Oi, muistatko vielä sen virren

Soitinnus: lauluääni, piano.

Mitt hjärtegull

Soitinnus: lauluääni, piano.

Travelling in a Palimpsest : Finnish nineteenth-century painters' encounters with Spanish art and culture

Utgångspunkten för avhandlingen är finländska konstnärsresor till Spanien under 1800-talet, och kontakterna med spansk konst och kultur. Endast ett fåtal finländare reste till Spanien, och inledningsvis utrycktes intresset för spansk konst i form av kopior efter gamla mästare, utförda både efter original utanför Spanien, och reproduktioner. Denna föga imponerande start efterföljdes av ett litet antal målare som verkligen reste till Spanien under 1800-talets senare hälft: Adolf von Becker (1831–1909), Albert Edelfelt (1854–1905) och Venny Soldan (1863–1945). Jag undersöker hur deras syn på landet manifesterades i deras resebilder i förhållande till den växande turistindustrin. Syftet med avhandlingen är att visa hur den resande målaren, likt en turist, föreställde sig, upplevde och tolkade den främmande kulturen, och hur detta avbildades och uttrycktes i deras resebilder. Vid sidan av ikonografisk analys och stilkritik utnyttjas forskningsmetoder från turismteorin. Resultatet av undersökningen visar att de flesta konstnärerna dyrkade konsten på Prado-museet, beundrade flamenco, Andalusiens vackra kvinnor, tjurfäktningar och zigenarna. De längtade efter en förgången och exotisk tid, samtidigt som de följde de vältrampade turiststigarna och hänfördes av de sedvanliga sevärdheterna; de reste i ett delvis mytiskt och delvis verkligt land. Likt turister (i allmänhet), såg de det de ville se, och sökte sig till på förhand inpräntade mentala (före)bilder. Resebilderna kan med fog tolkas som medvetet konstruerade minnen från resan, souvenirs d’Espagne. Samtidigt förstärkte och upprätthöll valen av motiv uppfattningen att Spaniens äldre konst och samtida kultur var mer ”äkta” (autentiska) än den kultur man själv tillhörde. Spanien uppfattades som en kvarleva från en förgången tid som hölls levande i nuet

Matkustus Suomessa. : Ensimmäinen jakso. ... : Selitykset Z. Topeliusʼen kirjoittamat.

Engraved illustrations are based on the original oil paintings of several Finnish artists: A. v. Becker, A. Edelfelt, R. W. Ekman, W. Holmberg, K. E. Jansson, O. Kleineh, J. Knutson, B. Lindholm, H. Munsterhjelm och B. Reinhold.

En resa i Finland. : Första serien. ... : Text af Z. Topelius.

Engraved illustrations are based on the original oil paintings of several Finnish artists: A. v. Becker, A. Edelfelt, R. W. Ekman, W. Holmberg, K. E. Jansson, O. Kleineh, J. Knutson, B. Lindholm, H. Munsterhjelm och B. Reinhold.

Finland framstäldt i teckningar. : Texten af Z. Topelius. Plancherna från Adler & Dietz i Dresden.

Lithographs from: Johan Knutson, Magnus v. Wright, Lennart Forstén, Pehr Adolf Kruskopf, F. J. Westerling, Adolf Wilhelm Lindeström, and J. Boström, and two lithographs without the artistʼs name.

Läse- och lärobok för ungdom. Första delen, Läseboken

Adolf Ivar Arwidsson (1791-1858) oli kansallinen herättäjä, runoilija, lehtimies ja historioitsija. Vuodesta 1821 alkaen hän oli julkaissut Åbo Morgonblad –lehteä, jossa hänen kirjoituksensa Suomen asemasta ja tulevaisuudesta sekä arvostelunsa yhteiskunnallisista epäkohdista herättivät ärtymystä, ja lehti lakkautettiin keisari Aleksanteri I:n käskystä. Arwidsson joutui Suomessa epäsuosioon ja asettui asumaan Tukholmaan, jossa hänestä myöhemmin tuli Kuninkaallisen kirjaston johtaja. Emigranttinakin hän jatkoi kärkevää kirjoittelua Suomen oloista. Ruotsissa Arwidsson julkaisi myös runoja sekä useita ansiokkaina pidettyjä historiateoksia. Läse- och lärobokiin Arwidsson oli koonnut kansansatuja ja islantilaisia muinaistaruja, mutta se sisälsi myös historian, maantieteen, luonnontieteiden, yleisen kieliopin sekä logiikan alkeet.

Läse- och lärobok för ungdom. Andra delen, Läroboken

Adolf Ivar Arwidsson (1791-1858) oli kansallinen herättäjä, runoilija, lehtimies ja historioitsija. Vuodesta 1821 alkaen hän oli julkaissut Åbo Morgonblad –lehteä, jossa hänen kirjoituksensa Suomen asemasta ja tulevaisuudesta sekä arvostelunsa yhteiskunnallisista epäkohdista herättivät ärtymystä, ja lehti lakkautettiin keisari Aleksanteri I:n käskystä. Arwidsson joutui Suomessa epäsuosioon ja asettui asumaan Tukholmaan, jossa hänestä myöhemmin tuli Kuninkaallisen kirjaston johtaja. Emigranttinakin hän jatkoi kärkevää kirjoittelua Suomen oloista. Ruotsissa Arwidsson julkaisi myös runoja sekä useita ansiokkaina pidettyjä historiateoksia. Läse- och lärobokiin Arwidsson oli koonnut kansansatuja ja islantilaisia muinaistaruja, mutta se sisälsi myös historian, maantieteen, luonnontieteiden, yleisen kieliopin sekä logiikan alkeet.

Molnets broder

Duett ur "Molnets broder".

Harpan

Runo.

Als die alte Mutter

Soitinnus: lauluääni, piano.

Lapsuuden toverille

Myös Zonophone/Gramophone G.C.-80614 ja 280362.

Luulosairas

Myös Gramophone 281008.

Dumboms leverne

Runo.

Lapsuuden toverille

Suomalainen kansansävelmä.