Tietointensiivisten yrityspalveluiden suosittelumarkkinointi verkossa

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten suosittelumarkkinoinnin uusia mahdollisuuksia verkossa voidaan paremmin hyödyntää KIBS-yrityksissä eli tietointensiivisiä yrityspalveluja myyvissä yrityksissä. Suosittelumarkkinointia on pidetty markkinoinnin yhtenä tehokkaimmista muodoista ja verkossa hyödynnettävien uusien muotojen ja kanavien ansiosta kiinnostus sitä kohtaan on jälleen kasvussa. Tutkimuksen teoriaosuudessa keskeisiä käsitteitä ovat markkinamuutos ja markkinoinnin siirty-minen verkkoon, suosittelumarkkinointi verkossa, vuorovaikutteinen ja yhteisöllinen verkko sekä KIBS-yritysten markkinoinnin erityispiirteet, joiden pohjalta on rakennettu tutkimuksen teoreet-tinen viitekehys. Viitekehys on kytketty osaksi Sipilän asiantuntijapalveluiden markkinoinnin prosessia, jossa suositukset ovat keskeisessä roolissa asiakashankinnassa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, johon kerättiin aineistoa teemahaastatteluilla. Haastatteluissa kysyttiin yleisesti KIBS-yritysten markkinoinnista verkossa, suosittelumarkkinoinnin hyödyntämisestä sekä suosittelumarkkinoinnin uusista mahdollisuuksista tulevaisuudessa. Haastateltavat asiantuntijat oli valittu edustamaan asiantuntemusta ja käytännön kokemusta suosittelumarkkinoinnista. He olivat joko tutkineet suosittelumarkkinointia yliopistossa tai edustivat KIBS-yrityksiä, jotka sekä käyttivät itse että tarjosivat toisille yrityksille näitä digitaalisen markkinoinnin palveluja. Tutkimuksessa todettiin, että markkinointi on kokonaisuudessaan suuressa murroksessa ja sen perinteisten mallien rinnalle on tulossa kiihtyvällä vauhdilla uusia toimintamalleja, jotka paremmin ottavat huomioon tämän päivän vuorovaikutteisen ja yhteisöllisen verkon ominaispiirteet. Näitä ominaispiirteitä ovat digitaalisuus ja vuorovaikutteisuus, ostajien käyttäytymisen muutos sekä markkinointikanavien pirstaloituminen. Perinteiset suosittelumuodot (referenssit ja testimoniaalit) ovat jo hyvin KIBS-yrityksissä verkossa esillä, mutta muita suosittelun muotoja ei pääsääntöisesti jaeta B2B-ympäristössä avoimesti kaikille tiedoksi, vaan niitä vaihdetaan kahdenkeskisesti ja vasta-vuoroisesti. Keskeinen johtopäätös onkin, että suosittelumarkkinoinnissa tulee jatkossa paremmin huomioida yritysten välisen markkinoinnin omat reunaehdot, joita ovat kollektiivisuus, luottamuk-sellisuus ja vastavuoroisuus, jotta suosittelumarkkinointi yritysten välillä saadaan lisääntymään verkossa. Erityisesti kohdennetuissa ja suljetuissa verkkoyhteisöpalveluissa (kuten LinkedIn) laadukasta sisältöä tuottamalla ja jakamalla yrityksellä on hyvät mahdollisuudet vastata näihin reunaehtoihin.

Suun kliinistä limakalvodiagnostiikkaa Itseopiskellen www.oralmedicine.se -tietokannan avulla

Tutkielmassa perehdytään suun limakalvoilla yleisimmin esiintyviin sairauksiin ja tutustutaan niihin liittyvään kirjallisuuteen. Tutkimuksen on tarkoitus kehittää opiskelijan taitoja erityisesti suun limakalvomuutosten tunnistamisessa ja niiden erottamisessa toisistaan. Tutkielma tehtiin perehtymällä www.oralmedicine.se -sivustolla olevaan kuvastoon, joka käsittää 1330 valokuvaa suun limakalvomuutoksista. Kuvat jaettiin eri alaluokkiin ulkoasunsa perusteella, jonka jälkeen tutustuttiin kunkin aihepiirin kirjallisuuteen. Lisäksi tutkielman tekijä luennoi hammaslääketieteen opiskelijoille Turun yliopistossa suun limakalvomuutoksista. Tutkielma osoitti suun kliinisen limakalvodiagnostiikan haasteellisuuden. Muutokset muistuttavat usein toisiaan, eikä diagnoosia voida yleensä varmistaa pelkän kliinisen kuvan perusteella. Toisaalta tutkielma osoitti, että kliinisten kuvien tutkiminen voi olla tehokas oppimismenetelmä ja auttaa diagnoosin tekemisessä potilastyössä.

Harvesterin sahalaipan jatkotutkimus ja tuotteistaminen

Tämän diplomityön tavoitteena oli saavuttaa Joensuun CNC-Machining Oy:n aloittama harvesterinlaipan kehitystyö loppuun. Kehitystyön oli aloittanut vuonna 2012 Teemu Tuominen omalla opinnäytetyöllään, joka keskittyi suunnittelua ja valmistusta rajoittavien patenttien selvittämiseen sekä laipan valmistuksessa käytettyjen materiaalien selvittämiseen. Kirjallisuuskatsauksen ja puutuvien tietojen hankinnan jälkeen tarkasteluun otettiin aiemmin valmistettu prototyyppi sekä rikkoutuneita käytetyjä laippoja. Näistä laipoista tehtiin havaintoja esille nousevista ongelmakohdista, joiden perusteella tässä työssä suunnitelmaa päivitettiin ja asetettiin vaatimukset uudelle prototyypille. Kokonaisrakenteen suunnittelun jälkeen keskityttiin viimeistelemään osatoiminnallisuuksien yksityiskohdat. Suunnittelun tulosten perusteella valmistettiin laipasta prototyyppisarja, joista kahdella suoritettiin todellista käyttöä vastaava koeajo. Koeajon aikana ja jälkeen laippojen käyttäytymisestä ja suorituskyvystä tehtiin havaintoja. Valmistuksesta ja koeajosta saaduilla tiedoilla laippamallia kehitetään kohti markkinakelpoista tuotetta ja tuoteperhettä kasvatetaan eri mallisilla laipoilla.

Ohjelmistotestauksen käytänteet Suomessa

Ohjelmistotestauksen merkitys on kasvanut sen mukaan mitä enemmän ohjelmisto-tuotteet vaikuttavat jokapäiväisesseen elämämme. Tämän vuoksi yritysten investointien ja laadunvarmentamisen yhteys on ilmeinen. Organisaatiot panostavat yhä enemmän ei–funktionaaliseen testaukseen, kuten turvallisuuden, suorituskyvyn ja käytettävyyden testaamiseen. Tämän työn tarkoituksena on tutkia ohjelmistotestauksen nykytilannetta Suomessa. Syy tähän on uudistaa ja parantaa ohjelmistotestauksen kurssitarjontaa Turun yliopistossa vastaamaan parhaalla mahdollisella tavalla yritysten tarvetta. Opinnäyte on toteutettu replikaatio-tutkimuksena. Pääosa kyselystä sisältää kysymyksiä ohjelmistotestauksen menetelmistä ja työkaluista testausprosessin toimintojen aikana. Lisäksi on yleisiä kysymyksiä yrityksistä ja niiden ohjelmistotestausympäristöistä. Kyselyssä otetaan myös kantaa yritysten käyttämiin monenlaisiin testaus-tasoihin, -tyyppeihin ja testauksessa kohdattuihin haasteisiin. Tämä opinnäyte perustuu testausprosessistandardeihin. Ohjelmistotestausstandardit ovat keskeisessä asemassa tässä työssä, vaikka ne ovat olleet viime aikoina vahvan kritiikin kohteena. Epäilys standardien välttämättömyyteen on syntynyt muutoksista ohjelmistokehityksessä. Tämä työ esittelee tulokset ohjelmistotestauksen käytännöistä. Tuloksia on verrattu aiheeseen liittyvän aiemman kyselyn (Lee, Kang, & Lee, 2011) tuloksiin. Ajanpuutteen havaitaan olevan suuri haaste ohjelmistotestauksessa. Ketterä ohjelmistokehitys on saavuttanut suosiota kaikissa vastaajien yrityksissä. Testauksen menetelmät ja työkalut testauksen arviointiin, suunnitteluun ja raportointiin ovat hyvin vähäisessä käytössä. Toisaalta testauksen menetelmien ja työkalujen käyttö automaattiseen testauksen toteuttamiseen ja virheiden hallintaan on lisääntynyt. Järjestelmä-, hyväksyntä-, yksikkö- ja integraatiotestaus ovat käytössä kaikkien vastaajien edustamissa yrityksissä. Kaikkien vastaajien mielestä regressio- sekä tutkiva- ja ei-funktionaalinen testaus ovat tärkeitä tekniikoita.

Kestävän kehityksen sitominen Lappeenrannan teknillisen yliopiston opiskelijan arkeen

Tämä työ käsittelee kestävää kehitystä ja sen liittämistä opiskelijoiden arkipäivään. Työssä esitellään mitä keinoja yliopistossa voitaisiin käyttää kestävän kehityksen liittämiseksi osaksi opiskelijoiden arkipäivää. Työ pohjautuu vertailuanalyysiin kestävän kehityksen kannalta edistyneisiin yliopistoihin euroopassa.

Yliopiston yrittäjämäisyyden sosiaalinen rakentuminen: case Aalto-yliopisto

Keskustelu yrittäjyyden sijoittumisesta yliopistojen tehtäväkenttään on muodostunut 2000-luvun aikana osaksi yhteiskunnallista ja maailmanlaajuista korkeakoulutuksen muutosta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä yliopiston yrittäjämäisyyden sosiaalisesta rakentumisesta. Lähestyn yliopiston sisällä tuotettua moniäänistä yrittäjyyspuhetta yliopiston yrittäjämäisyyden todellisuuden representaationa, ja pyrin tekemään siitä selkoa kommunikaatioon kohdistuvan analyysin avulla. Ilmiön empiirinen tarkastelu pohjautuu Aalto-yliopistossa ja sitä edeltäneessä Teknillisessä korkeakoulussa vuosina 2006–2013 kerättyihin tekstiaineistoihin. Aineistojen tulkinta tuottaa monikerroksellista tietoa ilmiöstä niin yksilö- kuin organisaatiotasolla. Tarkastelen tutkimuksessani millaisia merkityksenantoja yrittäjyydelle ja yrittäjämäisyydelle annetaan yliopiston sisällä eri näkökulmista katsottuna, kun yliopisto käy läpi merkittävää organisaatiorakenteellista ja institutionaalista muutosta. Tutkimusasetelman neljä näkökulmaa perustuvat tekniikan alan jatko-opiskelijoiden puheeseen, TKK:n opetussuunnitelmatekstiin, Aalto-yliopiston opettajien puheeseen ja johdon tuottamaan strategiatekstiaineistoon. Tutkimuksen tulosten mukaan käynnissä on ollut akateemisten arvojen ja arvojärjestelmien laajentumisen aika ja tila, jossa yrittäjämäisyys astuu areenalle, mutta sen suppeat tulkinnat eivät tarjoa mahdollisuuksia ruohonjuuritason kiinnittymiseen akateemisesta kulttuurista käsin. Yrittäjyyden ja yrittäjämäisyyden saamat taloudelliskaupalliset merkitykset koetaan uhkaksi, eikä tilannetta helpota yleisesti uuvuttavaksi koettu rakenteellinen ja yhteiskunnallinen yliopiston muutosvaihe. Hallitsevat tarinalinjat kuten puhe kilpailukyvystä ja kilpailutilanteen kovenemisesta tuottavat odotusten viitekehyksen, joilla yliopiston toimintaa raamitetaan ulkoapäin. Yrittäjyyteen laajassa merkityksessä sisältyvät mahdollisuudet jäävät niin ikään hyödyntämättä, ja lukuisat edistämistoiminnot kilpistyvät sosiaalisesti rakentuviin esteisiin. Tässä tutkimuksessa rakentuva laajennettu yliopiston yrittäjämäisyyden viitekehys pyrkii palvelemaan moniäänistymisen tarkoitusta käsitteellisellä tasolla ja avaamaan uusia mahdollisuuksia yliopiston yrittäjämäisyyden edistämiselle.

Tulevien luokanopettajien käsityksiä yhteyttämisestä

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten luokanopettajaopiskelijat ymmärtävät yhteyttämisen biologisena ilmiönä. Tutkimus pohjautuu aiempiin tutkimuksiin, joiden mukaan lapsilla, ja mahdollisesti myös aikuisilla esiintyy runsaasti naiiveja arkikäsityksiä kasvien ravinnonsaantiin liittyen. Lisäksi opetusintervention kautta tutkittiin, saavuttavatko luokanopettajaopiskelijat käsitteellisen muutoksen avulla paremman ymmärryksen yhteyttämisestä. Taustamuuttajana tutkittiin myös, onko opiskelijoiden opetusintervention sisällön muodolla eroa tuloksissa, eli onko käsitekarttaopiskelulla yhteyttä käsitteellisen muutoksen syvempään saavuttamiseen verrattuna traditionaalisempaan, sisällysluettelomaiseen opiskelumateriaaliin. Aineisto kerättiiin Turun Yliopistossa toisen vuosikurssin opiskelijoilta keväällä 2014. Tutkimusjoukkoon kuului 99 opiskelijaa. Testi koostui alku- ja loppumittauksesta, sekä niiden välissä tapahtuneesta opetusinterventiosta. Opetusinterventiossa tutkittava opiskeli iPadilta yhteyttämiseen liittyvän tekstin, ja vastasi sen jälkeen jo aiemmin vastaamiinsa kysymyksiin uudestaan. Tutkimus suoritettiin osana laajempaa yliopiston tutkimusta nimeltään E-textbook as a tool for promoting conceptual learning in science – looking for novel design and empirical evidence. Aineisto analysoitiin sekä tilastollisesti että laadullisesti. Tulosten mukaan luokanopettajaopiskelijoilla on hyvin puutteellisia käsityksiä yhteyttämisestä, sillä heikkoon tasoryhmään kuului 36,4 % opiskelijoista. Kuitenkin intervention ja törmäyttävän tekstin avulla käsitystä pystyttiin huomattavasti parantamaan, sillä jälkitestissä heikkoon tasoryhmään kuuluvia opiskelijoita oli enää 14,1 %. Toisaalta jotkut virhekäsitykset olivat niin sitkeitä, ettei interventio muuttanut opiskelijoiden virhekäsityksiä. Laadullisen analyysin avulla tehdyssä osiossa tulosten mukaan yleisin virhekäsitys liittyy kasvien ravitsemukseen. Intervention jälkeen tämä virhekäsitysluokka oli vieläkin yleisin. Tutkimustulokset ovat siis linjassa aiempien tutkimusten kanssa.

Becoming-singer : cartographies of singing, music-making and opera

Milla Tiaisen väitöskirja Becoming-singer : cartographies of singing, music-making and opera tarkastettiin Turun yliopistossa 28.4. Vastaväittäjänä toimi Professori Amy Herzog (CUNY) ja kustoksena professori John Richardson.

Köyhyyden periytyvyys Suomessa vuosina 2005 ja 2010

Köyhyys on moniulotteinen ja usein sukupolvelta toiselle periytyvä ilmiö. Se tarkoittaa tuloköyhyyttä laajempaa asiaa, puutetta hyvinvoinnissa ja eri pääomien lajeissa. Tutkielmassani tarkastelen köyhyyden periytymistä Suomessa. Tutkielmani teoreettinen osuus sisältää katsauksen köyhyyden eri ulottuvuuksiin ja miten eri tavoin köyhyyden periytyminen sukupolvelta toiselle ilmenee. Esittelen köyhyystutkimuksessa käytettyjä käsitteitä ja mittareita sekä syrjäytymistutkimuksen käsityksen köyhyydestä. Teoriapohjaan sisällytän myös hyvinvointi- ja luokkatutkimusten kentillä tuotettua tietoa köyhyyden periytyvästä luonteesta. Tutkielman empiriaosuudessa analysoin Turun yliopistossa kerättyjä konsensuaalista köyhyyttä ja hyvinvointieroja kartoittavia kyselyaineistoja (ns. KONSE) vuosilta 2005 ja 2010. Köyhyyden periytymisen yleisyyttä kartoitan selvittämällä miten vastaajat ovat verranneet omaa nykyistä toimeentuloaan ja sosiaaliluokkaansa lapsuudenperheensä tilanteeseen. Tarkastelen köyhyyttä sekä tulotason että konsensuaalisen köyhyyden ja puutteen avulla, ristiintaulukoin ja logistisella regressioanalyysilla. Keskeisimpänä tutkimustuloksena esitän konsensuaalisen köyhyyden periytyvyyden vahvistuneen Suomessa vuodesta 2005 vuoteen 2010. Tutkimusajankohtina tuloköyhyyden kasvu pysähtyi ja konsensuaalinen köyhyys vähentyi, mutta pienentyneestä köyhien joukosta jo lähes puolet on ns. toisen polven köyhiä. Lapsuudenkodista peritty köyhyys pitää entistä tiukemmin otteessaan. Analyysieni mukaan riski köyhään aikuisuuteen on kasvanut tutkimusvuosien välillä, mikäli lapsuudenperheessä on koettu köyhyyttä. Hyvin toimeentuleva lapsuudenperhe suojaa köyhyydeltä aikuisuudessakin: entistä harvempi putoaa hyvästä lapsuusajan taloudellisesta tilanteesta köyhyyteen aikuisiässäkään. Toisen polven köyhät kokevat yhä useammin terveydentilansa muita huonommaksi ja he ovat muita heikommin koulutettuja. Köyhyys tuo mukanaan hyvinvoinnin puutteita ja se aiheuttaa sosiaalisia jakoja sekä yhteiskunnallista eriarvoisuutta. Köyhyyden periytymiseen voi vaikuttaa sosiaalipoliittisilla päätöksillä. Panostaminen universaaleihin palveluihin ja ennaltaehkäiseviin toimiin auttaa köyhyyden kierteen katkaisussa. Sosiaalityöllä voi vaikuttaa huono-osaisuuden periytymiseen yksilö-, lähiyhteisö- kuin laajemmallakin tasolla esimerkiksi köyhien tarjoaman ns. toisen tiedon esiintuomisen avulla. Köyhyyteen puuttumalla voidaan vaikuttaa mahdollisuuksien tasa-arvon parempaan toteutumiseen yhteiskunnan tasolla.

Käsikirja maaseurakuntiemme pyhäkouluille

Tekijän esipuhe.

Uusi kuwa-aapinen

Tekijä: Henrik Piipponen.

Uusi kuwa-aapinen: alku-opetusta varten kodissa

Lisäpainokset: 2. p. 1884.

Turun yliopiston opetus- ja hallintohenkilökunnan kokema turvallisuus työssään opiskelijoiden keskuudessa

Tämä tutkimus käsittelee Turun yliopiston opetus- ja hallintohenkilökunnan kokemaa turvallisuutta yliopistossa työskennellessään. Tutkimuksessa perehdytään erityisesti henkilökunnan kokemaan sosiaaliseen turvallisuuteen opiskelijoiden keskuudessa. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, tuntevatko työntekijät työskentelynsä turvalliseksi ja ovatko he tunteneet työssään henkistä tai fyysistä uhkaa. Myös sitä haluttiin selvittää, minkälaiset asiat saisivat työskentelyn tuntumaan nykyistä turvallisemmalta. Tutkimus teetettiin huhtikuussa 2015 sähköisellä kyselylomakkeella. Kysely lähetettiin noin 1300 henkilölle, jotka työskentelevät Turun yliopistossa opetuksen tai hallinnon työtehtävissä. Vastauksia saatiin 63 kappaletta vastausprosentin ollessa 4,85 prosenttia. Tutkimuksen mukaan opetus- ja hallintohenkilökunnan jäsenet kokevat työskentelynsä yliopistossa pääsääntöisesti turvalliseksi. Tutkimuksessa nousi kuitenkin esiin, että osa vastaajista oli joutunut yliopistouransa aikana henkisesti tai fyysisesti uhkaaviin tilanteisiin. Uhkaavat tilanteet olivat olleet heistä epämiellyttäviä ja tapahtuneet kasvokkain tai sähköpostin ja puhelimen välityksellä. Vastauksissa kerrottiin, että opiskelija oli saattanut tulla esimerkiksi työntekijän huoneeseen ja sulkea oven perässään, jolloin avun pyytäminen tai poistuminen paikalta oli ollut vaikeaa. Uhkaukset olivat olleet sanallisia ja liittyneet esimerkiksi opiskelijan opintojen etenemiseen tai opiskelumenestykseen. Tutkimuksen mukaan opetus- ja hallintohenkilökunnan jäsenet toivoivat yhtenäistä ja selkeää ohjeistusta yliopistolla tapahtuvien ongelma- ja vaaratilanteiden varalle. Vastausten perusteella Turun yliopiston kannattaa kiinnittää huomiota turvallisuuskoulutusten ajantasaisuuteen ja konkreettisuuteen. Koulutuksia tulee järjestää työntekijöiden aidossa työskentely-ympäristössä. Myös hätäpoistumisteihin ja työhuoneiden sijainteihin tulisi kiinnittää huomiota. Myös yksinäisiin työtiloihin ja myöhäisiin aikoihin työskentelyyn tulee kiinnittää huomiota. Lisäksi vahtimestarien näkyvämpään olemassaoloon jokaisessa tiedekuntarakennuksessa kannattaa kiinnittää huomiota, se luo työyhteisöön turvallisuuden tunnetta. Moni vastaaja koki tärkeäksi seikaksi hätänapin tai hälytyslaitteen saamisen omiin työtiloihin sekä luentosaleihin. Hälytysjärjestelmän - tai työkalun antaminen työntekijöille voi ehkäistä uhkaavien tilanteiden muuttumista konkreettisiksi vaaratilanteiksi.

Wood species identification by visual characterization of fibers

Kandidaatintyö tehtiin osana PulpVision-tutkimusprojektia, jonka tarkoituksena on kehittää kuvapohjaisia laskenta- ja luokittelumetodeja sellun laaduntarkkailuun paperin valmistuksessa. Tämän tutkimusprojektin osana on aiemmin kehitetty metodi, jolla etsittiin kaarevia rakenteita kuvista, ja tätä metodia hyödynnettiin kuitujen etsintään kuvista. Tätä metodia käytettiin lähtökohtana kandidaatintyölle. Työn tarkoituksena oli tutkia, voidaanko erilaisista kuitukuvista laskettujen piirteiden avulla tunnistaa kuvassa olevien kuitujen laji. Näissä kuitukuvissa oli kuituja neljästä eri puulajista ja yhdestä kasvista. Nämä lajit olivat akasia, koivu, mänty, eukalyptus ja vehnä. Jokaisesta lajista valittiin 100 kuitukuvaa ja nämä kuvat jaettiin kahteen ryhmään, joista ensimmäistä käytettiin opetusryhmänä ja toista testausryhmänä. Opetusryhmän avulla jokaiselle kuitulajille laskettiin näitä kuvaavia piirteitä, joiden avulla pyrittiin tunnistamaan testausryhmän kuvissa olevat kuitulajit. Nämä kuvat oli tuottanut CEMIS-Oulu (Center for Measurement and Information Systems), joka on mittaustekniikkaan keskittynyt yksikkö Oulun yliopistossa. Yksittäiselle opetusryhmän kuitukuvalle laskettiin keskiarvot ja keskihajonnat kolmesta eri piirteestä, jotka olivat pituus, leveys ja kaarevuus. Lisäksi laskettiin, kuinka monta kuitua kuvasta löydettiin. Näiden piirteiden eri yhdistelmien avulla testattiin tunnistamisen tarkkuutta käyttämällä k:n lähimmän naapurin menetelmää ja Naiivi Bayes -luokitinta testausryhmän kuville. Testeistä saatiin lupaavia tuloksia muun muassa pituuden ja leveyden keskiarvoja käytettäessä saavutettiin jopa noin 98 %:n tarkkuus molemmilla algoritmeilla. Tunnistuksessa kuitujen keskimäärinen pituus vaikutti olevan kuitukuvia parhaiten kuvaava piirre. Käytettyjen algoritmien välillä ei ollut suurta vaihtelua tarkkuudessa. Testeissä saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että kuitukuvien tunnistaminen on mahdollista. Testien perusteella kuitukuvista tarvitsee laskea vain kaksi piirrettä, joilla kuidut voidaan tunnistaa tarkasti. Käytetyt lajittelualgoritmit olivat hyvin yksinkertaisia, mutta ne toimivat testeissä hyvin.