Pakkala, Teuvo

Teuvo Pakkala, urspr. Theodor Oskar Frosterus f. 9.4.1862 i Uleåborg d. 7.5.1925 i Kuopio Teuvo Pakkala var en av 1800-talets mest centrala realistiska författare, och särskilt känd för sina barnskildringar i novellform. I sina verk Vaaralla (sv. I Vaara) från 1891 och Elsa från 1894 tar Pakkala också i bruk naturalismens stilmedel och ideal i skildringen av destruktiva kvinnoöden. I hans produktion betonas speciellt en ny, modern människobild, baserad på djuppsykologi. Också i barnskildringarna kombineras en psykologiskt inkännande skildring med objektivt betraktande. Barngestalterna är trovärdigt beskrivna komplexa karaktärer, även om den samtida kritiken ofta inte insåg värdet i dessa noveller. Pakkala gav också ut tre dramer. Sånglustspelet Tukkijoella (sv. Timmerflottare) från 1896, som utnyttjar timmerflottarromantiska stämningar, är en av tidernas mest populära finska dramer i hemlandet. http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/2841/

Sukellusveneet Suomessa

Sotamuseon perusnäyttely sijaitsee Kruununhaassa Helsingissä ja kesäkaudella auki olevat Sotamuseon Maneesi ja sukellusvene Vesikko Suomenlinnassa. Kesäksi 2013 Sotamuseo avasi Vesikon 70-vuotisjuhlan kunniaksi erikoisnäyttelyn sukellusveneistä keskelle Suomenlinnaa ja tämä julkaisu esittelee näyttelyn sisällön täydennettynä Vesikon kunnostusprojektista vuosina 2010–2013 kertovalla osuudella. Sotamuseo on tehnyt vuosien saatossa lukuisia erikoisnäyttelyitä ja sukellusveneitä, erityisesti sukellusvene Vesikkoa, on näissä näyttelyissä käsitelty useamman kerran. Sukellusveneet Suomessa -näyttelyssä oli kuitenkin ensimmäistä kertaa mahdollisuus tutustua näin laajasti sukellusveneitten toimintaan Suomen lähivesillä muulloinkin kuin toisessa maailmansodassa. Ainutlaatuinen esineistö, josta osa oli ensimmäistä kertaa esillä, toi sotilaan arjen lähemmäksi kuin koskaan. Lisäksi meren pohjasta nostetut esineet toivat koskettavalla tavalla esille sen, mihin tarkoitukseen sukellusveneet on tehty, eli sotaan. Näyttelyssä yhdistyivät sukellusveneveteraanien tarinat, valokuvat eri aikakausilta sekä filmimateriaali siitä miltä meren pohjassa olevat sukellusveneiden hylyt tänä päivänä näyttävät. Sukellusveneet Suomessa -näyttely tarjosi läpileikkauksen sukellusveneiden toiminnasta ja erityisesti Vesikon, ainoan tähän päivään säilyneen suomalaisen sukellusveneen menneisyydestä ja nykytilasta. 8.5.2013–2.3.2014 avoinna olleen näyttelyn sijainti Suomenlinnakeskuksessa ei olisi voinut olla parempi. Keskeinen sijainti Suomenlinnassa on tietenkin tärkeää, mutta ennen kaikkea näyttely oli lähellä paikkoja, joista käsin Suomen sukellusveneet toimivat toisessa maailmansodassa. Kävijä pystyi myös näyttelyyn tutustumisen yhteydessä vierailemaan sukellusvene Vesikolla, joka oli auki touko–elokuun 2013. Harvoin voi sanoa näyttelyn tukeneen näin hyvin yhtä Suomen sotahistorian tunnetuimmista esineistä. Näyttelyssä vieraili sen aukioloaikana yli 20 000 kävijää, joten runsas määrä vierailijoita sai käsityksen sukellusveneitten historiasta. Näyttely on tarkoitus avata uudestaan syksyllä 2016 Forum Marinumissa Turussa, joten se on pian uudestaan yleisön nähtävillä. Näyttelytiimissä olivat mukana suunnittelija Lauri Haavisto, tutkija Riitta Blomgren ja suunnittelija Juha Joutsi. Lisäksi Sotamuseon kokoelmayksikön työntekijät osallistuivat projektiin esineistön valikoimisen kautta. Näyttelyn pystytyksestä vastasivat Haipuu Oy:n Yrjö Haikonen ja Erkki Tikkanen. Puolustusvoimien kuvakeskus tuotti näyttelytaulut ja Maanpuolustuskorkeakoulun kääntäjät vastasivat käännösasusta. Näyttelyn visuaalisen ilmeen suunnittelusta vastasi Lauri Haavisto, tekstit olivat suurelta osin Juha Joutsin ja Riitta Blomgrenin käsialaa. Näyttelyssä nähtyä filmimateriaalia oli saatu käyttöön Badewanne-sukellusryhmältä, joka sukeltaa hylyille Itämeressä. Suomenlinnan Hoitokunta, Museovirasto ja Ehrensvärd-seura olivat myös erinomaisia yhteistyökumppaneita Suomenlinnakeskuksessa. Jo näyttelyn suunnitteluvaiheessa heräsi keskustelu näyttelyjulkaisusta, ja kun näyttelytekstit olivat valmiina neljällä kielellä ja kuvavalinnat tehty, niin nähtiin, että näyttelystä olisi vaivattomasti tehtävissä julkaisu. Suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja venäjäksi tehtävä julkaisu palvelisi myös yleisöä, koska nyt tietoutta sukellusveneistä olisi saatavilla myös muille kuin suomenkielisille kävijöille. Toivon tämän teoksen lukijan saavan julkaisun myötä uutta tietoa sukellusveneitten kiehtovasta historiasta.

Bitcoinin hajautushyödyt sijoitusportfoliossa

Tässä kandidaatintutkielmassa perehdytään Bitcoiniin sijoituskohteena hajautuksen näkökulmasta. Työssä esitellään Bitcoinin toimintaa ja valuuttakurssiin vaikuttavia tekijöitä sekä perehdytään portfolion hajautuksen teoriaan. Bitcoinin hajautushyötyjä tutkitaan empiirisesti suhteessa viiteen käytettyyn sijoituskohteeseen laskemalla keskinäisiä korrelaatioita, muodostamalla tehokas rintama sekä ratkaisemalla optimaaliset painot Sharpen luvulla mitattuna. Tutkielmassa Bitcoinin ei havaittu korreloivan minkään tutkitun sijoituskohteen kanssa. Bitcoineja sisältävän portfolion tehokkaan rintaman havaittiin puolestaan olevan merkittävästi jyrkempi kuin Bitcoineja sisältämättömän portfolion, joka osoittaa Bitcoineilla saavutettavan hajautushyötyjä. Suurimman mahdollisen Sharpen luvun portfolio saa, kun Bitcoineja sisällytetään siihen 0,51 %. Bitcoineja voi tutkielman tulosten mukaan pitää suositeltavana sijoituskohteena hajautushyötyjä hakeville sijoittajille.