois-Euroopassa. Päätutkimusmenetelmänä käytettiin verkkopohjaista kyselyä, jolla pyrittiin keräämään tietoa Suomen, Ruotsin ja Viron suurimpien yritysten logistisista ratkaisuista. Kyselytutkimus toteutettiin yhteistyössä Tallinnan teknillisen yliopiston sekä Jönköpingin yliopiston kanssa. Toimivat kuljetusjärjestelmät ovat nykyään elintärkeitä, sillä ne luovat edellytykset talouden kasvulle ja hyvinvoinnin lisääntymiselle. Myös akateemisessa tutkimuksessa on havaittu, että yritysten todellisista toiminnoista ja luvuista tulisi saada lisää tietoa. Tässä työssä kerättiin ja analysoitiin tietoa yritysten kuljetusyksiköistä, kuljetusmuodoista, kuljetuskustannuksista, kuljetusvirroista eri maiden välillä, varastointiratkaisuista sekä kabotaasikuljetusten ja rikkidirektiivin vaikutuksista. Kirjallisuus- ja kyselytutkimuksen perusteella puoliperävaunu ja kumipyöräkuljetukset ovat Pohjois-Euroopan suosituimmat kuljetuskeinot. Kyselytulosten mukaan varsinkaan suomalaiset yritykset eivät juuri käytä rautatiekuljetuksia, eikä rautatieyhteyttä pidetty tärkeänä varastojen sijainnista päätettäessä. Kuljetusvirrat Kiinan ja Euroopan välillä suuntautuvat Kiinasta Eurooppaan päin. Kiinasta tuleva kuljetusvirta tulee todennäköisesti pysymään vahvana myös tulevaisuudessa. Venäjän ja Euroopan väliset kuljetusvirrat suuntautuvat kyselytulosten perusteella Euroopasta Venäjälle päin. Pohjois-Euroopassa yrityksillä on käytössä pieniä ja keskikokoisia varastoja sekä suurempia jakelukeskuksia. Tulevaisuudessa varastot vaikuttaisivat keskittyvän hieman suuremmiksi yksiköiksi. Kyselytutkimuksen mukaan kabotaasikuljetukset ovat laskeneet ainakin joidenkin yritysten maantiekuljetusten kustannuksia. Rikkidirektiivin puolestaan odotetaan nostavan merikuljetusten hintoja sekä yritysten kuljetuskustannuksia huomattavasti.

Ammattisotilaiden sotilaskurinpitomenettely ja virkamiesoikeudelliset sanktiot kaksoisrangaistuksen näkökulmasta

Tämän tutkimusmenetelmältään oikeusdogmaattisen tutkielman tarkoituksena on vastata kysymykseen ulottuuko ne bis in idem - kielto, eli kielto rangaista kahdesti samasta asiasta sotilaskurinpitomenettelyn seurauksena määrättyihin kurinpitorangaistuksiin ja ammattisotilaan virkamiesoikeudellisiin sanktioihin virkarikosten, virkamieslain seuraamusten ja määräaikaisen erottamisen osalta. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että sotilaskurinpitomenettelyssä ja sotilasoikeudenkäyntiasiana tuomittavia sotilasrikoksia (RL 45) ja rikosoikeudellisen virkavastuun perusteella tuomittavia virkarikoksia (RL 40) koskettaa ne bis in idem - kielto, vaikka tekoon voi syyllistyä sotilasrikosten osalta vain sotilaat ja virkarikosten osalta kaikki virkamiehet. Virkamieslain seuraamusten ja määräaikaisen erottamisen osalta tilanne on epäselvä, vaikkakin Korkein hallinto-oikeus on aiemmin päättänyt, että virkamiesoikeudelliset sanktiot, mukaan lukien määräaikainen erottaminen, eivät kuulu Euroopan ihmisoikeussopimuksen soveltamisalaan. Epäselvyyden aiheuttavat 1) Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen muuttunut käytäntö koskien asian samuutta. 2) Virkamieslain muutos hallintolainkäyttölain suuntaan (virkamieslautakunnan lakkauttaminen) ja tätä lakimuutosta koskevat hallituksen esityksen perustelut. 3) Korkeimman oikeuden muuttunut ratkaisukäytäntö koskien asian samanaikaista vireilläoloa. 4) Korkeimman oikeuden tuomio, missä ammattisotilas jätettiin palvelusrikokseen (RL 45:1) tuomitsematta kohtuullistamisperusteilla (RL 6:7.1) saatuaan ensin virkamieslain 24 § varoituksen. Korkeimman oikeuden kanta virkamieslain ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen suhteesta saadaan pian, sillä asia on korkeimman oikeuden käsittelyssä. Määräaikaisen erottamisen osalta ratkaisu saatanee samassa yhteydessä kun korkein oikeus ratkaisee virkamieslain ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen suhteen. Mikäli näin ei käy, kannattaa ratkaisu tarvittaessa hakea aina Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta saakka. Tällöin riitauttaa kannattaa tapaus, missä määräaikaisen erottamisen perusteena on tosiasiallisesti ollut rikoslakirikoksen johdosta saatu tuomio.

Sähköyhtiöiden liiketoiminnan tulevaisuudennäkymiä muuttuvilla sähkömarkkinoilla

Diplomityö tehtiin taustatutkimukseksi Komartek Oyj:n Kolibri-projektiin, jonka tarkoituksena on tuottaa uuden sukupolven asiakastietojärjestelmä sähköyhtiöille. Työn tarkoituksena oli kartoittaa sähkömarkkinoiden liiketoiminnan nykytilaa ja lähitulevaisuutta, kun sähkömarkkinoiden täydellisestä vapautumisesta on kulunut viisi vuotta. Kirjallisuuden perusteella tutkittiin markkinoiden vapautumista ja sähkömarkkinoiden nykyistä tilannetta. Työssä pohdittiin myös nykyisten markkinoiden toimijoitaja heidän toimintakenttäänsä. Toimintakenttää kartoitettiin myös päästökaupan ja hajautetun energiantuotannon kannalta. Diplomityön yhteydessä tehtiin kaksi haastattelututkimusta. Asiantuntijahaastattelu tehtiin 30 alan asiantuntijalle sähköpostitse Delphoi-menetelmällä ja tutkimuksen tarkoitus oli kerätä tietoa sähköyhtiöiden toimintaympäristön luomista uhkista ja mahdollisuuksista. Sähköyhtiöihin tehdyssä haastattelututkimuksessa haastateltiin 13 sähköyhtiön edustajaa. Tutkimuksen tarkoitus oli kartoittaa yhtiöiden tekemiä toimenpiteitä ja strategioita muuttuvassa toimintaympäristössä. Sähkömarkkinoiden rakennemuutos ei ole liiketoiminnan kannalta vielä loppunut. Useat sähköyhtiöt harjoittavat toimintaansa sekä vanhan että uuden tilanteen mukaan. Lisäksi edelleen odotetaan suuria muutoksia toimintakentässä esimerkiksi päästökaupan ja Euroopan sähkömarkkinoiden avaamisen suhteen. Toisaalta sähkömarkkinoidenavaaminen on tuonut toimijoille myös uusia mahdollisuuksia laajentaa tai tehostaa toimintaansa. Sähkömarkkinoiden liiketoiminnasta olisi hyvä tehdä lisäselvityksiä markkinatilanteen vakiinnuttua.

Convergence withEU environmental legislation in Russia and Kyoto Protocol effects on certain power plants in Russia

Venäjällä uudistetaan sähkömarkkinoita. Uudistamisella pyritään vapauttamaan sähkömarkkinat ja lisäämään kilpailua energiasektorilla. Sähkömarkkinoiden vapauttamisen tarkoitus on energiasektorin hyötysuhteen nostaminen ja investointien houkutteleminen sektorille. Venäjä on ratifioinut Kioton protokollan, mikä energiasektorin kannalta on tärkeää, koska protokollan yhteistoteutusmekanismin kautta saadaan houkuteltua investointeja sektorille. Venäjän sähkömarkkinoiden vapauttamisen pitkäaikainen tähtäin on Venäjän ja Euroopan sähkömarkkinoiden integroituminen, joka tarkoittaa myös ympäristölainsäädännönyhtenäistämistä. Tämä tutkimus on osa Fortum Oyj:n tarjoamaa teknistä katselmusta Venäjällä toimivalle sähköyhtiölle, TGC-9:lle. Tässä työssä keskitytään TGC-9:n omistamien energiatuotantolaitoksien happamoitumista aiheuttaviin ilmapäästöihin ja pölypäästöihin. Tutkimuksessa pyritään myös löytämään Kioton protokollan yhteistoteutusmekanismi hyödyntämiskohteita. NOx -päästöt tulevat olemaan suurin haaste TGC-9:lle, jos ympäristöstandardit yhdenmukaistetaan. Yhteistoteutusmekanismin hyödyntämiskohteita löydettiin neljä: koksaamokaasun hyödyntäminen, maakaasun korvaaminen kuoren poltolla ja kaksi tapausta liittyen laitoksien hyötysuhteen nostamiseen.

Customer expectation study in product development process and its role in strategy formulation

Tämä työ on tehty kansainväliselle metsäteollisuusyritykselle. Työn lähtökohtana oli tarve tutkia yrityksen mahdollisuuksia laajentaa toimintaansa uudelle markkinasegmentille, eläinruokapakkausmarkkinoille. Johtuen maailmanlaajuisesta eläinruoankulutuksen kasvusta, eläinruokapakkaukset ovat yritykselle mielenkiintoinen uusi markkina-alue. Onnistunut markkinoilletulo vaatii asiakastarpeiden ja -odotusten huomioimista tuotekehitys- ja markkinastrategian muodostamisessa. Tämän työn tavoitteena oli selvittää asiakkaiden odotuksia eläinruokapakkauksille, sekä mallintaa alalla vallitsevia ostoprosesseja. Asiakastarvetutkimus suunniteltiin perustuen kirjallisuuteen ja alustaviin markkina- ja asiakasanalyyseihin. Alustavat analyysit ovat tarpeellisia lähtötilanteen ja trendien selvittämiseksi. Itse tutkimus toteutettiin semi-konstruktoituna teemahaastatteluna. Haastateltavat edustivat USA:n ja Euroopan johtavia eläinruokavalmistajia ja pakkausten jatkojalostajia. Työn tuloksena saatiin yksityiskohtaista tietoa asiakkaiden odotuksista eläinruokapakkauksille, paperin ominaisuuksille ja paperitoimittajille. Lisäksi mallinnettiin ostoprosesseja paperitoimittajien, pakkausten jalostajien ja eläinruokavalmistajien välillä. Tulosten perusteella on analysoitu yrityksen mahdollisuuksia menestyä uudella markkinasegmentillä. Lisäksi työssä annettiin ehdotuksia tuotekehitys- ja markkinastrategian muodostamiseen.

Competitive Analysis of the Northwest Russian Transport Logistics Cluster – Finnish Perspective

Tutkimus tarkastelee Luoteis-Venäjän liikennelogistiikkaklusteria. Tarkoitus on selvittää klusterin nykyinen rakenne ja kilpailukyky sekä klusterin tarjoamat liiketoimintamahdollisuudet suomalaisille logistiikkayrityksille. Työssä käsitellään neljää perusliikennemuotoa: rautatie-, maantie-, meri- ja sisävesi-, sekä ilmaliikennettä. Tutkimuksen aineisto on kerätty tutkimusta varten laadituista kyselyistä, haastatteluista sekä aiemmin julkaistusta materiaalista. Venäjä on suunnitellut kehittävänsä voimakkaasti liikenneinfrastruktuuria, mm. julkaisemalla protektionistisen liikennestrategiasuunnitelman. Ongelmana ovat olleet toteutukset, jotka ovat jääneet yleensä puutteellisiksi. Tällä hetkellä todellista kilpailukykyä löytyy ainoastaan rautatieliikenteestä, muut kolme liikennemuotoa omaavat potentiaalisen kilpailukyvyn. Venäjällä on mahdollisuus hyötyä laajasta pinta-alastaan Aasian ja Euroopan liikenteen yhdistäjänä. Yksi konkreettisimmista esimerkeistä on Trans Siperian rautatie, joka kaipaisi vielä lisäkehitystä. Suomi on toiminut Venäjän liikenteessä arvotavaran kauttakulkumaana, vuonna 2003 noin 30–40 % Venäjän tuonnin arvosta kulki Suomen kautta. Venäjälle tullaan tuomaan arvotavaraa vielä useita vuosia, mutta reittien osalta kilpailu on tiukentunut. Suomalaisten yritysten liiketoimintamahdollisuuksiin esitetään kaksi mallia: kauttakulkuliikenteen lisäarvologistiset (VAL) operaatiot Suomessa tai etabloituminen Venäjän logistisiin ketjuihin. Suomalaisten olisi syytä parantaa yhteistyötään yritysten ja yliopistojen ym. koulutuslaitosten välillä. Myös yhteistyökumppaneiden hakeminen esimerkiksi Ruotsista voisi tuoda merkittäviä etuja. Suomalaista osaamista voitaisiin hyödyntää parhaiten etabloitumalla Venäjän markkinoille, esimerkiksi keskittymällä Venäjän logististen ketjujen johtamiseen. Myös VAL palveluiden johtamiseen Venäjällä olisi erittäin hyvä tilaisuus, koska Venäjän oma tietotaito logistiikassa ei ole vielä kehittynyt kansainväliselle tasolle, mutta kustannustaso on alhaisempi kuin Suomessa.

Vuosina 1995-1999 myönnettyjen yritystukien vaikuttavuus Etelä-Savossa

Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida yritystukien vaikuttavuutta Etelä-Savon metalli- ja puuteollisuuden pienten ja keskisuurten yritysten yleisen kehityksen sekä tuille Suomen laissa ja Euroopan unionin rakennepolitiikassa asetettujen tavoitteiden näkökulmasta. Tuettujen yritysten kehitystä verrattiin ensin muiden Etelä-Savon puu- ja metalliteollisuusyritysten kehitykseen tilastotietojen avulla, minkä jälkeen vaikuttavuuden arviointia syvennettiin haastattelemalla tukea saaneiden yritysten avainhenkilöitä. Arviointi osoitti, että tuella on saatu Etelä-Savossa aikaan samanlaisia vaikutuksia kuin muuallakin Suomessa. Yritystukien avulla voidaan pääasiassa nopeuttaa yritysten hankkeiden toteutusta ja parantaa hankkeiden laatua. Tämä tukien hankkeisiin tuoma lisäarvo ilmenee tuettujen yritysten keskimääräistä voimakkaampana kehityksenä. Kokonaisuutena yritystukijärjestelmä toimii hyvin ja sen avulla voidaan saavuttaa Suomen lain ja Euroopan unionin rakennepolitiikan yritystuille asettamia tavoitteita. Keskeisin tukijärjestelmän kehittämiskohde liittyy tukien kohdistamiseen. Yritystuet pitäisi entistä tehokkaammin pystyä ohjaamaan kehittymiskelpoisille yrityksille, joille tuki on hankkeen toteuttamisen ehdoton edellytys.

Pankkien vakavaraisuuskehikon uudistaminen erityisesti markkinakurin edellytysten kannalta

Tutkielman tavoitteena on kuvata ja analysoida valmisteilla olevan pankkien vakavaraisuuskehikon uudistuksen eri osa-alueita erityisesti markkinakurin edellytysten parantamisen kannalta keskittyen julkistamisvaatimuksiin. Lisäksi tutkielmassa arvioidaan koko uudistuksen pankille ja sen eri intressiryhmille aiheuttamia seurauksia, uudistuksen hyviä ja huonoja puolia sekä mahdollisia ongelmakohtia. Tutkielma perustuu Baselin pankkivalvontakomitean ja Euroopan komission toisiin ehdotuksiin vakavaraisuuskehikon uudistamiseksi. Lisää perspektiiviä antavat aiheesta kirjoitetut artikkelit ja julkaisut sekä haastattelut. Pankkien vakavaraisuuskehikon uudistus muodostuu kolmesta toisiaan täydentävästä niin kutsutusta pilarista, jotka ovat 1) vähimmäisvakavaraisuuden laskentatapa, 2) valvontaprosessin vahvistaminen ja 3) markkinakurin edellytysten parantaminen. Uudistus on vielä kesken ja sen sisältö muuttuu jatkuvasti eri tahojen kantojen kirkastuessa. Varsinaisten johtopäätösten teko on siis vielä liian aikaista, mutta jo nyt on selvää, että kyseessä on laaja ja merkittävä uudistus. Se muun muassa mahdollistaa sisäisten riskiluokitusten käytön ja kannustaa pankkeja tehokkaampaan riskien hallintaan sekä moninkertaistaa julkistettavan tiedon määrän nykyiseen säännöstöön verrattuna. Uudistuksen suuntalinjoista vallitsee kansainvälinen yhteisymmärrys, mutta monia ongelmia on vielä ratkaistava. Sen vuoksi laatijatahot ovat päättäneet antaa vielä kolmannen ehdotuksen ennen lopullista päätöstä. Suurimpia huolenaiheita ovat tällä hetkellä yhdenmukainen kansainvälinen täytäntöönpano ja säännösten tasapuolinen noudattaminen. Myös kehikon yksityiskohtaisuus arveluttaa monia.

Laskentatoimen tutkimus Suomessa vuosina 1985-1999

Tutkimuksen tavoitteena on analysoida laskentatoimen kauppatieteellisiä väitöskirjatutkimuksia vuosilta 1985-1999. Väitöskirjoista tutkitaan: missä yliopistoissa ne on tehty, ketkä tutkimuksia ovat tehneet, mitä on tutkittu ja mitä tutkimusmetodologiaa on käytetty. Lisäksi suoritetaan vertailua edellisiin vuosikymmeniin sekä USA:n ja Euroopan tutkimuksiin. Tutkimusote on nomoteettinen. Laskentatoimen väitöskirjat vuosilta 1985-1999 luokitellaan ja analysoidaan tutkimusten aihepiirin, tutkimusotteen ja tutkimusten ongelma-alueen perusteella. Analyyseistä saatuja tiivistettyjä tuloksia vertaillaan Juha ja Salme Näsin (1985) vuosien 1940-1984 laskentatoimen väitöskirjojen tutkimustuloksiin. Lopputuloksena todetaan, että vuosien 1985-1999 väitöskirjatutkimusten aihepiirit ovat keskittyneet johdon päätöksentekoon, väitöskirjojen tutkimusotteissa nomoteettinen tutkimusote on menettänyt johtoasemansa toiminta-analyyttisella tutkimusotteelle sekä ongelma-alueidensa perusteella väitöskirjat ovat suuntautuneet yrityksen taloudelliseen toimintaan.

Näkökulmia kielen oppimisen käytäntöihin. Turun yliopiston kielikeskus 30 vuotta - Perspectives on Language Learning in Practice. University of Turku Language Centre 30-year Celebration

Tämä julkaisu ilmestyy Turussa 18.–19.5.2009 järjestettävien valtakunnallisten kielikeskuspäivien yhteydessä. Turun yliopiston kielikeskus viettää samaan aikaan 30-vuotisjuhlaansa. Erään luokittelun mukaan 30–45-vuotias elää varsinaista keski-ikäänsä, kun taas joissakin katsotaan, että 28–35 vuoden ikä on vasta ns. jäsentymisen vaihe ja että varhainenkin keski-ikä sijoittuu vasta ikävuosiin 35–42. Voitaneen siis sanoa, että kielikeskus on ainakin ohittanut nuoruusvuodet ja on jäsentymässä tai siirtymässä keski-ikään. Tämä tuo mukanaan tietynlaista kypsymistä, itsensä varaan asettumista, imagon ja profiilin vakiintumista. Tähän kasvuun saattaa liittyä myös jonkinlainen aikuistumisen kriisi. Sen myötä kuitenkin ymmärrys lisääntyy ja oman paikan rakentaminen yliopistoyhteisössä voimistuu. Arvo- ja ajatusmaailmaan tulee uusia kehityspiirteitä: olemassaolon ja toiminnan syvemmät perustelut, illuusioiden väheneminen, hallinnan tunne, tyydytys onnistuneesta toiminnasta ja realistinen voiman tunto. Laitos esittäytyy julkaisussa 13 kirjoituksen välityksellä. Tekstit ovat sisällöltään ja käsittelytavaltaan hyvin erilaisia, mutta juuri sellaisina ne valottavat monipuolisesti laitoksen ja sen henkilökunnan toimintaa ja tuntemuksia. Kuvaukset valaisevat laitoksen erikoisluonnetta ja kuvailevat henkilökunnan erilaisia tehtäviä. Kielikeskus paljastuu dynaamisemmaksi ja heterogeenisemmaksi yksiköksi kuin ensi silmäyksellä saattaa luulla, mutta juuri siinä piilee sen voima ja rikkaus. Juhlakirjaan toivottiin kirjoituksia kielikeskuksen opetukseen tai toimintaan liittyvistä aiheista. Kirjaan sisältyy selontekojen ja kuvausten lisäksi muutamia tiukan tieteellisiä artikkeleita. Joukossa on myös joitakin esseitä, jotka koskettelevat kielen ja kulttuurin välisiä suhteita ja luovat katsauksia kielikeskuksen monikulttuuriseen arkeen. Useassa kirjoituksessa käsitellään kielipedagogisia ja -didaktisia kysymyksiä. Erityisesti tulee esiin kielikeskuksessa viime vuosina tehty uudistustyö opetuksen ja oppimisedellytysten parantamiseksi. Samalla kun muun muassa opetusteknologiaa ja kielen oppimisen käytäntöjä virtuaalisissa oppimisympäristöissä on kehitetty, opettajan rooli on muovautunut uudentyyppiseksi: perinteisen opetushenkilöstön ja muun henkilökunnan tehtävät ja toimenkuva ovat selvästi lähentyneet toisiaan. Tämä suuntaus on jatkunut jo kauan ja jatkunee tulevaisuudessakin. Kolmekymmentä viime vuotta ovat olleet yliopistossa erittäin nopean muutoksen aikaa. Tämä on näkynyt erityisesti kielikeskuksen toiminnan laajenemisessa ja kehityksessä, joissa tosin on ollut notkahduksiakin. Varsinkin nopea kansainvälistyminen, Euroopan yhteisön laajentuminen ja koko maailman avautuminen ovat tuoneet mukanaan uusia haasteita, joihin kielikeskus on heti tarttunut: kielivalikoimaa on laajennettava, kielitaitoa kohennettava ja erilaisia kulttuureja tunnettava ja ymmärrettävä syvällisemmin. Turun yliopiston kielikeskus pyrkii omalta osaltaan täyttämään nämä velvoitteet ja luomaan toiminnallaan mahdollisimman hyvät edellytykset yliopiston kansainvälistymiselle. Nämä seikat on otettu huomioon laitoksen toimintalinjojen suunnittelussa ja kehittämisessä. Kieli-ja viestintäopintojen rakenteiden uudistamista jatketaan yhteistyössä tiedekuntien kanssa. Opintojen valinnaisuutta ja vapaaehtoisuutta pyritään lisäämään sekä turvaamaan kielivalintojen monipuolisuus ja kieliosaamisen laajaalaisuus resurssien mukaan. Toimintaa kehitetään niin, että siinä otetaan entistä paremmin huomioon yhteiskunnan monikulttuuristuminen ja Euroopan komission tavoite, jonka mukaan jokaisen EU- kansalaisen tulisi osata oman äidinkielensä lisäksi vähintään kahta yhteisön kieltä. Samalla otetaan huomioon globalisaation tuomat uudet haasteet tukemalla tärkeimpien Euroopan yhteisön ulkopuolisten kielten opetusta (mm. venäjä, kiina, japani, arabia). Edelleen kielikeskus seuraa tarkoin keskustelua Suomen kielikoulutuspolitiikan perusteista ja tavoitteista ja ottaa toimintansa suunnittelussa huomioon valtakunnalliset suositukset Suomen kielikoulutuksen uudistamiseksi vastaamaan nykypäivän ja tulevaisuuden tarpeita ja tavoitteita. Se että kielikeskus on viime vuosina selvästikin vakiinnuttanut asemansa yliopiston strategisesti tärkeänä yksikkönä, ei tarkoita sitä, että nyt voitaisiin turvautua pelkästään vanhoihin toimintamalleihin ja rutiineihin. Päinvastoin, koko maailmassa, suomalaisessa yhteiskunnassa ja yliopistojen toiminnassa tapahtuneet ja tapahtuvat suuret muutokset edellyttävät kielikeskustoimintojen vireää kehittämistä ja uudistusmieltä. Laitos onkin ilmoittanut tulossopimuksessaan tukevansa opetuskokeiluja ja innovatiivisia ratkaisuja. Opettajajohtoisen opetuksen ohella on voimakkaasti kehitetty myös ohjattua itseopiskelua, monimuotoopetusta sekä vaihtoehtoisia ja uudentyyppisiä oppimismuotoja. Uutta opetusteknologiaa käytetään tehokkaasti hyväksi ja kehitetään edelleen. Opetuksessa ja ohjauksessa käytetään suomalaisten ja ulkomaisten opiskelijoiden työpanosta. Laitoksen suunnittelu- ja kehittämistyössä opiskelijat ovat toimineet viime vuosina aktiivisesti ja ansiokkaasti: yhteistyö ylioppilaskunnan kanssa toimii erinomaisesti, ja sitä on tarkoitus vielä tehostaa. Laitos on saanut runsaasti kiitosta korkealaatuisesta toiminnastaan: muun muassa v. 1998 ja 2008 Turun yliopiston vuoden opettajan palkinnon, v. 1999 Turun yliopiston parhaan koulutusyksikön palkinnon ja v. 2007 vuoden opintojaksopalkinnon. On toivottavaa, että tämä tuloksellinen työ jatkuisi ja entisestäänkin paranisi tulevina vuosina. Hyvät tulokset on saavutettu kovilla ponnistuksilla ja tiukalla sitoutumisella työhön. Aina se ei ole ollut aivan helppoa nopeiden muutosten myllerryksessä, tiukentuneessa resurssitilanteessa ja vaatimusten ja odotusten ristiriidoissa. Toivon, että pääosin hyvin sujunut yhteistyö yliopiston johdon, tiedekuntien ja opiskelijoiden kanssa sekä henkilökunnan keskuudessa voisi säilyä ja kehittyä ja että alkava vuosikymmen kielikeskuksen historiassa voisi olla entistä parempi. Hyvä yhteistyö on hyvien tulosten edellytys. Suurten uudistusten vuosi 2010 sisältää mahdollisuuden parempaan, mutta se on samalla myös riski ehkä hyvinkin paljon muuttuvassa toimintaympäristössä. Lainaan lopuksi roomalaisen historioitsijan Sallustiuksen sanat: Concordia res parvae crescunt, discordia maximae dilabuntur. Yksimielisyys saa pienetkin asiat kukoistamaan, eripura suuretkin tuhoaa. Turun yliopistolla on hyvä kielikeskus, jota kannattaa vaalia ja tukea. Kiitän kaikkia kirjoittajia ja juhlajulkaisun toimittajia Minna Maijalaa, Timo Hulkkoa ja Jane Honkaa tämän julkaisun synnystä. Samoin esitän kiitokset kielikeskuksen kirjallisen viestinnän lehtoreille, Markus Lahdelle ja Arja Lampiselle, jot ka ovat nähneet vaivaa tekstien kielellisinä korjaajina. Koko kielikeskuksen nykyistä ja aikaisempaa henkilökuntaa kiitän työstä, jota laitoksen hyväksi on tehty kuluneiden 30 vuoden aikana. Erityisen kiitoksen ansaitsee laitoksen juhlatoimikunta kaikista juhlavuoden järjestelyistä.