ICT-alan yrittäjyyden alueellinen edistäminen CASE: Etelä-Karjala

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää syy siihen, miksi Etelä-Karjalassa syntyy vähemmän uusia ICT-alan yrityksiä, kuin mihin on edellytyksiä. Tutkimusmetodologia oli toiminta-analyyttinen ja sen empiirinen osuus muodostettiin avoimien teemahaastatteluiden avulla. Haastatellut olivat alueen ICTalan päättäjiä ja heitä oli yhteensä 28. Merkittävimpinä syinä siihen, että korkeakoulun, ammattikorkeakoulun ja teknologiakeskuksen olemassaolosta huolimatta maakuntaan syntyy varsin vähän uusia ICT-alan yrityksiä, nähtiin olevan negatiivinen ilmapiiri ja kateus yrittäjyyttä kohtaan, lähimarkkinoiden pieni koko sekä maakunnallisen yhteistyön puuttuminen ICT-alalla. Kehittämisalueina nousivat esiin koulutus, alueellinen yhteistyö, yritysyhteistyö, infrastruktuurin kehittäminen, tutkimus- ja tuotekehitys sekä alueen markkinointi. Ohjeeksi ICT-alan yrittäjyyden edistämiseksi Etelä-Karjalassa tutkimuksessa annettiin laajan yhteisen tahdon aikaansaaminen ja resurssien kohdentaminen jollekin valitulle ICT-alan osa-alueelle tavoitteena synnyttää alueelle kansainvälisesti merkittävä osaamiskeskittymä.

Tuotekehityksen toimintolaskenta - Case Oy Sisu Auto Ab

Tutkielman tavoitteena oli tutkia toimintolaskennan soveltuvuutta tuotekehitys-kustannusten selvittämiseen ja kohdistamiseen tuotteiden katelaskennassa. Tarkoitus oli selvittää erityisesti laskennan hyödyt kuorma-autotehtaan kannalta ja rakentaa yritykselle valmis malli tuotekehityskustannusten toimintopohjaiselle laskennalle. Tutkielma on luonteeltaan konstruktiivinen case-tutkimus. Yritykselle pyrittiin teorian pohjalta luomaan käytännön ongelmaan ratkaisu rakentamalla toimintolaskentamalli, jolla yrityksen tuotekehityksen kustannukset pystytään mahdollisimman hyvin jakamaan tuotteille. Mallin rakennuksen myötä saavutettiin selkeät periaatteet kustannusten kohdistamiseen kuorma-autoille. Laskennan avulla saatujen tulosten perusteella saatiin tärkeää tuotekehitystä koskevaa tietoa, jota aikaisemmin ei oltu yrityksessä pystytty hyödyntämään tuotteiden kustannuslaskennassa. Tuloksia on mahdollisuus hyödyntää sekä operatiivisessa että strategisessa päätöksenteossa. Tutkimuksen tuloksia on tarkasteltava tieteellisesti suhteellisen suppeana, juuri kyseiseen yritykseen soveltuvana ratkaisuna.

Product Launch in Industrial Markets – Financial Risks in New AMD Elevator Door Launch

Tuotekehitys ja uusien tuotteiden lanseeraus on teollisen yrityksen menestyksekkään liiketoiminnan elinehtoja tämän päivän kilpailussa. Teollisuusyrityksen tuotteiden innovaatioaikakausia on ollut lukuisia, samoin kuin uuden tuotteen lanseerauksen lähtökohtia. Aikakausista, jolloin tuotteita kehitettiin yrityksen omista lähtökohdista, kuten valmistuksellisista eduista, on edetty tilanteeseen, jossa markkinoiden tarpeita tulee ottaa yhä enemmän huomioon. Kuitenkin, teollisuudessa esitellään tuotteita yhä puhtaasti tuotantolähtöisesti, ja tutkimuksen tavoitteena on selvittää taloudellisia riskejä, joita liittyy puhtaasti teknologiavetoiseen tuotteiden kehitystyöhön, valmistukseen ja lanseeraukseen. Normatiivisena tutkimuksena työ pyrkii asiakastarpeita ja teollisuusyrityksen loppuasiakkaiden näkökulmia huomioon ottaen osoittamaan markkinoinnin keinojen merkityksen tuotantolähtöisen tuotelanseerauksen taloudellisten riskien minimoimiseksi. Uuden teollisen tuotteen asiakastarpeita on selvitetty kyselymuotoisen markkinointitutkimuksen menetelmiä hyväksikäyttäen. Tuotteen tärkeimpien ominaisuuksien, kuten turvallisuuden, kestävyyden ja hinnan merkitystä voidaan hyödyntää ennen tuotteen kaupallista esittelyä potentiaalisten asiakassegmenttien kartoitukseen ja menestyksellisen lanseerauksen edesauttamiseksi.

Ketjumainen toimintamalli henkilöstöravintolayrityksessä

Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteina oli selvittää millaisella toimintamallilla voidaan varmistaa asiakaslähtöinen ja kustannustehokas toimintatapa, joka tuottaa tasalaatuiset palvelut sekä varmistaa yhteisesti sovittujen toimenpiteiden toteutumisen case-yrityksen ylläpitämissä henkilöstöravintoloissa nopeasti ja tehokkaasti. Tutkimusongelmaa lähestyttiin strategisesta näkökulmasta. Kilpailustrategian avulla yritys asemoidaan ympäristöönsä sekä valitaan käytettävät kilpailukeinot. Kilpailuetua haetaan toimintamalleja ja niiden osia kehittämällä. Tällaisia ovat esimerkiksi oppiminen, organisaatiorakenne ja asiakkuuden hallinta. Kustannustehokkuus aikaansaadaan ketjuohjauksella ja asiakaslähtöisyys hyväksikäyttämällä massaräätälöintiä. Asiakasryhmien määrittämiseen käytettiin segmentoinnin teoriaa. Lähdeaineisto Teoriaosuudessa lähdeaineistona käytettiin kotimaista ja ulkomaista kirjallisuutta, jotka käsittelevät strategista ajattelua, kilpailustrategiaa, kilpailuetua, ketjutoimintaa, massaräätälöintiä, segmentointia ja asiakkuuden hallintaa. Empiriaosuuden lähdeaineistona toimivat case-yrityksen strategiaprosessia varten keräämät materiaalit sekä tutkijan omat kokemukset projektin vetäjänä. Tulokset Lopputuloksena case-yritykselle ehdotetaan tutkimuksessa rakentuneita valikoimien- ja toiminnanohjausmalleja. Valikoimien ohjausmallin muodostamiseen käytettiin massaräätälöinnin teoriaa. Toiminnanohjausmalli rakennettiin puolestaan ketjutoiminnan teoriaan perustuen.

Informaatioteknologiayritysten tutkimus- ja tuotekehitysyhteistyö: tulosten juridinen suojaaminen ja jakaminen

Pro gradu-tutkielman tavoitteena on selvittää, mitä juridisia seikkoja informaatioteknologia-alan yritysten tutkimus- ja tuotekehitysyhteistyön onnistumisen turvaamiseksi on huomioitava. Koska erityisesti tulosten suojaaminen ja jakaminen on usein osoittautunut yhteistyön kriittisimmäksi osa-alueeksi, tutkimuksessa perehdytään näihin kysymyksiin liittyvään normiympäristöön. Tutkimus on toteutettu pääosin kirjallisuustutkimuksena, nojautuen vahvasti mm. lakiteksteihin ja lainvalmisteluaineistoon. Käytännön ja teorian yhdistämiseksi tutkimuksessa on käytetty tausta-aineistona yritysten välisiä sopimuksia sekä informaatioteknologiayrityksissä työskentelevien henkilöiden kanssa käytyjä keskusteluja. Myös oikeuskäytäntöä on hyödynnetty tutkimuksen lähdeaineistona. Tutkimuksessa on kartoitettu yritysten yhteishankkeita säätelevää normiympäristöä sekä sen tarjoamia mahdollisuuksia ja rajoituksia. Tämän kartoituksen valossa voidaan paremmin ymmärtää sopimuksien tekemisen ja erilaisten suojauskeinojen hallinnan tärkeys.

Reaalioptioajattelu tutkimus- ja tuotekehityshankkeita arvioitaessa

The exploitation of real option analysis and real options reasoning to the value of research and development programs was studied in the context of two companies listed and operating in Finland. The companies saw real option analysis as a complex tool to be used to value research and development programs. Materials which were analyzed by qualitative methods were collected using inquiries and interviews. Real options reasoning observed to be more feasible to analyze research and development programs lasting for a couple of years than real option analysis. Where an uncertain investment environment prevailed real options reasoning offer a strategic tool to the company and enable uniform evaluation of research and development programs. Real options reasoning offer a possibility to the companies to systematize and rationalize the management and valuation of technology options.

Tietokoneohjelmien suojaaminen ja ohjelmien samankaltaisuuksien aiheuttamat oikeudelliset ongelmat

Tietokoneohjelmaa suojataan tekijänoikeudella, liikesalaisuussuojalla ja patentilla. Jotta ohjelmistoalan yritys pärjäisi dynaamisilla ja kansainvälisillä ohjelmistomarkkinoilla sen pitää patentoida ohjelmansa sekä hyödyntää ja puolustaa patenttejaan. Ohjelmistopatentteja myönnetään myös Euroopassa yhä enemmän. Ohjelmistoteollisuudessa tuotekehitys perustuu usein jo olemassa olevalle, josta aiheutuu alalle tyypillistä teknologioiden päällekkäisyyttä. Jotta yritys pystyisi toimimaan tietyllä markkina-alueella, se saattaa tarvita sellaista teknologiaa joka on jo jonkun patentoimaa. Edellä mainituista syistä sekä ohjelmistopatenttien samanlaisuuksista ja patenttien suuresta määrästä johtuen patentinloukkauksia tapahtuu ja niihin tulee reagoida liikesuhteet huomioon ottaen, esimerkiksi neuvottelemalla liiketoimintasopimuksesta, sovittelemalla konfliktia sovittelumenettelyssä ja tarvittaessa oikeudellisin keinoin.

Quality Function Deployment asiakaslähtöisen tuotekehityksen menetelmänä

Quality Function Deployment eli QFD on menetelmä, jonka avulla asiakkaiden tarpeet huomioidaan systemaattisesti koko tuotekehitysprosessissa. Tuotekehitys on yleensä se osa yrityksen toimintaa, missä asiakaslähtöisyys voidaan parhaiten ottaa huomioon. Työn tarkoituksena on kuvata lukijalle Quality Function Deployment tuotekehitysmenetelmän eri vaiheita ja esitellä mahdollisimman selkeästi menetelmän periaatteet. Menetelmän neljästä vaiheesta paneudutaan etenkin ensimmäiseen eli laadun taloon. Myös menetelmän kolme seuraavaa vaihetta esitellään. Menetelmän toteutus aloitetaan asiakastarpeiden kartoittamisella. Asiakastarpeet ovat menetelmän perusta. Matriisitekniikalla asiakastarpeet muunnetaan tuoteominaisuuksiksi. Matriisia analysoimalla saadaan ne tuoteominaisuudet, joita aletaan mahdollisesti kehittää. Menetelmästä voidaan käyttää vain laadun taloa tai jatkaa seuraaviin vaiheisiin, missä kolmen muun matriisin avulla iskostetaan asiakastarpeet koko organisaatioon, tuotekehitykseen konseptin luomisesta aina valmistukseen asti. Menetelmää voidaan käyttää monella eri toimialalla. valmistukseen asti. Menetelmää voidaan käyttää monella eri toimialalla.

"Otan käyttöön kikka B:n" : osa- toimintamahdollisuuksien itsearviointivälineen soveltuvuus A-klinikan asiakkaiden kotikäynnin tukena

OSA (Occupational Self Assessment) on Inhimillisen toiminnan malliin perustuva asiakkaan toimintamahdollisuuksien itsearviointi. OSA:n teoreettinen perusta muodostuu Inhimillisen toiminnan mallin käsitteistä: tahto, tottumus, suorituskyky ja ympäristö. OSA antaa tietoa toiminnallisesta pätevyydestä ja arvoista, mitkä ovat osa toiminnallista identiteettiä. Lomakkeen avulla selviää, kuinka tyytyväinen asiakas on toiminnalliseen pätevyyteensä ja miten asiakas pätevyytensä hahmottaa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää neljän tukiasunnossa asuvan A-klinikan asiakkaan avulla, miten OSA-itsearviointiväline sopii käytettäväksi kotikäynnin tukena. Toteutus muodostui asiakkaiden alkutapaamisesta, jossa he täyttivät OSA-itsearviointilomakkeen sekä kotikäynnistä. Kotikäynnillä havainnoitiin kotia ja asiakasta OSA:n tarjoaman tuen avulla sekä keskusteltiin itsearviointilomakkeen aiheista. Opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä ovat OSA-itsearviointivälineen taustateoriana olevat Inhimillisen toiminnan malli sekä asiakaslähtöinen lähestymistapa. Teoriaosuudessa on avattu käsitteet koti ja kotikäynti sekä päihteet ja päihderiippuvuus. Aineistonkeruumenetelmänä on havainnointi. Havainnot kirjattiin tutkimuspäiväkirjoihin, joiden sisällöt analysoitiin sisällönanalyysillä. OSA toimi hyvänä keskustelun pohjana, jonka avulla pystyttiin keskittymään asiakkaan haasteellisiksi kokemiin asioihin arkielämässään sekä tarkentamaan asiakkaan vastauksia. Täytetty lomake jäsentää havainnointia kotikäynnillä asiakkaan kannalta oleellisiin asioihin. OSA ja kotikäynti antavat kokonaisvaltaisemman kuvan asiakkaan arkielämästä ja kotiympäristöstä. OSA:n soveltaminen kotikäynnillä vaatii paljon keskustelua, koska kaikkia OSA:n väittämissä esiintyviä asioita ei voida havainnoida kotikäynnin aikana. OSA:n ja kotikäynnin tulisi olla osa terapiaprosessia. Toteutuksemme tulosten perusteella voimme todeta OSA- toimintamahdollisuuksien itsearvioinnin käytön kotikäynnin yhteydessä soveltuvan A-klinikan asiakkaille.

Evolution of Ba and Role of Absorptive Capacity in Collaboration between MNCs and Chinese Universities in China

During the recent years, collaboration with Chinese universities has aroused growing interest among multinational companies (MNCs). Cross-cultural university-industry (U-I) collaboration creates various challenges in collaborative knowledge creation and innovation due to the differences e.g. between university and company motivation, objectives and activities. Also different values, norms, and means of actions result often in collisions and misunderstandings. This thesis examines the establishment of the relationships and the evolution of the collaboration between MNCs and Chinese universities. Empirical findings underscore that the partners in collaboration are required to possess research interest as well as capability to acquire, assimilate and exploit new external knowledge. Time and communication have a critical role in the evolution of the collaboration. In China the personal relationships, guanxi, play an important role. Collaborative knowledge creation requires a platform, Ba, which enables the creation of common understanding, commitment, trust and mutual respect. Empirical data has been collected through interviewing company experts and academe of Chinese universities from ICT and forest industries as well as attending panel discussions and meetings with the experts from the field of study.

Tukkivannesahojen teräpyörien bombeerauslaitteen kehittäminen

Diplomityössä kehitettiin kannettava työstölaite, jolla voidaan bombeerata tukkivannesahojen suuret teräpyörät omilla laakereillaan paikoillaan sahalinjoissa. Teräpyörät kuluvat käytössä, jolloin ne joudutaan työstämään uudelleen muotoonsa useita kertoja vuodessa. Nykyisin pyörien kehäpinnat hiotaan haluttuun muotoon lähes sadan vuoden ikäiseen keksintöön perustuvalla menetelmällä. Menetelmän suurimpina ongelmina ovat saavutettavan bombeerausmuodon heikko tarkkuus, työstötapahtuman hitaus ja puutteellinen työturvallisuus. Kehitetyn bombeerauslaitteen ja -menetelmän avulla parannetaan kaikkia kolmea merkittävää puutetta. Työssä kartoitettiin kattavasti erilaisia mahdollisia työstömenetelmiä, joita voitaisiin käyttää teräpyörien bombeeraukseen. Parhaaksi vaihtoehdoksi osoittautui sorvaus, jonka avulla teräpyörien kehäpinnat saadaan työstettyä tarkasti, nopeasti ja varmasti käyttämällä tavallisia sorvin työkaluja ja uutta ehdotettua kannettavaa sorvia.

Murros projektikohtaisista ratkaisuista tuotteiden systemaattiseen kehittämiseen ja hallintaan

Tämä tutkimus käsittelee strategiamuutoksen toimeenpanoa projektiliiketoimintaympäristössä toimivan liiketoimintayksikön tuotekehitys-, suunnittelu- ja tuotetoimitusprosesseissa. Muutoksen tavoitteena on tuoterakenteiden ja toimitusprosessien hallinta pelkän resurssien hallinnan sijaan. Työn tavoitteena on kuvaus siitä, mitä muutoksia strategisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää liiketoimintayksikön tuoteprosessien, tuotearkkitehtuurin ja tietojärjestelmien osalta. Tutkimuksen teoriaosuus käsittelee teknologiastrategiaa, tuotetiedon hallintaa, tuotearkkitehtuureja sekä tuotekehitystoiminnan prosesseja ja menestystekijöitä. Tutkimuksen empiriaosuudessa peilataan liiketoimintayksikön nykytilaa ja strategisia tavoitteita esitettyyn teoreettiseen viitekehykseen, sekä suoritetaan analyysi tavoitellun muutoksen edellytyksistä. Työn tulos sisältää sarjan toimenpiteitä ja näistä muodostetun käsitekartan, joka kuvaa muutosprosessia kokonaisuutena: tuoterakenteiden, tuotetiedon hallinnan, prosessien ja organisaatioiden osalta.

Conjoint-analyysi tuotekonseptien suunnittelun tukena

Conjoint-analyysi on kvantitatiivinen menetelmä kuluttajien mieltymysten mittaamiseen. Sitä hyödynnetään yleisesti tuotekonseptien suunnitteluvaiheessa, jossa jatkokehitykseen otettavaa konseptia valittaessa asiakkaiden mieltymysten tiedostaminen on hyvin tärkeää tuotteen lopullisen menestyksen kannalta. Työn tavoitteena on esitellä lukijalle conjoint-analyysin toimintaperiaate ja selvittää millaista lisäarvoa conjoint-analyysin käyttö voi tuoda tuotekonseptien suunnitteluun. Työssä määritellään lyhyesti mitä tuotekonseptointi on ja kuinka se sijoittuu tuotekehityksen kenttään sekä esitellään sen syitä ja tavoitteita. Conjoint-analyysin suorittaminen käydään läpi vaihe vaiheelta ja esitellään siihen liittyviä yleisiä käytäntöjä. Lisäksi määritellään muutamia yleisiä tavoitteita, joita tyypillisesti halutaan conjoint-tutkimuksen avulla toteuttaa. Työn empiirisessä osassa teoriaosan sisältöä konkretisoidaan esittelemällä ja analysoimalla muutamia eri syistä toteutettuja conjoint-tutkimuksia ja niiden tarjoamia tuloksia.

Tuotekehityksen haasteet projektiliiketoiminnassa

Toimivan tuotekehityksen avulla organisaatio pystyy turvaamaan liiketoimintansa jatkumisen. Tuotekehitykseen liittyy usein suuri riski ja se vaatii runsaasti resursseja saavuttaakseen hyviä tuloksia. Tästä johtuen tuotekehityksen vaiheisiin kannattaa kiinnittää huomiota. Tuotekehityksen tarkastelu prosessina auttaa ohjaamaan resursseja järkevästi ja näkemään ajoissa tuoteidean/-projektin menestymispotentiaalin. Projektimuotoinen työskentely on yleistynyt kaikenlaisissa organisaatioissa. Projektien avulla organisaatio pystyy vastaamaan ympäristön nopeisiin muutoksiin. Tuotekehityskin on alettu yhä useammin organisoida projekteihin. Projektien hyödyntäminen aiheuttaa haasteita yrityksen organisoinnissa. Projektien asema ja merkitys organisaatioissa vaihtelee paljon. Hiljalleen ne kuitenkin yleistyvät ja organisaatiot oppivat hyödyntämään paremmin niitä toiminnassaan. Verkosto- ja moniprojektiympäristö sekä asiakasnäkökulma ovat tyypillisiä projektiliiketoimintaan liittyviä asioita. Toimintojen ulkoistaminen on johtanut monimutkaisten yritysverkostojen syntyyn. Projektien toteuttaminen on verkostoissa haasteellista. Verkostoissa kaikilla osapuolilla pitää olla yhteinen näkemys projektin tavoitteista. Kommunikointi on avainasemassa yhteisen tavoitteen saavuttamisessa verkostoympäristössä. Moniprojektiympäristöstä voidaan puhua, kun organisaatiossa on useita projekteja yhtä aikaa käynnissä. Näiden projektien muodostamasta kokonaisuudesta käytetään nimitystä projektisalkku. Tämän projektikokonaisuuden hallinta on haasteellista. Kolmas merkittävä piirre projektiliiketoiminnalle on asiakasnäkökulman huomioiminen projektin aikana. Tuotekehitysprojekteissa asiakas on tyypillisesti organisaation sisällä. Loppukäyttäjä on myös välillisesti tuotekehityksen asiakas. Projektin onnistumisen kannalta on oleellista tuntea asiakkaiden näkemykset. Kaikkien näiden kolmen projektiliiketoiminnalle ominaisten piirteiden vaikutukset voidaan havaita tuotekehitysprosessin vaiheissa. Osa näihin ominaispiirteisiin liittyvistä haasteista korostuu tietyssä prosessin vaiheissa, mutta toiset haasteista heijastuu prosessin läpi useissa vaiheissa.