987 resultados para Maahanmuuttajanaiset : kotoutuminen, perhe ja työ
Resumo:
Kuppikartongin yksi trkeimmist ominaisuuksista on reunaimeytymn vastustuskyky, joka tulee olla riittvll tasolla laadun takaamiseksi. Koska yksinkertainen juomakuppi on bulkkituote, ei sen raakareunaa kannata taloudellisuuden vuoksi suojata tt varten kehitellyill menetelmill vaan itse kartongin tulee vastustaa nesteit riittvss mrin. Tmn diplomityön tarkoituksena oli selvitt hydrofobointiin kytettvn massaliiman (hartsi) sek pintaliiman joukkoon annosteltavan lisaineen vlinen optimaalinen suhde parhaan vastustuskyvyn saavuttamiseksi. Lisksi selvitettiin joidenkin liimapuristimen ajo-olosuhteiden vaikutusta pintaliiman pick-upiin sek koneen pH-tason oikeellisuus. Jauhatuksen vaikutusta tutkittiin lhinn historiatietojen avulla. Tutkimus koostui viidest tehdasmittakaavaisesta koeajosta, joiden avulla selvitettiin muuttujien vaikutus sisisell reunaimeytymn mritysmenetelmll sek mrittmll koepisteist kulloinkin mielenkiinnon kohteena olleet kemikaalipitoisuudet. Viimeisen koeajon koepisteet jalostettiin lisksi valmiiksi kupeiksi. Kytetty reunaimeytymn mritysmenetelm osoittautui virhealttiiksi eivtk raakakartongista tehtyjen mritysten tulokset korreloineet kovinkaan voimakkaasti PE-pllystettyjen nytteiden kanssa. Menetelmn kehityst on viety eteenpin tmn työn rinnalla ja työ jatkuu edelleen. Lisksi kartongin hartsipitoisuusmritysten tuloksista paljastui ristiriitaisuuksia, joiden vuoksi menetelm uusittiin voimakkaasti. Reunaimeytymn vastustuksen riittvyydeksi koneella kytettvien massaliima-annosten tulee olla vhintn valitulla nollatasolla kaikissa kerroksissa ja pintaliiman lisaine tulee pit kytss. Mikli lisaine jtetn pois kytst, tulee massaliima-annokset olla hyvin korkeita, eik tmkn takaa tysin reunaimeytymtnt lopputuotetta. Lisaineen ollessa kytss ei suuremmalla massaliima-annoksella ole puolestaan merkittv vaikutusta. Konetta ajetaan nykyisin hyvin alhaisella pH-tasolla, mutta tason nostaminen aiheuttaa selvn liimauksen heikkenemisen. Liimapuristimelle tulevan radan kosteudella ja pintaliiman kuiva-aineella ei nyttisi olevan vaikutusta kartongin reunaimeytymn vastustuskykyyn. Myskn taustakerroksen koivun jauhatusasteella ei ole merkityst alueella, jolla koneella operoidaan. CTMP-massan jauhatuksen tulee sen sijaan olla riittv, jotta keskikerrokseen ei synny yksittisi, pitki imeytymi.
Resumo:
Franz Michael Franzn f. 9.2.1772 i Uleborg d. 14.8.1847 i Sbr, Hrnsand, Sverige Frans Michael Franzn r den frsta utprglade frromantikern i den finlndska litteraturen och har gtt till historien ven som begvad akademiker, biskop och tidningsman.</p> Franzn var produktiv som svensksprkig diktare frn det sena 1700-talet till de frsta decennierna av 1800-talet. Det frromantiska i produktionen tar sig uttryck i ett mera personligt och tidvis yvigt uttryck i jmfrelse med tidigare diktning, samt i en idealisering av det kta och naturliga framom det konstlade eller konstnrliga. Han r ven en fregngare i skandinavismen vilket syns bl.a. i en idealisering av den nordiska naturen, t.ex. i hans dikt Sng fver Grefve Gustaf Philip Creutz (1797), hyllningsdikten till den tidigare diktarkollegan. Fr denna dikt belnades Franzn med Svenska Akademiens pris. Franzn gr under sin diktarbana igenom olika litterra faser och i produktionen ingr allt ifrn psalmer till tillfllesdikter och dryckesvisor. Ofta skildrar Franzn ett idylliskt familje- och hemmaliv mot fonden av en orolig vrld, och i dikterna framtrder en ny syn p barnet samt ett nytt borgerligt kvinnoideal. Biografiskt lexikon fr Finland: <a href='http://www.blf.fi/artikel.php?id=2609'>http://www.blf.fi/artikel.php?id=2609</a>
Resumo:
Tm tutkielma keskittyy upseerioppilaiden arvomaailman tutkimiseen. Reserviupseerikurs-silla saadun johtajakoulutuksen jlkeen upseerioppilaat siirtyvt johtamaan omia sodanajan joukkojaan. He toimivat samalla roolimalleina ja kasvattajina omille alaisilleen. Nin ollen on syyt tarkastella minklaista arvomaailmaa he jakavat omille alaisilleen. Tutkimuksessa on keskitytty Puolustusvoimille trkeisiin arvoihin ja tuloksissa pyritn tarkastelemaan mil-laisia upseerioppilaiden arvot ovat suhteessa Puolustusvoimien arvoihin. Tutkimus on teoriasidonnainen ja sen pasiallisena aineistona on Tuliasemapatterissa toteu-tettu kysely kurssilla 242. Kyselyaineistoa tukemaan on raportissa ksitelty arvojen ja asen-teiden teoriaa ja Puolustusvoimien arvoja ja tutkimuksen kontekstina on esitelty Reserviup-seerikoulua ja Puolustusvoimien johtajakoulutusta. Tutkielma on yhdistelm laadullista ja mrllist tutkimusta, sill kyselyss on kytetty menetelmtriangulaatiota. Tutkimusmene-telmin on ollut laadullinen sisllnanalyysi, teemoittelu ja sovellettu faktorianalyysi Liker-tin-asteikon avulla. Tutkimuksessa ky ilmi, ett monet vastaajista kokevat arvomaailmansa muuttuneen johtaja-koulutuksen aikana. Eniten muutoksia oli koettu tasavertaisuuden ja suvaitsevaisuuden, sek pienten asioiden merkittvyyden ja elmnkatsomuksen muuttumisen alueilla. Mys maan-puolustustahto ja Puolustusvoimien työn arvostus oli kasvanut monilla vastaajilla. Upsee-rioppilaiden arvot olivat varsin hyvin linjassa tutkimuksessa ksiteltyjen Puolustusvoimille trkeiden arvojen kanssa. Upseerioppilaita yhdistvi trkeiksi koettuja arvoja olivat muun muassa perhe ja lhimmiset sek vapaus ja terveys. Mys johtajalle hyvt arvot, kuten rehel-lisyys luotettavuus ja esimerkillisyys, olivat usealle vastaajalle trkeit arvoja.
Resumo:
Opinnytetyöss tutkittiin varusmiesten arvojen yhteytt liikuntakyttytymiseen. Tutkimuksen tieteellinen tausta muodostui Schwartsin arvoteoriasta sek professori Lawrence Greenin kehittmst liikuntakyttytymisen tutkimuksessa kytettvst PRECEDE PROCEED mallista. Tutkimuksessa haettiin vastausta pongelmaan: Millainen yhteys on liikuntaan liittyvill arvoilla varusmiespalveluksen aikaiseen liikuntakyttytymiseen? Tutkimusaineisto kerttiin Reserviupseerikoulun Jkrikomppaniassa aliupseerikurssia kyville varusmiehille pidetyll survey-kyselyll. Tutkimusaineisto tiivistettiin faktorianalyysi hyvksikytten. Tutkimusongelmiin vastauksia haettaessa kytettiin regressio- ja varianssianalyysej. Regressioanalyysi kytettiin selvittmn arvoja, jotka ovat yhteydess varusmiesten liikuntakyttytymiseen. Regressioanalyyseiss kytettiin selitettvin tekijin liikuntakyttytymist kuvaavia muuttujia. Selittvin muuttujina analyyseiss olivat arvoja kuvaavat viisi summamuuttujaa. Tutkimuksessa varianssianalyysien avulla pyrittiin saamaan vastaus kysymyksiin: Ovatko varusmiesten liikuntaan liittyvt arvot yhteydess varusmiesten suosimiin liikuntamuotoihin, sek miten vanhempien liikuntakyttytyminen vaikuttaa lasten liikuntaan liittyviin arvoihin ja liikuntakyttytymiseen? Varusmiesten liikuntakyttytymiseen eli liikunnan rasittavuuteen, liikuntakertojen mrn, 12-minuutin juoksutestin luokkaan ja lihaskuntoluokkaan oli yhteydess ainoastaan arvomuuttuja elmntapa ja liikunnan merkitys. Lihaskuntoluokkaan oli mys tilastollisesti melkein merkitsevsti yhteydess arvomuuttuja suoriutuminen. Varusmiehet, jotka kokivat liikunnan elmntavakseen ja joille liikunnalla oli erityinen merkitys, olivat liikuntakyttytymisen osalta keskimrin muita varusmiehi parempia. Elmss suoriutumista ja menestyst arvostavilla varusmiehill oli vastaavasti keskimrin hieman muita varusmiehi parempi lihaskunto. Varusmiesten suosimien liikuntamuotojen ja arvojen vlill oli havaittavissa yhteys. Vanhempien liikuntakyttytymisell havaittiin olevan yhteys lapsen liikuntakyttytymiseen. Varusmiesten isien vapaa-ajan liikuntaryhmien ja varusmiesten arvoja mittaavien muuttujien vlill havaittiin tilastollisesti melkein merkitsev ero ainoastaan perhe ja elmnarvot arvomuuttujan kohdalla. Varusmiesten itien vapaa-ajan liikuntaryhmien ja varusmiesten arvoja mittaavien muuttujien vlill oli tilastollisesti merkitsev ero perhe ja elmnarvot muuttujan kohdalla ja melkein merkitsev ero elmntapa ja liikunnan merkitys muuttujan kohdalla. Isn vapaa-ajan liikunta ryhmll ei havaittu olevan yhteytt varusmiehen liikuntakyttytymiseen. idin vapaa-ajan liikunta ryhmll havaittiin olevan yhteys varusmiehen harrastaman liikunnan rasittavuuteen.
Resumo:
Porin yliopistokeskuksen toimeksiannosta selvitettiin luovilta aloilta valmistuneiden maistereiden työelmn sijoittumista. Luovat alat mriteltiin tarkoittamaan Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelmasta vuosina 20072013 valmistuneita filosofian maistereita. Kyselyn keskeisimmt tulokset ovat seuraavat: - Koulutusohjelmasta valmistui 117 henkil. Digitaalista kulttuuria paineenaan oli lukenut 29, kulttuuriperinnn tutkimusta 56 ja maisemantutkimusta 31. Kulttuurien tutkimusta oli lukenut 3 ja historiantutkimusta 3. - Kysely pystyttiin lhettmn 108 henkillle. Shkiseen kyselyyn saatiin 51 vastausta (vastausprosentti 47,2 prosenttia). Vastaajista 18 oli valmistunut digitaalisen kulttuurin oppiaineesta, 19 kulttuuriperinnn tutkimuksen oppiaineesta ja 14 maisemantutkimuksen oppiaineesta. - Luovien alojen maistereista 76 prosenttia oli työsuhteessa. Työttmn työnhakijana tai työvoimapoliittisessa koulutuksessa oli 16 prosenttia ja työvoiman ulkopuolella kahdeksan prosenttia maistereista. - Maisterit työllistyivt asiantuntija- ja toimihenkiltehtviin kuntasektorille, yrityksiin sek jrjestihin ja stiihin. - Kyselyhetken työ ja yliopistokoulutus vastasivat toisiaan vhintn jossain mrin perti 93 prosentilla. - Korkeakoulututkinto oli 56 prosentilla maistereista edellytyksen nykyiseen työhn. - Vakituisessa työss oli 39 prosenttia ja mraikaisessa työss 25 prosenttia maistereista. Mraikaisia työsuhteita oli suhteessa eniten jrjestjen ja stiiden palveluksessa olevilla. - Suuri osa maistereista oli tyytyvinen tutkinnon antamiin työelmvalmiuksiin. - Etenkin oman alan työss olevat vastaajat kokivat, ett työt on liikaa ja työ on henkisesti liian kuormittavaa. - Luovien alojen maisterit suhtautuivat kriittisesti oman alansa työllistmismahdollisuuksiin Satakunnassa. Vain 19 prosenttia maistereista piti kohtuullisina mahdollisuuksia työllisty koulutusta vastaavaan työhn.
Resumo:
Tutkielmassa tarkastellaan lainopillisesta nkkulmasta asiakirjojen esittmisvelvollisuutta kilpailuoikeudellisissa vahingonkorvausoikeudenkynneiss. Kilpailunrajoituksesta vahinkoa krsinyt on Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskytnnn mukaan oikeutettu vahingonkorvaukseen krsimstn vahingosta. Vahingonkrsij on kuitenkin kilpailunrajoitukseen osallistunutta heikommassa asemassa vahingonkorvausoikeudenkynneiss, sill olennainen todistusaineisto on usein toisen asianosaisen tai kolmannen osapuolen hallussa. Erityisesti kilpailuviranomaisen leniency-menettelyn kautta saamat asiakirjat sisltvt vahingonkrsijn kannalta merkityksellist tietoa. Tmn vuoksi vahinkoa krsineet pyrkivtkin saada tutustua leniency-hakemukseen ja sen liitteisiin, sill asiakirjojen tiedot voivat helpottaa vahingon mrn ja sen syyyhteyden kilpailunrajoitukseen todistamista. Vahingonkrsijn halu tutustua nihin asiakirjoihin ja toisaalta leniency-hakijan tarve suojella antamiaan tietoja aiheuttavat jnnitteen kilpailuoikeuden julkisoikeudellisen ja yksityisoikeudellisen tytntnpanon vlille. Euroopan unioni hyvksyi marraskuussa 2014 kilpailuoikeudellisesta vahingonkorvauksesta annetun direktiivin, joka pyrkii poistamaan tytntnpanojrjestelmien vlisen jnnitteen ja yhteensovittamaan ne siten, ett molempien tehokkuus voidaan taata. Tutkielmassa havainnoidaan direktiivin edellyttm editiosntely ja työ- ja elinkeinoministerin asettaman työryhmn ehdotusta kilpailuoikeudellisista vahingonkorvauksista annettavaksi laiksi. Lisksi tarkastellaan, miten direktiivin ja ehdotetun lain ratkaisuehdotukset vaikuttavat vahingonkrsijn oikeuteen saada korvausta ja pystyvtk ne ratkaisemaan kilpailuoikeuden julkisoikeudellisen ja yksityisoikeudellisen tytntnpanon vlisen jnnitteen. Leniency-menettelyll on suuri merkitys salaisten kartellien havaitsemisen kannalta, mink vuoksi mys yksityisoikeudellisen tytntnpanon nkkulmasta on trke, ettei menettelyn tehokkuutta vaaranneta. Direktiivi suojaa kilpailuviranomaisten leniency-menettelyn kautta saamia yrityslausuntoja pyrkien varmistamaan, ett elinkeinonharjoittajat tekevt yhteistyöt kilpailuviranomaisten kanssa mys vastaisuudessa. Lisksi direktiivi asettaa vhimmistason jsenvaltioiden kansallisille editiosnnksille. Nin se pyrkii vahvistamaan vahingonkrsijiden asemaa oikeudenkynneiss ja parantamaan heidn mahdollisuuksiaan saada korvausta kilpailunrajoituk-sesta aiheutuneesta vahingosta. Direktiivin edellyttm sntely laajentaa vahingonkrsijn mahdollisuuksia tutustua olennaiseen aineistoon verrattuna Suomen tmnhetkiseen sntelyyn sek yleisen editiosntelyn ett Kilpailu- ja kuluttajaviraston leniency-asiakirjojen tutustumisoikeuden osalta.
Resumo:
This thesis is the Logistics Development Forum's assignment and the work dealing with the development of the Port of Helsinki as part of Helsinki hub. The Forum aims to develop logistics efficiency through public-private co-operation and development of the port is clearly dependent on both factors. Freight volumes in the Port of Helsinki are the biggest single factor in hub and, therefore, the role of the port of the entire hub development is strong. The aim is to look at how the port will develop as a result of changes in the foreign trade of Finland and the Northern European logistics trends in 25 years time period. Work includes the current state analysis and scenario work. The analyses are intended to find out, which trends are the most important in the port volume development. The change and effect of trends is examined through scenarios based on current state. Based on the work, the structure of Finnish export industry and international demand are in the key role in the port volume development. There is significant difference between demands of Finnish exporting products in different export markets and the development between the markets has different impacts on the port volumes by mass and cargo type. On the other hand, the Finnish economy is stuck in a prolonged recession and competition between ports has become a significant factor in the individual port's volume development. Ecological valuesand regulations have changed the competitive landscape and maritime transport emissions reductions has become an important competitive factor for short routes in the Baltic Sea, such as in the link between Helsinki and Tallinn.
Resumo:
After sales business is an effective way to create profit and increase customer satisfaction in manufacturing companies. Despite this, some special business characteristics that are linked to these functions, make it exceptionally challenging in its own way. This Masters Thesis examines the current situation of the data and inventory management in the case company regarding possibilities and challenges related to the consolidation of current business operations. The research examines process steps, procedures, data requirements, data mining practices and data storage management of spare part sales process, whereas the part focusing on inventory management is reviewing the current stock value and examining current practices and operational principles. There are two global after sales units which supply spare parts and issues reviewed in this study are examined from both units perspective. The analysis is focused on the operations of that unit where functions would be centralized by default, if change decisions are carried out. It was discovered that both data and inventory management include clear shortcomings, which result from lack of internal instructions and established processes as well as lack of cooperation with other stakeholders related to products lifecycle. The main product of data management was a guideline for consolidating the functions, tailored for the companys needs. Additionally, potentially scrapped spare part were listed and a proposal of inventory management instructions was drafted. If the suggested spare part materials will be scrapped, stock value will decrease 46 percent. A guideline which was reviewed and commented in this thesis was chosen as the basis of the inventory management instructions.
Resumo:
Tutkimus tarkastelee niit tapoja, joilla 1940-luvun italialainen neorealistinen elokuva rakentaa kansakuntaa yhdistv kulttuuriperint kulttuuriperintyhteisn yllpitms-s kulttuuriperintprosessissa. Neorealistiset elokuvat ovat todellisuutta peilaavia realis-tisia fiktioelokuvia ja kollektiivisia mentaalihistoriallisia todisteita, jotka sisltvt menneisyytt koskevaa tulkintaa, jota voidaan kytt identiteettityöss. Kulttuuriperin-tyhteisn identiteettityön rinnalla kansallisen identiteetin ksite liittyy olennaisesti tut-kimukseen, sill Italian yhtenisyys on koettu ongelmalliseksi yhdistymisest lhtien. Tarkastelen elokuvien esiin tuomaa yhteisllisyytt ja kansallisen identiteetin tulkintoja mys suhteessa aikaisempaan italialaiseen elokuvaan. Tutkimuksen lhdeaineistona ovat italialaisen neorealismin pteokset Roberto Rossel-linin Rooma, avoin kaupunki, Vittorio De Sican Polkupyrvaras ja Luchino Viscontin Ossessione sek Maa jrisee. Niiden yhteyteen neorealismista kyty keskustelu yleens painottuu, joten tutkimuksen aikarajaus on 19431948. Menetelmn tutkimuksessa on elokuvien lhiluku ja teoreettisena viitekehyksen on kulttuuriperintyhteisn historioi-van, monumentalisoivan ja omaksuvan identiteettityön teoria. Elokuvien yhteisllisiin piirteisiin keskittyvn lhiluvun tukena olen kyttnyt italialaista elokuvaa, neorealismia, kulttuuriperint ja kansallisesta identiteetti koskevaa tutkimuskirjallisuutta. Rooma, avoin kaupunki -elokuvan sankarihahmot edustavat kulttuuriperintyhteislle yhteisi menneisyyden symboleita ja keksittyj perinteit, jotka luovat ajallista jatku-vuutta. Merkittvin ja omaksuttavina symboleina hahmot tukevat kulttuuriperintpro-sessin monumentalisoivaa ja omaksuvaa identiteettityöt sek muistin paikkana ne vah-vistavat yhteenkuuluvuutta. Neorealistisissa elokuvissa on historioivaa identiteettityöt tukevaa jaettua historiaa, joka liitt kulttuuriperintyhteisn jseni menneisyydest tulevaisuuteen liukuvaan ajalliseen jatkumoon. Elokuvissa on mys arkipivisen natio-nalismin piirteit, joita omaksuvalla identiteettityöll omaksutaan kulttuuriperinnn rakennusaineeksi. Arkipivisin symboleina ovat koti, perhe ja nainen, jotka liittyvt italialaisuuteen ja toimivat toisista yhteisist erottautumisen piirtein. Elokuvissa kon-stitutiivista ulkopuolta edustavat vihollishahmot ja univormupukuiset toimijat. Hahmot erottautuvat yhteisst, jolloin erottautumisella vahvistetaan kulttuuriperintyhteisn osallisuuskokemusta yhteisn symboleihin. Neorealistiset elokuvat tarjoavat tulkintoja, jotka kulttuuriperintyhteis voi ottaa osaksi kulttuuriperinnn rakentamista.
Resumo:
Tutkimus tarkastelee niit tapoja, joilla 1940-luvun italialainen neorealistinen elokuva rakentaa kansakuntaa yhdistv kulttuuriperint kulttuuriperintyhteisn yllpitms-s kulttuuriperintprosessissa. Neorealistiset elokuvat ovat todellisuutta peilaavia realis-tisia fiktioelokuvia ja kollektiivisia mentaalihistoriallisia todisteita, jotka sisltvt men-neisyytt koskevaa tulkintaa, jota voidaan kytt identiteettityöss. Kulttuuriperintyh-teisn identiteettityön rinnalla kansallisen identiteetin ksite liittyy olennaisesti tutki-mukseen, sill Italian yhtenisyys on koettu ongelmalliseksi yhdistymisest lhtien. Tar-kastelen elokuvien esiin tuomaa yhteisllisyytt ja kansallisen identiteetin tulkintoja mys suhteessa aikaisempaan italialaiseen elokuvaan. Tutkimuksen lhdeaineistona ovat italialaisen neorealismin pteokset Roberto Rosselli-nin Rooma, avoin kaupunki, Vittorio De Sican Polkupyrvaras ja Luchino Viscontin Ossessione sek Maa jrisee. Niiden yhteyteen neorealismista kyty keskustelu yleens painottuu, joten tutkimuksen aikarajaus on 19431948. Menetelmn tutkimuksessa on elokuvien lhiluku ja teoreettisena viitekehyksen on kulttuuriperintyhteisn historioi-van, monumentalisoivan ja omaksuvan identiteettityön teoria. Elokuvien yhteisllisiin piirteisiin keskittyvn lhiluvun tukena olen kyttnyt italialaista elokuvaa, neorealismia, kulttuuriperint ja kansallisesta identiteetti koskevaa tutkimuskirjallisuutta. Rooma, avoin kaupunki -elokuvan sankarihahmot edustavat kulttuuriperintyhteislle yhteisi menneisyyden symboleita ja keksittyj perinteit, jotka luovat ajallista jatku-vuutta. Merkittvin ja omaksuttavina symboleina hahmot tukevat kulttuuriperintpro-sessin monumentalisoivaa ja omaksuvaa identiteettityöt sek muistin paikkana ne vah-vistavat yhteenkuuluvuutta. Neorealistisissa elokuvissa on historioivaa identiteettityöt tukevaa jaettua historiaa, joka liitt kulttuuriperintyhteisn jseni menneisyydest tulevaisuuteen liukuvaan ajalliseen jatkumoon. Elokuvissa on mys arkipivisen natio-nalismin piirteit, joita omaksuvalla identiteettityöll omaksutaan kulttuuriperinnn ra-kennusaineeksi. Arkipivisin symboleina ovat koti, perhe ja nainen, jotka liittyvt ita-lialaisuuteen ja toimivat toisista yhteisist erottautumisen piirtein. Elokuvissa konstitu-tiivista ulkopuolta edustavat vihollishahmot ja univormupukuiset toimijat. Hahmot erot-tautuvat yhteisst, jolloin erottautumisella vahvistetaan kulttuuriperintyhteisn osalli-suuskokemusta yhteisn symboleihin. Neorealistiset elokuvat tarjoavat tulkintoja, jotka kulttuuriperintyhteis voi ottaa osaksi kulttuuriperinnn rakentamista.
Resumo:
Toiminnallisen opinnytetyön tarkoituksena oli tehd PowerPoint-esitys perhevalmennukseen imetyksen aloituksesta ja tysimetyksest. Työ on osa Urbaani vanhemmuus- hanketta. Tarkoituksena oli tehd mielenkiintoinen, helposti ymmrrettv ja hydyllinen materiaali vanhemmille. Opinnytetyöt voi hydynt vanhempien ohjauksessa. PowerPoint-esityksen kytt sijoittuu perhevalmennukseen, mutta mys synnytyssairaala voi hydynt sit. Materiaalia ei ole tarkoitettu työntekijiden perehdyttmiseen tai opettamiseen. Halusimme tehd 19 sivuisesta PowerPoint-esityksest mahdollisimman selken. Sivuille ei haluttu laittaa liikaa teksti, jolloin visuaalinen selkeys krsisi. Tekstit perustuvat uusimpaan tutkimustietoon. Halusimme poimia esitykseen konkreettisia, eik liian pikkutarkkoja asioita. Tllin esitys on helposti seurattava. Tuotos sislt kuvia hyvist imetysasennoista ja imemisotteesta sek rinnan rakenteesta. Kuvien avulla asian selittminen selkeytyy huomattavasti. Kuvat piirsimme itse, koska halusimme niist omannkiset. Laitoimme tuotokseen mys muutamia oikeita valokuvia. Neuvolan työntekijill on kaikilla erilainen tietotausta ja ohjaustyyli, jonka vuoksi ptimme tehd PowerPoint-esityksen kyttohjeet. Nin ollen jokainen perhe saa tasavertaiset tiedot imetyksest ja tysimetyksest. Tavoitteena oli saada aikaiseksi esitys, joka ei olisi syyllistv eik painostava. Mys itien erilaiset elmntilanteet ja fysiologiset erityispiirteet tytyi ottaa huomioon. Tuotoksemme avulla saatiin uusi keino esitt vanhemmille tietoa imetyksest ja tysimetyksest. Otimme mys huomioon, ett kaikissa neuvoloissa ei ehk ole olemassa videotykki. Tmn vuoksi tuotoksemme on tehty sellaiseen muotoon, ett se on mahdollista tulostaa kalvoille.
