747 resultados para Suomen tieteen historiaa 2
Resumo:
Vuoteen 2017 ulottuva viisivuotinen strategia on laadittu Pohjois-Savon ELY-keskuksen johdolla ja kattaa Pohjois-Savon lisäksi Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnat. Itä-Suomen maahanmuuttostrategian toimet tähtäävät kansainvälistymisen kautta alueen hyvinvoinnin lisäämiseen ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseen. Itä-Suomen maahanmuuttostrategiassa toimintalinjoja on kolme ja niiden keskinäistä suhdetta kuvataan kolmiomallin avulla. Strategian terävin kärki on kolmion huipulla sijaitseva elinkeinoelämän kansainvälistymistä ja ulkomaalaistaustaisten työllistymistä koskeva toimintalinja 1. Toimintalinjan visio on, että ulkomaalaistaustaiset työllistyvät ja perustavat yrityksiä. Lisäksi alueen väestömäärä kasvaa. Elinkeinoelämä saa tarvitsemaansa työvoimaa ja osaamista viennin ja kansainvälistymisen edistämiseksi. Kuntia ja kotouttamista koskevan toimintalinjan 3 painoarvoa kolmiomallin avulla kuvataan strategian kivijalkana ja siksi se on sijoitettu kolmion alaosaan. Toimintalinjan visio on, että ulkomaalaistaustaisten kotouttaminen kunnissa on toimiva osa normaaleja peruspalveluja. Lisäksi kunnat ovat aktiivisia tarjoamaan kuntapaikkoja pakolaisille. Ilman kunnan tärkeää roolia kotouttamispalvelujen ja muiden kunnan peruspalvelujen tarjoajana ei voida saavuttaa elinkeinoelämää koskevia tavoitteita, sillä jokainen maahanmuuttaja asuu kuntalaisena jossakin kunnassa. Asenteita ja osallistumista koskeva toimintalinja 2 sijaitsee kahden muun toimintalinjan välissä kolmion keskellä. Toimintalinjan visio on, että Itä-Suomen ilmapiiri on kansainvälinen ja erilaisuutta arvostava. Lisäksi ulkomaalaistaustaiset osallistuvat monipuolisesti yhteiskunnan toimintaan. Asenteet ulkomaalaistaustaisia kohtaan ja alueen ilmapiiri vaikuttavat merkittävästi sekä strategian elinkeinoelämää että kuntia koskevien tavoitteiden saavuttamiseen. Ulkomaalaistaustaisten monipuolinen osallistuminen yhteiskunnan toimintaan rikastuttaa myös alueen elinkeinoelämää, kuntia ja muita toimijoita eri kulttuurien tuntemuksen ja uusien kansainvälisten yhteyksien kautta. Toimintalinjojen tavoitteet on konkretisoitu toimenpiteiksi ja ryhmitelty toimenpidekokonaisuuksiksi. Maahanmuuttostrategian kullekin toimenpidekokonaisuudelle on määritelty koordinaatiovastuutahot. Kullekin toimenpiteelle on määritelty myös yksityiskohtaisemmat vastuutahot, joiden kanssa koordinaatiovastuutahot tekevät yhteistyötä. Maakunnittain toimivat alueelliset maahanmuuttoasiain toimikunnat vastaavat maahanmuuttostrategian tarkempien indikaattoreiden määrittelemisestä ja strategian seurannasta. Strategian toimenpiteiden pääpaino tavoitteiden saavuttamisessa on viranomais- ja muun toiminnan tehostamisessa ja ne kohdentuvat erityisesti alueen maahanmuuttotoimijoihin ja päättäjiin. Strategian on tarkoitus toimia alueen maahanmuuttoa ja sen tulevaisuuden tavoitteita linjaavana asiakirjana, jota hyödynnetään monipuolisesti eri maahanmuuttotoimijoiden työssä ja muiden kansainvälistymiseen ja maahanmuuttoon liittyvien strategisten asiakirjojen laadinnassa. Maahanmuuttostrategian tavoitteet tulee myös ottaa huomioon myönnettäessä eri instrumenttien kautta kansallista tai kansainvälistä rahoitusta strategian mukaisiin kehittämishankkeisiin ja toimiin.
Resumo:
Varsinais-Suomen kulttuuriympäristöohjelma 2010-2015 on päivitys vuonna 1994 laaditulle ohjelmalle, ja koostuu nykytilanteen kuvauksesta sekä tavoite- ja toimenpideosasta. Kulttuuriympäristön ja sen historian kuvailu on jätetty edellistä ohjelmaa suppeammaksi. Sen sijaan ohjelmaan on koottu kulttuuriympäristön parissa työskenteleviltä toimijoilta artikkeleita, joissa esitellään kulttuuriympäristöä koskevia ajankohtaisia kysymyksiä. Toimijakenttä on laaja, ja ohjelman keskeisenä tavoitteena on lisätä yhteistyötä ja vuorovaikutusta eri toimijoiden välillä. Ohjelma on laadittu Varsinais-Suomen kulttuuriympäristötyöryhmässä, jossa ovat edustettuina kulttuuriympäristön parissa työskentelevät alueelliset organisaatiot. Tavoite- ja toimenpideosa on koottu ja päivitetty kulttuuriympäristötyöryhmässä tehdyn seurannan pohjalta.
Resumo:
Kaikissa EU-maissa on laadittu ensimmäiset vesienhoitosuunnitelmat, joiden avulla tavoitellaan pinta- ja pohjavesien hyvää tilaa vuonna 2015. Pohjavesin osalta tavoitteena on pohjavesien hyvä kemiallinen ja määrällinen tila. Vesienhoito on osa koko Euroopan laajuista, vesipolitiikan puitedirektiiviin pohjautuvaa työtä. Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueelle laaditussa vesienhoitosuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi on Lounais-Suomen alueen pohjavesille laadittu toimenpideohjelma. Lisäksi alueelle on laadittu kaksi pintavesien hoidon toimenpideohjelmaa, joista toinen Varsinais-Suomeen ja toinen Satakuntaan. Lounais-Suomen pohjavesien toimenpideohjelmaan vuoteen 2015 on koottu tiedot pohjavettä heikentävistä toiminnoista, riskipohjavesialueista ja selvityskohteista sekä pohjavesien määrällisestä ja kemiallisesta tilasta. Toimenpideohjelmassa esitetään myös tärkeimmät toimenpiteet, joiden avulla pohjavesien määrällinen ja kemiallinen hyvä tila pyritään saavuttamaan ja ylläpitämään vuoteen 2015 mennessä. Pohjavesien osalta tarkastelu kohdistuu vedenhankinnan kannalta tärkeisiin pohjavesialueisiin (luokka I) ja vedenhankintaan soveltuviin pohjavesialueisiin (luokka II). Lounais-Suomessa pohjavesialueita on yhteensä 295, joista I-luokan alueita on 219 kappaletta ja II-luokan alueita 76 kappaletta. Toimenpideohjelmassa tarkastellaan tarkemmin pohjavesialueita, joilla pohjaveden tila on heikentynyt tai hyvä tila on uhattuna ihmistoiminnasta johtuen. Lounais-Suomen alueella merkittävimmät pohjavettä vaarantavat ja muuttavat toiminnot ovat teollisuus ja yritystoiminta, pilaantuneet maa-alueet, liikenne ja tienpito sekä asutus ja maankäyttö. Myös maa-ainesten otolla, maa- ja metsätaloudella sekä vedenotolla ja tekopohjaveden muodostamisella voi olla pohjaveden laatua heikentäviä vaikutuksia. Riskialueiksi nimettiin 34 pohjavesialuetta, selvityskohteiksi 48 ja seurantakohteiksi 5 pohjavesialuetta. Huonoon tilaan on kemiallisen tilan arvioinnin kautta luokiteltu 9 pohjavesialuetta, joiden ongelmat johtuvat mm. torjunta-aineista, kloridista, liuottimista, polttonesteiden lisäaineista ja raskasmetalleista. Pohjavesien määrällinen tila on kaikilla Lounais-Suomen pohjavesialueilla hyvä. Kemiallisen hyvän tilan saavuttaminen ja sen ylläpitäminen vaativat toimenpiteitä, joista tärkeimpiä ovat riskitoimintojen ohjaaminen pohjavesialueiden ulkopuolelle, pohjavesien suojelusuunnitelmat, pilaantuneiden maa-alueiden tutkimukset ja kunnostukset sekä tiealueiden pohjavesisuojausten rakentaminen. Pohjavesien hyvää kemiallista tilaa ei saavuteta kaikilla pohjavesialueilla vuoteen 2015 mennessä, vaikka esitetyt toimenpiteet toteutettaisiin. Toimenpideohjelma tarkistetaan kuuden vuoden välein, jolloin arvioidaan uudestaan pohjavesien tila ja toimet pohjavesien hyvän tilan saavuttamiseksi.
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu
Musiikkianalyysi ontologiana. : 2, Fenomenologisen musiikintutkimuksen metodologisista lähtökohdista
Resumo:
Fenomenologinen reduktio ja musiikintutkimus : ontologinen ratkaisu tutkimuksellisena ennakko-oletuksena ; Lokaali ontologia ja subjektiivisen musiikkikokemuksen ainutkertaisuus ; Lokaalista ontologiasta yhteisesti merkitykselliseen ; Deskriptiivisyydestä tulkinnallisuuteen ; Loppuhuomioita : musiikki ja musiikintutkimus (lokaalina) ontologiana.
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu
Resumo:
Jalkapallon historiaa ; Jalkapallo ja kannattajakulttuuri ; Musiikki ja jalkapallo ; Jalkapallolaulun luonteesta ; Laulujen alkuperät ; Laulujen luokittelu funktion mukaan ; Lokaali identiteetti ; Kannustuslaulut vs. pilkkalaulut ; Lopuksi.
Resumo:
Teemanumero: Lukivaikeus.
Resumo:
Tämän tutkimuksen kohteena ovat Henrik Gabriel Porthanin (1739–1804) väitösteesit (theses respondentis). Teesit ovat irrallisia väittämiä, joita puolustamalla Turun akatemian opiskelijat suorittivat kandidaatin tutkintoon vaadittavan pro exercitio -väitöksen. Porthan kirjoitti latinankielisiä teesejä yhteensä 875 kappaletta, jotka jakautuvat 114 erilliseksi väitökseksi. Lisäksi olen tarkastellut 14 ruotsinkielistä teesiä, jotka muodostavat vielä yhden väitöksen. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää teesien merkitys osana Porthanin ajattelua ja kotimaista sivistyshistoriaa. Turun akatemian keskeisin tehtävä oli papiston ja virkamiesten koulutus. Teesien sisällöt kertovatkin siitä, millaisia tietoja näiden ammattiryhmien edustajien oletettiin opinnoissaan hankkivan. Lisäksi teesit heijastelevat Porthanin omia kiinnostuksen kohteita ja arvostuksia. Luvussa 1. tarjoan yleisiä tietoja opinnoista sekä erityisesti Porthanin oppilaista ja käyn läpi teesiväittelykäytännön historiaa Turun akatemiassa. Kattavaa selvitystä Porthanin teeseistä ei ole aikaisemmin tehty, joten tähän tutkimukseen ne on ollut ehdottomasti tarpeen ottaa mukaan kokonaisuudessaan. Luvuissa 2.–8. käyn Porthanin teesit läpi aihepiireittäin. Olen jaotellut ne teemoiksi, jotka perustuvat löyhästi 1700-luvun akateemiseen oppialajakoon. Teesien aiheet ovat moninaiset, kuten Porthanin muunkin akateemisen tuotannon. Tarkastelen teesien suhdetta käytössä olleisiin oppikirjoihin sekä etenkin Porthanin luennoilta säilyneisiin muistiinpanoihin, hänen varsinaisiin väitöskirjoihinsa sekä myös aikakauden aatevirtauksiin. Teeseissä näkyy hyötyajattelun vaikutus, mutta toisaalta niissä on varsin uushumanistisia painotuksia. Muodoltaan ne noudattelevat perinteistä teesiväittelykäytäntöä, ja niiden sisältökin muodostuu pitkälti akateemisen koulutuksen keskeisimmistä opeista. Omissa akateemisissa tutkimuksissaan Porthan keskittyi pääasiassa Suomen historiaan ja kansanperinteeseen, mutta teesien perusteella hänen kiinnostuksen kohteensa näyttäytyvät monipuolisempina. Teeseissä olevat kannanotot ajankohtaisiin kysymyksiin rinnastuvat Åbo Tidningar -lehdessä ilmestyneisiin kirjoituksiin sekä esimerkiksi Porthanin toimintaan Suomen Talousseurassa. Tutkimukseni perusteella Porthanin teeseissä keskeisintä ovat niiden kasvatukselliset päämäärät. Porthanin tavoitteena oli tarjota oppilailleen hyödyllisiä ja mielekkäitä oppeja, joilla olisi käyttöä näiden tulevalla uralla opettajina, pappeina ja virkamiehinä. Teesit eivät olleet pelkkä sekalainen kokoelma oppineisuuden osoittamista, vaan ne kiinnittyivät läheisesti sekä opintojen sisältöön että ympäröivään yhteiskuntaan. Porthanin teesit tulee ehdottomasti ottaa huomioon hänen tieteellistä toimintaansa koskevassa tutkimuksessa sekä akateemisen kasvatuksen historian tarkastelussa.
Resumo:
Julkaisu sisältää yleisten kirjastojen kuntakohtaisia tilastoja vuodelta 2009. Toimintaa kuvaavia tilastoja on esitetty myös maakunnittain, läänialuejaolla ja koko Suomen lukuina sekä verrattu tilannetta aikaisempiin vuosiin. Tilastoaineisto on vuodelta 2009, joka oli viimeinen Itä-Suomen lääninhallituksen toimintavuosi ja siksi tässä julkaisussa käytetään läänialuejaolla olevaa tarkastelua. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus perustettiin 1.1.2010 ja siellä hoidetaan laajennetulla toimialueella Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon kirjastotoimen valtion aluehallinto. Vuonna 2009 Itä-Suomen läänissä oli 54 kuntaa, joissa oli 106 kirjastoa ja 26 kirjastoautoa. Kirjastojen hallinnollisia muutoksia tai uusia seutukirjastojen perustamisia ei tapahtunut, mutta kolme kuntaa liittyi toiseen kuntaa ja kuntien määrä väheni kolmella. Itä-Suomen läänissä oli vuonna 2009 hallinnollisesti yhteisiä kirjastolaitoksia viisi kappaletta ja Mikkelin seudulla kuntien kahdenkeskisiä sopimuksia viidellä kunnalla, kaikkiin näihin kuului yhteensä 19 kunnankirjastoa. Kirjastojen lainaus ja kävijämäärät ovat olleet viime vuosina pienessä laskussa, mutta verkkokäyntien määrä on lisääntynyt paljon. Aukiolotuntien määrä ja kirjastoautopysäkkien määrä vähenivät. Kirjaston palkkaaman henkilöstön määrä väheni, samoin henkilöstömenot vähenivät. Tällä on ollut suora vaikutus kirjastojen aukiolotuntien vähenemiseen ja fyysisten käyntien vähenemiseen. Aineiston hankintamäärät kappaleina ja rahamääränä lisääntyivät. Vuosien 2008 ja 2009 välillä yleisten kirjastojen toimintaa kuvaavissa luvuissa ei tapahtunut suuria muutoksia lääni- ja maakuntatasolla. Kuntien väliset erot olivat kuitenkin melko suuret.
Resumo:
kuv., 9 x 16 cm
Resumo:
Keski-Suomen maakunnan strateginen vesihuollon kehittämissuunnitelma vuosille 2009–2020 käsittelee maakunnan vesihuollon kehittämistavoitteita, kehittämistarpeita sekä tarvittavia toimenpiteitä. Suunnitelmassa käydään läpi vesihuoltoon liittyvää lainsäädäntöä sekä kaavoituksen ja vesihuollon suhdetta. Keski-Suomen vesihuollon nykytila ja kehittämistarpeet käsitellään seutukunnittain ja kuntakohtaisesti. Vesihuollon kehittämisen tavoitteet määritellään eri osa-alueille, kuten maankäytön ja vesihuollon yhteensovittaminen, erityistilanteiden vesihuollon kehittäminen ja vesihuoltolaitosten kehittäminen. Tavoitteiden saavuttamiseksi on esitetty toimenpiteitä seutukunnittain. Keski-Suomen runkoviemärit ja -vesijohdot sekä vedenottamot on esitetty kartoilla.
Resumo:
kuv., 21 x 28 cm
Resumo:
Vesienhoidon EU:n laajuisena tavoitteena on kaikkien pintavesien hyvä ekologinen tila vuoteen 2015 mennessä. Myös pohjavesien hyvä kemiallinen ja määrällinen tila tulee turvata eikä pinta- ja pohjavesien laatu saa nykyisestään heiketä. Vesienhoito on osa koko Euroopan laajuista, vesipolitiikan puitedirektiiviin pohjautuvaa työtä. Tavoitteiden täyttämiseksi on Kaakkois-Suomen pintavesille laadittu kaksi vesienhoidon toimenpideohjelmaa, joista toinen kattaa Vuoksen ja toinen Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen. Lisäksi alueelle on laadittu erillinen pohjavesiä koskeva toimenpideohjelma. Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelma Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueelle vuosille 2010–2015 sisältää tietoa alueen tärkeimmistä pintavesien kuormittajista, pintavesien ekologisesta ja kemiallisesta tilasta sekä pohjavesien määrällisestä ja laadullisesta tilasta. Siinä esitetään myös tärkeimmät toimenpiteet, joiden avulla vesistöjen ja pohjavesien hyvä tila pyritään saavuttamaan vuoteen 2015 mennessä. Vaikka maatalous on useimmilla Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesistöillä merkittävin kuormittaja, vesien tilaa heikentävät tekijät vaihtelevat hyvin paljon eri vesistöissä eikä yhtä kaikille vesistöille sopivaa ratkaisua ole olemassa. Vesien tilan parantamiseksi on tehtävä kohdennettuja toimenpiteitä myös mm. metsäteollisuuden, yhdyskuntajätevesien, haja-asutuksen, turvetuotannon ja metsätalouden kuormituksen sekä vesistörakentamisen aiheuttamien vaikutusten vähentämiseksi. Keinot tulee valita tapauskohtaisesti ja tietyillä vesistöillä tilan parantaminen vaatii myös kunnostustoimenpiteitä. Vesistöjen hyvää ekologista tilaa ei saavuteta kaikissa vesistöissä vuoteen 2015 mennessä, vaikka esitetyt toimenpiteet toteutettaisiin. Toimenpideohjelmat tarkistetaan kuuden vuoden välein jolloin arvioidaan uudestaan vesien tila ja toimet niiden kuntoon saattamiseksi.