672 resultados para Lectio praecursoria Joensuun yliopistossa
Resumo:
The general aim of the thesis was to study university students’ learning from the perspective of regulation of learning and text processing. The data were collected from the two academic disciplines of medical and teacher education, which share the features of highly scheduled study, a multidisciplinary character, a complex relationship between theory and practice and a professional nature. Contemporary information society poses new challenges for learning, as it is not possible to learn all the information needed in a profession during a study programme. Therefore, it is increasingly important to learn how to think and learn independently, how to recognise gaps in and update one’s knowledge and how to deal with the huge amount of constantly changing information. In other words, it is critical to regulate one’s learning and to process text effectively. The thesis comprises five sub-studies that employed cross-sectional, longitudinal and experimental designs and multiple methods, from surveys to eye tracking. Study I examined the connections between students’ study orientations and the ways they regulate their learning. In total, 410 second-, fourth- and sixth-year medical students from two Finnish medical schools participated in the study by completing a questionnaire measuring both general study orientations and regulation strategies. The students were generally deeply oriented towards their studies. However, they regulated their studying externally. Several interesting and theoretically reasonable connections between the variables were found. For instance, self-regulation was positively correlated with deep orientation and achievement orientation and was negatively correlated with non-commitment. However, external regulation was likewise positively correlated with deep orientation and achievement orientation but also with surface orientation and systematic orientation. It is argued that external regulation might function as an effective coping strategy in the cognitively loaded medical curriculum. Study II focused on medical students’ regulation of learning and their conceptions of the learning environment in an innovative medical course where traditional lectures were combined wth problem-based learning (PBL) group work. First-year medical and dental students (N = 153) completed a questionnaire assessing their regulation strategies of learning and views about the PBL group work. The results indicated that external regulation and self-regulation of the learning content were the most typical regulation strategies among the participants. In line with previous studies, self-regulation wasconnected with study success. Strictly organised PBL sessions were not considered as useful as lectures, although the students’ views of the teacher/tutor and the group were mainly positive. Therefore, developers of teaching methods are challenged to think of new solutions that facilitate reflection of one’s learning and that improve the development of self-regulation. In Study III, a person-centred approach to studying regulation strategies was employed, in contrast to the traditional variable-centred approach used in Study I and Study II. The aim of Study III was to identify different regulation strategy profiles among medical students (N = 162) across time and to examine to what extent these profiles predict study success in preclinical studies. Four regulation strategy profiles were identified, and connections with study success were found. Students with the lowest self-regulation and with an increasing lack of regulation performed worse than the other groups. As the person-centred approach enables us to individualise students with diverse regulation patterns, it could be used in supporting student learning and in facilitating the early diagnosis of learning difficulties. In Study IV, 91 student teachers participated in a pre-test/post-test design where they answered open-ended questions about a complex science concept both before and after reading either a traditional, expository science text or a refutational text that prompted the reader to change his/her beliefs according to scientific beliefs about the phenomenon. The student teachers completed a questionnaire concerning their regulation and processing strategies. The results showed that the students’ understanding improved after text reading intervention and that refutational text promoted understanding better than the traditional text. Additionally, regulation and processing strategies were found to be connected with understanding the science phenomenon. A weak trend showed that weaker learners would benefit more from the refutational text. It seems that learners with effective learning strategies are able to pick out the relevant content regardless of the text type, whereas weaker learners might benefit from refutational parts that contrast the most typical misconceptions with scientific views. The purpose of Study V was to use eye tracking to determine how third-year medical studets (n = 39) and internal medicine residents (n = 13) read and solve patient case texts. The results revealed differences between medical students and residents in processing patient case texts; compared to the students, the residents were more accurate in their diagnoses and processed the texts significantly faster and with a lower number of fixations. Different reading patterns were also found. The observed differences between medical students and residents in processing patient case texts could be used in medical education to model expert reasoning and to teach how a good medical text should be constructed. The main findings of the thesis indicate that even among very selected student populations, such as high-achieving medical students or student teachers, there seems to be a lot of variation in regulation strategies of learning and text processing. As these learning strategies are related to successful studying, students enter educational programmes with rather different chances of managing and achieving success. Further, the ways of engaging in learning seldom centre on a single strategy or approach; rather, students seem to combine several strategies to a certain degree. Sometimes, it can be a matter of perspective of which way of learning can be considered best; therefore, the reality of studying in higher education is often more complicated than the simplistic view of self-regulation as a good quality and external regulation as a harmful quality. The beginning of university studies may be stressful for many, as the gap between high school and university studies is huge and those strategies that were adequate during high school might not work as well in higher education. Therefore, it is important to map students’ learning strategies and to encourage them to engage in using high-quality learning strategies from the beginning. Instead of separate courses on learning skills, the integration of these skills into course contents should be considered. Furthermore, learning complex scientific phenomena could be facilitated by paying attention to high-quality learning materials and texts and other support from the learning environment also in the university. Eye tracking seems to have great potential in evaluating performance and growing diagnostic expertise in text processing, although more research using texts as stimulus is needed. Both medical and teacher education programmes and the professions themselves are challenging in terms of their multidisciplinary nature and increasing amounts of information and therefore require good lifelong learning skills during the study period and later in work life.
Resumo:
Vaikeassa taloustilanteessa myös ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut. Työllistyminen on vaikeaa kaikilla koulutusasteilla, mutta vastavalmistuneille se on aina haasteellista. Tilanne on vielä hankalampi generalistikoulutuksista valmistuneilla, sillä heillä on aikaisempien tutkimusten mukaan suurempia vaikeuksia sijoittua työmarkkinoille kuin professioammateista valmistuneilla. Tässä pro gradu -tutkimuksessa ollaankin kiinnostuneita generalistikoulutuksesta valmistuneiden kasvatustieteilijöiden työuran alun työllistymiskokemuksista. Aihetta rajattiin koskemaan vain Turun yliopistossa vuonna 2008 alottaneisiin kasvatustieteen opiskelijoihin. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää mitkä asiat vaikuttavat vastavalmistuneen kasvatustieteilijän työnhakuun sekä työpaikan saamiseen, millaista vaikutusta generalistitutkinnolla on työnhakuun, mitä kautta kasvatustieteilijä saa töitä uransa alussa, ja mikä merkistys kasvatustieteilijän spesifillä osaamisella on (ydinosaamisen rinnalla) työllistymisen kannalta? Tämä laadullinen tutkimus tehtiin kuuden teemahaastattelun avulla, jotka suoritettiin yksilöhaastatteluin. Tutkimusmenetelmänä käytettiin fenomenografiaa, joka ohjasi teoriasidonnaisen analyysin muodostumista. Tutkimus toi esille, että vastavalmistuneen kasvatustieteilijän työllistymiseen vaikuttavat sosiaaliset taidot, tieto/taito, ulkopuolisten tahojen käyttö, omat toimet ja asiat, joihin työnhakija ei itse pysty vaikuttamaan. Generalistitutkinnon nähdään helpottavan sekä vaikeuttavan työnhakua, ja onnistuneen työnhaun takana on usein toimivat verkostot, joiden kautta tieto avoimesta työpaikasta tulee hakijan saataville. Erikoisosaamisen vaikutusten pohtiminen oli tutkittaville haasteellista, mutta sillä koettiin kuitenkin olevan vaikutusta työllistymisen kannalta. Tutkimus osoitti, että vastavalmistuneiden kasvatustieteilijöiden työllistymistä hankaloittivat suhdeverkostojen sekä työkokemuksen puutteet. Tutkinnon yleisyyden huomattiin vaikeuttavan ammatti-identiteetin muodostumista ja oman osaamisen tunnistamista, mitkä hankaloittavat työnhakua. Samalla tutkinnon yleisyys kuitenkin antaa laajemmat mahdollisuudet hakea erilaisiin työtehtäviin, minkä nähtiin helpottavan työnhakua. Näyttäisi siltä, että tutkittavat hyötyisivät siitä, jos opiskeluissa huomioitaisiin paremmin työelämään siirtyminen ja siinä tarvittavat taidot. Tämä voisi kasvatustieteissä tarkoittaa vahvempaa ohjeistusta opintojen mahdollisessa suuntaamisessa sekä työelämälähtöisempiä kursseja. Näiden avulla tutkintoon olisi mahdollista sisällyttää erikoisosaamisen alue ja myös suhdeverkostojen luominen helpottuisi. Nämä toimet auttaisivat oman osaamisen tunnistamisessa sekä ammatti-identiteetin muodostumisessa, joilla taas on positiivinen vaikutus työnhakuun.
Resumo:
Perustuu tekijän Helsingin yliopistossa 4.12.2013 pitämään yrityshistorian professuurin juhlaluentoon.
Resumo:
Pohjautuu Rovaniemen yliopistossa sukupuolentutkimuksen ja kulttuurintutkimuksen päivillä 2013 pidettyyn esitelmään Totuuksien politiikat.
Resumo:
Kuudes pohjoismainen aikuiskasvatustutkimuksen konferenssi teemalla Adult Education and the Planetary Condition pidettiin 25.-28. maaliskuuta Tampereen yliopistossa.
Resumo:
Yleisimmät viemäröintijärjestelmät ovat erillisviemäröinti ja sekaviemäröinti. Erillisviemä-röinnissä jäte- ja hulevedet johdetaan omissa verkostoissa. Sekaviemäröinnissä kaikki viemä-röitävät vedet virtaavat samassa verkostossa. Vuotoveden osuus jätevesiviemäriverkostossa virtaavasta jätevedestä on keskimäärin yli 30 prosenttia. Vuotovesiselvityksen avulla pyritään selvittämään vuotoveden esiintymisalueet ja mahdolliset vuotokohteet. Mallintamalla laadittu selvitys tarjoaa mahdollisuuden tarkastella verkostoa kokonaisuutena ja erilaisissa käyttötilan-teissa. Tämä työ perustuu Joensuun kantakaupungin viemäriverkostosta mallintamalla laadit-tuun vuotovesiselvitykseen. Työssä on tarkoitus selvittää vuotovesistä aiheutuvan lisäener-giantarpeen ja kasvihuonekaasupäästöjen kasvua sekä pohtia verkoston omistussuhteiden, sään ääri-ilmiöiden ja taajuusmuuttajien vaikutuksia vuotovesien hallintaan. Lisäksi selvitetään voidaanko tuloksista tehdä valtakunnallisia yleistyksiä. Joensuun viemäriverkostossa jätevesien pumppaukseen käytetystä energiasta noin 43 prosent-tia kuluu vuotovesien pumppaukseen. Siitä aiheutuu vuosittain 480 MWh:n lisäenergiantarve, joka johtaa 106 tonnin hiilidioksidipäästöihin. Lisäenergiantarpeesta aiheutuva hiilidioksidi-päästö on pieni liikenteen aiheuttamaan päästöön verrattuna. Saneerauksilla voidaan saavuttaa 60 prosentin vähennys vuotovesimäärään. Tavoitteeksi tulisi asettaa keskusta-alueella olevien sekaviemäreiden korvaaminen erillisviemäreillä esimerkiksi lähimmän 10 vuoden aikana ja vuotovesimäärän yleinen vähentäminen koko verkoston alueella. Ilmastonmuutoksen myötä yleistyvät rankkasateet lisäävät vuotovesimäärää etenkin sekaviemäröidyillä alueilla. Tämä korostaa sekaviemäröidyn verkoston korjaustoimenpiteiden tärkeyttä. Taajuusmuuttajien yleistyvä käyttö tasaa haitallisia virtaamapiikkejä. Optimaaliseksi säädetty pyörimisnopeus pienentää merkittävästi pumppujen energiankulutusta. Työstä saadut tulokset ovat valtakun-nallisella tasolla suuntaa antavia. Tarkemmat yleistykset vaativat useista erikokoisista verkos-toista tehtyjen vuotovesiselvitystulosten analysointia.
Resumo:
Tämän tutkimuksen kohteena on Turun yliopistossa kehitetyn www-pohjaisen ViLLE-oppimisjärjestelmän funktionaalisen käyttöliittymätestauksen automatisointityö. Tutkimusta varten olen kerännyt kattavasti aineistoa aihetta käsittelevästä yleisestä kirjallisuudesta ja artikkeleista sekä toteutuksen kannalta spesifistä tietoa tarjoavista Internet-lähteistä. Tutkimuksessa olen tehnyt myös pienehkön määrän testausalan asiantuntijahaastatteluja. Tutkimuksen empiirisessä osuudessa olen valinnut testaukseen käytettävän testaustyökalun sekä toteuttanut valitulla testaustyökalulla ViLLE-oppimisjärjestelmän testauksen automatisointityön soveltamalla käytäntöön tutkimuksen teoriaosuudessa esitettyä tietoa hyvistä käytänteistä funktionaalisen käyttöliittymätestauksen automatisoinnissa. Tutkimuksen toteutuksessa olen käyttänyt kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen empiirisen osuuden pohjalta kerätyn havaintoaineiston perusteella olen selvittänyt vastaukset seuraaviin tutkimuksessa esitettyihin tutkimuskysymyksiin: • Miten käytetty testaustyökalu on valittu ja mitkä olivat valintaan vaikuttaneet tärkeimmät kriteerit? • Miten käytetty testaustyökalu soveltuu ViLLE-oppimisjärjestelmän funktionaalisen käyttöliittymätestauksen automatisointiin? • Millä eri tavoin käytäntöön viety hyvien testiautomaation laatimistapojen mukainen toteutus vaikuttaa nyt laadittuun testiautomaatioon? • Esiintyikö toteutetussa testiautomaatiossa tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä kuvattuja funktionaalisen käyttöliittymätestauksen automatisoinnille tyypillisiä ongelmia ja miten ongelmat saatiin ratkaistua? Tutkimuksen tulokset osoittavat melko selvästi, että ViLLE-oppimisympäristön funktionaalisen käyttöliittymätestauksen automatisointityön toteutukseen valittu Vaadin TestBench -testaustyökalu, joka on valittu tutkimuksen alkuvaiheessa suoritetun evaluoinnin perusteella, soveltuu käyttötarkoitukseensa hyvin. Lisäksi pystyin luotettavasti havainnoimaan, että testiautomaation ylläpidon tarve sekä testien laatimiseen kuluva aika vähenevät merkittävästi, kun testit laaditaan heti alusta lähtien rakenteeltaan modulaariseksi sekä tietyin teknisin keinoin mahdollisimman vähän käyttöliittymän rakennetta huomioonottavaksi. Ongelmia testiautomaation laatimisessa voivat aiheuttaa käytetty työkalu itsessään, testattavan järjestelmän toteutus sekä testien suoritusympäristö. Huolimatta kirjallisuuskatsauksen perusteella tehdystä varautumisesta tyypillisiin testiautomaation laatimisessa esiintyviin ongelmiin, myös joitakin sellaisia ongelmia esiintyi, joihin en ollut osannut varautua. Mahdollisiin ongelmiin etukäteen varautuminen kuitenkin selvästi auttoi suurimpaan osaan testiautomaation laatimisessa esiintyneistä ongelmista.
Resumo:
Koulunkäynninohjaajien ammattikunta on vakiintunut osaksi peruskoulujen henkilökuntaa jo 1990- luvulla. Heitä työskentelee Suomen kouluissa noin 9000. Taustalla on peruskoulun voimakas muuttuminen viime vuosina. Oppilaan tuen painopiste on siirtynyt enemmän lähikouluihin ja tavallisiin luokkiin. Opiskeluhuoltolaki on muuttunut ja uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön syksyllä. Muutosten seurauksena koulun aikuisten yhteistyöhön on välttämätöntä kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Vaikka koulunkäynninohjaajien tehtäväkuva on laajentunut ja monipuolistunut vuosien kuluessa, heidän ammatillinen statuksensa on paikoin epäselvä. Suomessa ei ole tehty paljonkaan tutkimusta koulunkäynninohjaajiin liittyen. Tässä tutkimuksessa kysytään, minkälaista yhteistyötä opettajat ja koulunkäynninohjaajat tekevät, millaista vuorovaikutusta heidän välillään on ja mitä ovat ne tekijät, mitkä yhteistyön onnistumiseen tai epäonnistumiseen vaikuttavat. Lopuksi esitän joitakin ehdotuksia yhteistyön ja vuorovaikutuksen helpottamiseksi. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluna kuudessa eri koulussa. Haastateltavina oli neljä opettajaa ja neljä koulunkäynninohjaajaa. Kaikilla tutkimukseen osallistuneilla on pitkä kokemus opettaja-ohjaaja työparityöskentelystä. Tässä tutkimuksessa havaittiin opettajan ja koulunkäynninohjaajan välisen yhteisen suunnittelun olevan keskeistä hyvän yhteistyön toteutumiselle. Luokassa tapahtuvan vuorovaikutuksen laatu ja ilme on pitkälti seurausta yhteisestä suunnittelusta. Yhteistyön ja vuorovaikutuksen taustalla vaikuttavina tekijöinä havaittiin johdon tuki, resurssit, koulutus tai sen vähäisyys, ohjaajien ammatillinen status, erilainen käsitys ohjaamisesta, opettamisesta tai suhtautumisesta lapsiin, ammattien välinen kilpailu, odotukset yhteistyöltä, tiedonkulku tai tiedonkulun ongelmat, joustavuus sekä keskinäinen arvostus tai sen puute. Yksi tärkeimpiä havaintoja oli se, että opettajat eivät saa, mutta tarvitsisivat yliopistossa koulutusta ohjaajien kanssa työskentelyyn. Lisäksi havaittiin, että koulunkäyntiavustajien ammattinimikkeen vaihtuminen koulunkäynninohjaajan ammattinimikkeeksi on herättänyt huolta opettajaprofession puolella. Ammattinimikkeen muutoksen kautta koulunkäynninohjaajat kykenevät kuitenkin vahvistamaan asemaansa koulun ammattilaisina, mikä voi vaikuttaa yhteistyön laatua parantavasti.
Resumo:
Internetin suosion myötä tiedonkeruusta on tullut osa jokapäiväistä elämäämme. Siitä huolimatta moni internetin käyttäjä ei ole tietoinen kuinka paljon ja mitä heidän tietojaan kerätään. Tutkimusryhmämme tehtävänä Turun Yliopistossa oli kehittää automaattinen tiedonkeruujärjestelmä Number Navigation Game -nimiseen opetuspeliin. Pelaajien pelisuorituksesta kerätään tietoa, joka lähetetään palvelimellemme tutkimustarkoituksia varten. Tässä tutkielmassa esitetään monia testejä, joita voidaan toteuttaa automaattisen tiedonkeruun avulla, kuten pelimekaniikka-, pelinetenemis-, grafiikka – sekä musiikkitestejä. Puhumme myös tiedonkeruusta liiketoimintana, sekä käymme läpi kuinka yleistä se on. Tiedonkeruun eettinen puoli voi usein olla epäselvä ja käyttäjien on hyvä tietää kuinka laaja ilmiö tiedonkeruu nykyään on. Iso osa tätä työtä pohjautuu Number Navigation Game -pelin datankeruusysteemien parissa tehtyyn tutkimukseen Turun Yliopistosa 2015-2016. Peliin, ja sen parissa tehtyihin testauksiin, viitataan useaan otteeseen tutkimuksen aikana. Esitämme myös tiedonkeruun avulla kerättyä tutkimusdataan teorioiden tueksi.
Resumo:
Tämä tutkielma on osa Turun yliopistossa syksyllä 2015 aloitettua oppikirjaprojektia. Projektin tarkoituksena on laatia oppikirja 2016 voimaan astuvan lukion opetussuunnitelman mukaiselle MAY1-kurssille. Kurssi on yhteinen kaikille lukiolaisille ja valinta pitkän ja lyhyen matematiikan välillä tehdään vasta tämän kurssin jälkeen. Tässä tutkielmassa käsitellään kurssin peruslaskutoimituksiin ja prosenttilaskentaan liittyvät osuudet. Nämä osuudet muodostavat yhteensä neljän 45 minuutin oppitunnin mittaisen kokonaisuuden. Oppimateriaalin taustalla vaikuttavat vahvasti opetussuunnitelmassa esille nostetut opettamiseen ja oppimiseen liittyvät linjaukset. Näitä ovat esimerkiksi opetuksen liittäminen opiskelijoiden omiin kokemuksiin ja yhteiskuntaan sekä tehtävien riittävä haastavuus. Myös oppikirjaprojektiin liittyy yhteisesti sovittuja seikkoja, jotka näkyvät tässä tutkielmassa ja sen osana olevassa oppimateriaalissa. Esimerkkeinä näistä ovat kokeiluun, visualisointiin ja arvaukseen liittyvät Habits of Mind -teesit sekä sovittu laskutehtävien määrä kussakin osiossa. Syntynyt oppimateriaali nojaa peruslaskutoimitusten osalta algoritmiseen ajatteluun ja vaihtoehtoisiin tapoihin toteuttaa opiskelijoille tuttuja laskutoimituksia. Prosenttilaskennassa verrannon käyttö on keskeisessä roolissa ja se toimii myös yhtenä keinona liittää prosenttilaskenta muihin matematiikan osa-alueisiin.
Resumo:
Tässä kandidaatintyössä käsitellään pyrolyysiöljyn käyttökohteita Suomessa. Tarkoitus on luoda katsaus suomalaisen pyrolyysiöljyn ominaisuuksista, käytöstä sekä näihin liittyvistä haasteista. Työssä tarkastellaan myös pyrolyysiöljyn tutkittuja käyttömuotoja ja -tekniikoita. Lisäksi selvitetään missä ja miten pyrolyysiöljyä Suomessa tällä hetkellä käytetään. Pyrolyysiöljyä valmistetaan kaasuttamalla ja sen jälkeen lauhduttamalla biomassaa hapettomissa olosuhteissa. Suomessa pyrolyysiöljyä valmistetaan ainoastaan Fortumin Joensuun voimalaitokseen integroidussa bioöljylaitoksessa. Vuosituotantokapasiteetti on noin 50 000 tonnia. Fortum käyttää pyrolyysiöljyä kahdella eri laitoksella: Joensuussa voimalaitosalueella sekä Espoon Vermossa. Lisäksi Savon Voima ostaa pyrolyysiöljyä Fortumilta käyttääkseen sitä Iisalmen Kivirannankujan lämpökeskuksessa. Fortum on modifioinut fossiilisia polttoaineita käyttäneet kattilat pyrolyysiöljylle sopiviksi. Savon Voiman pyrolyysiöljyä käyttävä kattila on rakennettu alun perin kyseisen polttoaineen käyttämiseen. Myös Ruotsissa on testattu Fortumin pyrolyysiöljyä E.ON:in Karlshamnin voimalaitoksessa. Suomen tavoite siirtyä fossiilisten polttoaineiden käytöstä yhä enemmän uusiutuvaan energiaan edistää biopolttoaineiden yleistymistä. Maailmanmarkkinahinnan lisäksi raskaan ja kevyen polttoöljyn verotus vaikuttaa niiden käytön kustannuksiin. Biomassasta valmistettu pyrolyysiöljy on osoittautunut toimivaksi vaihtoehdoksi näille polttoaineille.
Resumo:
Tässä tutkimuksessa keskitytään käännössuomeen omanlaisena kielivarianttinaan. Käännössuomen tutkimuksessa tutkitaan korpuslingvistiikan avulla niitä piirteitä, jotka erottavat sen alun perin suomeksi kirjoitetusta kielestä eli alkuperäissuomesta. Korpuslingsvistinen käännöstutkimus pohjautuu Gideon Touryn alulle panemaan deskriptiiviseen käännöstutkimukseen ja Mona Bakerin ehdotukseen tutkia käännösten yleisiä piirteitä, käännösuniversaaleja, korpusavusteisesti. Suomessa käännössuomen merkittävin hanke oli Joensuun yliopiston tutkimushanke, jonka yhteydessä koottiin myös Käännössuomen korpus. Tämä korpus sisältää sekä käännössuomen että alkuperäissuomen tekstejä ja mahdollistaa näiden kahden kielimuodon vertailun. Tutkimushanke on innoittanut myös useita pro gradu -töitä Suomen yliopistoissa. Tämän työn tarkoituksena on kartoittaa tähänastisen käännössuomen tutkimuksen kenttää ja tutkimustrendejä. Työn primäärimateriaalina olevat tutkimukset luokitellaan teorialähtöisten tutkimuskysymysten mukaan. Kyseessä on metatutkimuksellinen sisällönanalyysi eli kirjallisuuskatsaus. Aineistona tutkimuksessa on käännössuomesta laaditut väitöskirjat, pro gradu -työt ja joukko muita tutkimuksia. Aineistosta selvitettiin tutkitut käännösuniversaalit, käytettyjen korpusten piirteitä, korpusten lähdekielet sekä tukea saaneet käännösuniversaalit. Tutkimustulokset osoittivat, että käännösuniversaalien luokat ovat päällekkäisiä ja epäselviä. Tutkimushypoteesien ja -tulosten luokitteleminen niihin on erittäin haastavaa. Universaaleja tutkittiin aineistossa suhteellisen tasaisesti. Epätyypillisten frekvenssien universaali sai eniten tukea, ja vähiten tukea sai yksinkertaistumisen universaali. Tutkimuksissa käytetyissä korpuksissa oli suuria eroja, ja lähdekielistä englanti oli selkeästi suosituin. Myös venäjä oli lähdekielenä paljon tutkittu. Suurista indoeurooppalaisista kielistä ruotsi, ranska ja espanja puuttuivat lähdekielistä kokonaan. Pro gradu -tutkimukset erosivat väitöskirja tutkimuksista ja muista tutkimuksista sekä tutkimusasetelmiltaan että korpuksiltaan. Niissä oli tutkittu kieltä laajemmin eri tekstilajeissa sekä koottu useammin omia korpuksia. Tutkimuksen pohjalta pystyttiin rakentamaan suppeahko kaunokirjallisen sekä institutionaalisen käännössuomen kuvaus.