Yliopiston yrittäjämäisyyden sosiaalinen rakentuminen: case Aalto-yliopisto

Keskustelu yrittäjyyden sijoittumisesta yliopistojen tehtäväkenttään on muodostunut 2000-luvun aikana osaksi yhteiskunnallista ja maailmanlaajuista korkeakoulutuksen muutosta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä yliopiston yrittäjämäisyyden sosiaalisesta rakentumisesta. Lähestyn yliopiston sisällä tuotettua moniäänistä yrittäjyyspuhetta yliopiston yrittäjämäisyyden todellisuuden representaationa, ja pyrin tekemään siitä selkoa kommunikaatioon kohdistuvan analyysin avulla. Ilmiön empiirinen tarkastelu pohjautuu Aalto-yliopistossa ja sitä edeltäneessä Teknillisessä korkeakoulussa vuosina 2006–2013 kerättyihin tekstiaineistoihin. Aineistojen tulkinta tuottaa monikerroksellista tietoa ilmiöstä niin yksilö- kuin organisaatiotasolla. Tarkastelen tutkimuksessani millaisia merkityksenantoja yrittäjyydelle ja yrittäjämäisyydelle annetaan yliopiston sisällä eri näkökulmista katsottuna, kun yliopisto käy läpi merkittävää organisaatiorakenteellista ja institutionaalista muutosta. Tutkimusasetelman neljä näkökulmaa perustuvat tekniikan alan jatko-opiskelijoiden puheeseen, TKK:n opetussuunnitelmatekstiin, Aalto-yliopiston opettajien puheeseen ja johdon tuottamaan strategiatekstiaineistoon. Tutkimuksen tulosten mukaan käynnissä on ollut akateemisten arvojen ja arvojärjestelmien laajentumisen aika ja tila, jossa yrittäjämäisyys astuu areenalle, mutta sen suppeat tulkinnat eivät tarjoa mahdollisuuksia ruohonjuuritason kiinnittymiseen akateemisesta kulttuurista käsin. Yrittäjyyden ja yrittäjämäisyyden saamat taloudelliskaupalliset merkitykset koetaan uhkaksi, eikä tilannetta helpota yleisesti uuvuttavaksi koettu rakenteellinen ja yhteiskunnallinen yliopiston muutosvaihe. Hallitsevat tarinalinjat kuten puhe kilpailukyvystä ja kilpailutilanteen kovenemisesta tuottavat odotusten viitekehyksen, joilla yliopiston toimintaa raamitetaan ulkoapäin. Yrittäjyyteen laajassa merkityksessä sisältyvät mahdollisuudet jäävät niin ikään hyödyntämättä, ja lukuisat edistämistoiminnot kilpistyvät sosiaalisesti rakentuviin esteisiin. Tässä tutkimuksessa rakentuva laajennettu yliopiston yrittäjämäisyyden viitekehys pyrkii palvelemaan moniäänistymisen tarkoitusta käsitteellisellä tasolla ja avaamaan uusia mahdollisuuksia yliopiston yrittäjämäisyyden edistämiselle.

Since the beginning of the 21st century, the discussion about entrepreneurship as a task for universities has emerged as a part of societal and global transformation in the field of higher education. The purpose of this study is to increase our understanding about the social construction of the entrepreneurial university. I am approaching the ”entrepreneurial” in the university context from multi-vocal perspective and aiming at making sense of the communication processes producing the reality of entrepreneurship. The study is based on textual and discursive analysis of the text data collected between 2006 and 2013 in Aalto University (Finland) and Helsinki University of Technology that was merged into Aalto University with Helsinki School of Economics and the School of Arts and Design in January 2010. The interpretation of the text data produces multilayered new knowledge about the entrepreneurial university in the individual and organizational level. In this study I am researching the sense-making of the entrepreneurship and the entrepreneurial in the university organization from inside out as the case university is undergoing a major structural, organizational and institutional transformation. The multi-vocal research setting is highlighted with four perspectives constructing the phenomenon socially: the speech produced by the post-graduate students (technology field), the curriculum text (Helsinki University of Technology), the speech produced by the university teachers (Aalto University) and the strategy statements as a part of national evaluation of the social and regional impact of the higher education institutions in Finland (Aalto University management). According to the results of the study the academic values and value systems are engaged in the process of expansion as the entrepreneurship is claiming space in the social and cultural arena of the university institution. At the same time the narrow interpretations of the entrepreneurial prevents the academic from attaching to the meaning of it in a deeper level. The economic-commercially driven interpretations of the entrepreneurship and the entrepreneurial are seen as a threat especially when there is an air of exhaustion caused by the on-going transition taking place in the organization. Dominating storylines of competitiveness and increasing competition in the university setting are creating a framework of expectations towards the university and its actions. The potential of the entrepreneurship in its broad meaning as human creative action remains unexploited and the message of promoting entrepreneurship is rebounded from the cultural barrier constructed by the meaning making processes. The theoretical framework for expanding the concept of the entrepreneurial university suggested in this study aims at enhancing the conceptual level polyphony and contributes to the promotion of the entrepreneurial in its broad meaning.