Vuotovesien merkitys jätevesihuollossa

Yleisimmät viemäröintijärjestelmät ovat erillisviemäröinti ja sekaviemäröinti. Erillisviemä-röinnissä jäte- ja hulevedet johdetaan omissa verkostoissa. Sekaviemäröinnissä kaikki viemä-röitävät vedet virtaavat samassa verkostossa. Vuotoveden osuus jätevesiviemäriverkostossa virtaavasta jätevedestä on keskimäärin yli 30 prosenttia. Vuotovesiselvityksen avulla pyritään selvittämään vuotoveden esiintymisalueet ja mahdolliset vuotokohteet. Mallintamalla laadittu selvitys tarjoaa mahdollisuuden tarkastella verkostoa kokonaisuutena ja erilaisissa käyttötilan-teissa. Tämä työ perustuu Joensuun kantakaupungin viemäriverkostosta mallintamalla laadit-tuun vuotovesiselvitykseen. Työssä on tarkoitus selvittää vuotovesistä aiheutuvan lisäener-giantarpeen ja kasvihuonekaasupäästöjen kasvua sekä pohtia verkoston omistussuhteiden, sään ääri-ilmiöiden ja taajuusmuuttajien vaikutuksia vuotovesien hallintaan. Lisäksi selvitetään voidaanko tuloksista tehdä valtakunnallisia yleistyksiä. Joensuun viemäriverkostossa jätevesien pumppaukseen käytetystä energiasta noin 43 prosent-tia kuluu vuotovesien pumppaukseen. Siitä aiheutuu vuosittain 480 MWh:n lisäenergiantarve, joka johtaa 106 tonnin hiilidioksidipäästöihin. Lisäenergiantarpeesta aiheutuva hiilidioksidi-päästö on pieni liikenteen aiheuttamaan päästöön verrattuna. Saneerauksilla voidaan saavuttaa 60 prosentin vähennys vuotovesimäärään. Tavoitteeksi tulisi asettaa keskusta-alueella olevien sekaviemäreiden korvaaminen erillisviemäreillä esimerkiksi lähimmän 10 vuoden aikana ja vuotovesimäärän yleinen vähentäminen koko verkoston alueella. Ilmastonmuutoksen myötä yleistyvät rankkasateet lisäävät vuotovesimäärää etenkin sekaviemäröidyillä alueilla. Tämä korostaa sekaviemäröidyn verkoston korjaustoimenpiteiden tärkeyttä. Taajuusmuuttajien yleistyvä käyttö tasaa haitallisia virtaamapiikkejä. Optimaaliseksi säädetty pyörimisnopeus pienentää merkittävästi pumppujen energiankulutusta. Työstä saadut tulokset ovat valtakun-nallisella tasolla suuntaa antavia. Tarkemmat yleistykset vaativat useista erikokoisista verkos-toista tehtyjen vuotovesiselvitystulosten analysointia.

The most common sewerage systems are separate sewerage and combined sewerage. In the separate sewerage sewage and storm water are in the own sewerage. In the combined sewer-age sewage and storm water are in the same sewerage. Amount of the infiltration are approx-imately 30 percent of the total sewage amount. The result of the infiltration research explains infiltrations where the leaking points are. The point of this thesis is to check out the needed extra energy caused by infiltration and the grow of the greenhouse gas emission. Also to con-siderate the ownership of the sewerage, extreme weather conditions and the inverter effects to the infiltration control. This thesis also checks out can these results be national generalization. In Joensuu sewerage about 43 percent of the energy used in sewage pumping is used in pump-ing of infiltration. This causes need of 480 MWh extra energy annually. That leads to 106 t carbon dioxide emission. Carbon dioxide emission caused by extra energy is small compared to traffic emissions. 60 percent reduction in infiltration is possible with renovations. The goal should be to replace mixed sewerage with separate sewerage in urban areas for example in next 10 year and to reduce infiltration in whole sewerage. Climate changing makes heavy rain more common. That increases infiltration especially at the mixed sewerage areas. This high-lights the importance of repairing the mixed sewerage. Increasing use of the inventers aligns harmful overflows. Optimal rotation speed of the pumps decreases significantly energy con-sumption. Results of this thesis are national guidelines only. More accurate generalization needs analyze of infiltration report results made of different sizes sewerages.