Management of Customer Co-development in Business-to-Business Markets

Management of customer co-development means involving customers in the development of new products and services, and coordinating the process. In business-tobusiness markets, customer co-development enables the development of innovations that better match customer needs and strengthens customer relationships. However, close collaboration with customers can hamper the innovativeness of new products and lead to overly customized solutions. Therefore, the management of co-development is crucial to its success. Yet the existing research on management of co-development has mainly focused on selecting the right collaboration partners, and the field lacks understanding on how to manage the tensions inherent in customer co-development. The purpose of this thesis is to increase understanding on the management of the codevelopment. The thesis is divided into two parts. The first comprises the literature review and conclusions for the whole study, and the second presents four publications. From the methodological perspective, the research papers follow exploratory qualitative research design. The empirical data comprise interviews with 60 persons, representing 25 different organizations, and a group of 11 end users. The study conceptualizes management of customer co-development in three dimensions 1) relational co-development processes, 2) co-development challenges and paradoxes, and 3) internal customer involvement processes. The findings contribute to the customersupplier relationship, innovation, and marketing management literatures by providing a framework on supplier-customer co-development, addressing co-development paradoxes and their management processes, and suggesting practices for customer involvement. For practitioners, the findings provide tools to manage the challenges related to codevelopment with customers.

BUSINESS NETWORKS IN E-COMMERCE INTERNATIONALIZATION –Two Finnish Companies Targeting Russia

With the proliferation of Internet, online shopping has become an increasingly essential part of global economy and thus, increasingly important field of research. While the internationalization process of a company has for long been in the focus of academic research, internationalization of e-commerce is a much newer field of study. The earlier empirical research has amply pointed out the difficulties of traditional internationalization models to explain the internationalization process of e-commerce companies. Conversely, business networks have been argued to play a major role in the e-commerce internationalization. The purpose of this study is to study how business networks influence the internationalization process of e-commerce companies. Conducted as a case study, this research studies the internationalization process of two Finnish e-commerce companies, Hong Kong and Hifi Studio, into possibly one of the most booming online markets - Russia. The empirical findings of the study concur with the earlier literature. The observed internationalization process differs from the assumptions of traditional international business models, and business networks are found influential for the process. However, the behavior of the two studied organizations is observed more independent than the network view to internationalization presumes. The trigger to internationalize rises from within the organizations and market potential is the primary explanation for selection of target markets. No network relationships were found to have an effect on foreign market selection, nor selection of mode of operations. This study indicates that exploring foreign markets is actually about investing in specific relationships within a business network, rather than overcoming economic, institutional, and cultural barriers. Companies utilize a wide array of relationships in their internationalization process and may effectively overcome disadvantages of operating in a foreign market by adopting partnerships with correct partners. However, building and maintaining operational business relationships is a demanding process, and organizations should prefer quality over quantity in their partner selection. Moreover, relationships where the focal party possess significant influence and leverage over other actor should be favored. Lastly, relationships need to be continuously evaluated and assessed in comparison with strategic business goals. Ultimately, e-commerce can be considered a new, low-risk, cost-effective, and relationship-oriented internationalization method, suitable especially in volatile market conditions as Russia today. This revolutionary new mode of international business activity calls for more profound focus of business managers and academia alike, as its weight on global trade continues to grow.

PROTECTING TRADE SECRETS IN LITIGATION - THE IMPACT OF ARTICLE 9 OF THE EU TRADE SECRET DIRECTIVE ESPECIALLY ON FINNISH LAW

In November 2013 the European Commission issued the “Proposal for a Directive on the European Parliament and of the Council on the protection of undisclosed know-how and business information (trade secrets) against their unlawful acquisition, use and disclosure” (referred to as “TSD”). The TSD offers minimum harmonisation and aims at promoting sharing of knowledge, and the exploitation of innovations on the Internal Market. The European Parliament adopted the TSD on April 14, 2016 and the EU Member States will have two years to implement it. The TSD includes a harmonised definition of a trade secret that builds on the definition provided in Article 39 of the TRIPS Agreement. Moreover, it also ensures the freedom of expression and information and the protection of whistle-blowers. Appropriate means of actions and remedies against unlawful acquisition, use and disclosure of trade secrets are also included, such as provisional and pecuniary measures, injunctions and corrective measures or allocation of damages. This study examines the protection of trade secrets in the course of litigation regulated in Article 9 of the TSD. Currently, the protection of trade secrets within the EU is fragmented especially in this regard, which makes companies reluctant to resort to litigation when a trade secret has unlawfully been misappropriated or it is suspected that a trade secret is being misused. The regulations in Article 9 expand only to the hearing in court. Such protection is welcomed and a step in the right direction. However, in my study I have found that in order for the protection to be sufficient there is a need to further establish measures to protect trade secrets during the entire process, from the filing of the claim to the end when the judgement is given. Consequently, I also discuss different measures that could be used to strengthen the protection of trade secrets before the hearing in court, as evidence are gathered.

Protecting Trade Secrets In Litigation The Impact of Article 9 of The EU Trade Secret Directive Especially on Finnish Law

In November 2013 the European Commission issued the “Proposal for a Directive on the European Parliament and of the Council on the protection of undisclosed know-how and business information (trade secrets) against their unlawful acquisition, use and disclosure” (referred to as “TSD”). The TSD offers minimum harmonisation and aims at promoting sharing of knowledge, and the exploitation of innovations on the Internal Market. The European Parliament adopted the TSD on April 14, 2016 and the EU Member States will have two years to implement it. The TSD includes a harmonised definition of a trade secret that builds on the definition provided in Article 39 of the TRIPS Agreement. Moreover, it also ensures the freedom of expression and information and the protection of whistle-blowers. Appropriate means of actions and remedies against unlawful acquisition, use and disclosure of trade secrets are also included, such as provisional and pecuniary measures, injunctions and corrective measures or allocation of damages. This study examines the protection of trade secrets in the course of litigation regulated in Article 9 of the TSD. Currently, the protection of trade secrets within the EU is fragmented especially in this regard, which makes companies reluctant to resort to litigation when a trade secret has unlawfully been misappropriated or it is suspected that a trade secret is being misused. The regulations in Article 9 expand only to the hearing in court. Such protection is welcomed and a step in the right direction. However, in my study I have found that in order for the protection to be sufficient there is a need to further establish measures to protect trade secrets during the entire process, from the filing of the claim to the end when the judgement is given. Consequently, I also discuss different measures that could be used to strengthen the protection of trade secrets before the hearing in court, as evidence are gathered.

Yhteistä turvallisuutta rakentaen : poliisi- ja upseeriprofessioiden yhteiskehittelyn mahdollisuuksista

Poliisin rakenneuudistus Pora III ja Puolustusvoimauudistus 2011–2015 ovat olleet viime vuosien esimerkkejä julkisen sektorin työn tehostamisen vaatimuksista. Sekä Puolustusvoimilla että poliisilla, kahdella turvallisuusalan viranomaistaholla, on lakisääteiset tehtävänsä, jotka tulee työn tehostamisen vaatimuksista huolimatta suorittaa. Turvallisuusala yksityistyy vauhdilla, ja keskustelua käydään siitä, mitä tehtäviä viranomainen hoitaa itse, mitä annetaan kaupallisen toimijan tai järjestöjen hoidettavaksi ja mistä kansalainen vastaa itse jatkossa. Resurssi- ja tehostamisvaatimuksia mietittäessä nousee esille upseereiden kohdalla koko maan puolustus ja turvaaminen. Kyetäänkö tämän tehtävän täyttämiseen mahdollisessa sotatilanteessa enää nykyisellä tai mahdollisesti vähenevällä resursoinnilla? Poliisitoimen osalta vasteajat eri puolilla Suomea puhuttavat, samoin se, miten tehtäviä priorisoidaan hoidettavaksi. Saavatko kansalaiset enää perusoikeuksiinsa kuuluvaa arjen turvallisuutta, jonka vielä tänä päivänä katsotaan kuuluvan valtion perustehtäviin? Viranomaisten pitäisi tutkimukseen valittujen aineistojen sekä lakien perusteella hoitaa tehtävänsä laadukkaasti ja tasa-arvoisesti kaikkialla Suomessa. Nykyiset sisäistä ja ulkoista turvallisuutta käsittelevät asiakirjat, esimerkiksi strategiat, puhuvat laajasta turvallisuuskäsityksestä, sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden rajojen hämärtymisestä globalisoitumisen seurauksena ja lisääntyvästä poikkihallinnollisesta yhteistyöstä toimintaa ohjaavana ajattelumallina. Viranomaisyhteisyötä tulisi lisätä osana normaalia toimintaa, samoin yhteistyötä järjestöjen, elinkeinoelämän ja jokaisen kansalaisen kanssa. Valtioneuvoston tulevaisuusselonteossa (2013) peräänkuulutetaan uusia, innovatiivisia tapoja hoitaa sekä valtion että kuntien tehtäviä. Yhteisen toiminnan kohteen eli laajan turvallisuuskäsityksen viitekehyksessä on mahdollisuus pohtia uudenlaista turvallisuusalan viranomaisyhteistyötä, eli etsiä perusteluja upseeri- ja poliisiprofession syvemmälle yhteistyölle – yhteiskehittelylle. Tutkimukseni tavoitteena on herätellä keskustelua siitä, onko yhteisen toiminnan kohteen löytymiselle edellytyksiä. Nähtävissä on, että valtiolle kuuluvia toimintoja tehostetaan jatkossakin. Yksi järkevä tapa tehostamisessa on löytää töiden rajapintoja ja yhdistää resurssit näiden osalta. Jotta toiminta olisi tehokasta, sen pitää olla osa jokapäiväistä toimintaa eikä perustua vain muutamiin yhteistoimintaharjoituksiin tai jo tapahtuneiden poikkeustilanteiden hoitoon. Suurin osa kriisiajan toiminnasta perustuu normaaliolojen toimintaan, jolloin sen lähtökohdat voisivat olla yhteisessä työssä ja alkaa jo koulutuksesta, mikä nostetaan tässä työssä yhtenä mahdollisuutena esille. Koulutuksellinen yhteistyö ja liikkuvuus ovat eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perusteella mahdollista myös kahden eri hallinnonalan koulutuksessa. Tällaista koulutuksen tehostamista haetaan tällä hetkellä muualla yhteiskunnassa. Mutta halutaanko omasta toiminnasta ja tehtävistä luopua edes osittain ja tehdä yhteistyötä mahdollisesti oman työn hallinnan, vallan tai resurssien menettämisen pelossa? Vai onko kyse vain siitä, että yhteistyön syventämiselle ei ole nähty kovinkaan suurta tarvetta tai hyötyä eikä yhteistyö näytä tuovan mitään uutta ammattikuntien osaamiseen? Tutkimuksen aineisto koostuu valtionhallinnon aineistoista, kuten strategioista, mietinnöistä ja raporteista niin sisäisen kuin ulkoisen turvallisuuden alalta. Aineistona käytetään myös upseeri- (n=71) ja poliisipäällystöopiskelijoille (n=65) suunnattua kyselyä ja kirjoitelmaa tulevaisuuden turvallisuusasiantuntijuudesta vuonna 2030. Lisäksi opiskelijavastauksista tehtyä analyysia syvennetään molempien korkeakoulujen (Maanpuolustuskorkeakoulu ja Poliisiammattikorkeakoulu) rehtoreiden sekä molempien hallinnonalojen (puolustusministeriö sekä sisäministeriö) kansliapäälliköiden haastatteluilla. Aineistojen avulla pyritään herättelemään ajatuksia siitä, voisiko yhteisiä töitä löytyä yhteistyön pohjaksi. Tarkoituksena on perustella, miksi yhteistyötä kannattaa tehdä ja ikään kuin vastata etukäteen vastaväitteisiin, miksi sitä ei voitaisi tehdä. Strategioiden yhteistyön tahtotilaa verrataan muihin strategioiden toimenpide ehdotuksiin ja sitä kautta vielä kyselyaineistoon. Opiskelijakyselyllä haetaan näkemyksiä tulevaisuuden turvallisuusasiantuntijuudesta ja mahdollisesta yhteistyöstä sekä sen painopisteistä. Muilla asiantuntijahaastatteluilla haetaan korkeakoulujen sekä ministeriön tason näkemyksiä opiskelijoiden mielipiteisiin. Opiskelijakyselyn avulla on haluttu selvittää sitä, mitä jo työelämässä olleet mutta vaihteeksi opiskelevat sotatieteiden maisteriopiskelijat Maanpuolustuskorkeakoulussa ja poliisin päällystötutkinnon opiskelijat Poliisiammattikorkeakoulussa ajattelevat turvallisuusalan ja -asiantuntijuuden muutoksesta. Minkälaisena he näkevät oman tulevan työnsä ja yhteistyökentän muiden viranomaisten kanssa? Selvää opiskelijavastausten mukaan on se, että turvallisuus halutaan pitää jatkossakin viranomaisen vastuulla ja välttää viimeiseen asti yksityisen sektorin liiallista vastuuta enempää kuin on pakko. Yhteistyötä halutaan edelleen lisätä, ja erityisesti tämä koskee viranomaisten välistä yhteistyötä. Tutkimus on tietoisesti rajattu koskemaan kahta turvallisuusalan viranomaistoimijaa, ammattikorkeakoulutuksen käyneitä poliiseja ja Puolustusvoimien Maanpuolustuskorkeakoulussa opiskelevia upseereita, joiden tehtävistä ja koulutuksesta on löydettävissä yhteisiä rajapintoja ja yhteistyön alueita. Kiinnostus syventyä valittuun kahteen ammattialaan johtuu myös siitä, että usein esimerkiksi sisäasianhallinnon strategioissa Puolustusvoimat jätetään ulkopuolelle varsinkin normaaliolojen yhteistyötä tarkasteltaessa tai vain yksittäisen maininnan asteelle. Sama huomio on havaittavissa puolustushallinnon strategioista. Tämä nousee esille erityisesti alueellista yhteistyötä tai viranomaisyhteistyötä pohdittaessa. Silti sekä sisäministeriön että puolustusministeriön hallinnonalan strategiat ym. perustuvat laajaan turvallisuuskäsitykseen, ja usein eri ammattikuntia analysoitaessa puhutaan tehtävistä, joita tekevät useat ammattikunnat ja professiot. Puhutaan niin sanotuista harmaista alueista. Ministeriöiden tahtotilassa ja toiminnassa on tutkimukseni mukaan nähtävissä ristiriita. Koulutuksen osalta yhteistyön lisääminen on mahdollista etenkin nyt, kun Poliisiammattikorkeakoulussa peruskoulutus on muuttunut ammattikorkeakoulutasoiseksi ja näin tämän ammattikunnan professioasema koulutuksen näkökulmasta on vahvistunut entisestään. Käsittelenkin tutkimuksessani kahta professiota professiotutkimuksen perinteisiä kriteereitä käyttäen, eli rinnastaessani näitä kahta ammattia. Rinnastettavuus koulujen kesken on tullut mahdolliseksi sekä tutkintojen että osaamisen tarkastelun näkökulmasta. Tämän myötä myös molempia korkeakouluja hyödyttävää yhteistyötä olisi mahdollista miettiä osana muutakin hallinnon tehostamista ja rauhan ajan viranomaistoimintaa.

Development of business processes and sales reporting - Case recovered paper

The purpose of this research is to discover development points for business processes and sales reporting in the recovered paper sourcing organization. The processes under development are both sales and sourcing processes that were determined by the commissioning company. All of these processes have in common that there are used sales orders to organize the money flows correctly. Although the main objective is to source only recovered paper, the sourcing also brings by-products that cannot be utilized and are thus sold. As the purpose of the sales function is to only support the sourcing strategy, it should be organized as efficiently as possible. Investigating the current status of the processes and finding development points help in building proposals for enhanced process descriptions. In order that sales function could be analyzed, should the sales reporting be accurate and present the needed key figures. The current status of the processes as well as the possible problems and development ideas were researched with the help of interviews. Best practices could also be brought from other business lines in the commissioning company. The theory part was build according to relevant literature and scientific articles. The research indicates, that processes have shaped differently in sourcing organization’s business units. Local infrastructure and legislation sets certain limitations to the sourcing of recovered paper, and these circumstances cannot be changed. Customer-supplier power relations also affect to the formulation of business processes. In order to steer the processes, there has to be more internal controls. Still, the enterprise resource planning system also sets boundaries how the processes can be made more efficient.