E-utbildning inom ett industriföretag : anställdas erfarenheter och åsikter om e-kurser

Syftet med denna avhandling är att undersöka hur de anställda ser på e-utbildning som utbildningsform. E-utbildning kan definieras som en utbildningsform där kursen avläggs via internet antingen i egen takt eller i realtid (Lee & Lee, 2006, s. 429−430). Avhandlingen har en kvalitativ deskriptiv design och har strävat efter att gestalta en innehållsrik sammanfattning av de anställdas generella syn på e-utbildning. Resultatet från undersökningen i avhandlingen ska fungera som grund för ett företag inom industribranschen som ska utveckla ett grundläggande koncept för e-utbildning. Konceptet kommer att fungera som stöd i utvecklandet av nya e-kurser. Forskningsfrågorna för denna avhandling har preciserats på följande sätt: 1. Hurdan är de anställdas generella syn på e-utbildning? 2. Hurdan är de anställdas syn på användandet av e-utbildning på sin egen arbetsplats? - Vilka är de anställdas åsikter om en viss e-kurs? 3. Hurdana erfarenheter har de anställda av e-kurser ur pedagogisk synvinkel? Datamaterialet i undersökningen samlades in med hjälp av kvalitativa forskningsintervjuer. Till respondenter utvaldes fem personer som var anställda i industriföretaget. Alla respondenter hade avlagt en viss e-kurs våren 2013. För bearbetning av datamaterialet användes en kvalitativ innehållsanalys. Resultatet från undersökningen i avhandlingen visar att de anställda i allmänhet är nöjda med e-utbildning som utbildningsform. De ansåg att tillgängligheten är en stor fördel med e-kurser. Som nackdel nämndes att interaktion med andra kursdeltagare saknas. De anställda menade att vissa kurser fungerar bra som e-kurser, men inte alla. De förklarade att det beror på kursens innehåll, svårighetsgrad och karaktär om en kurs är lämplig att ordna som e-kurs. De anställda ansåg att kvaliteten i industriföretagets kurser varierade. Hur meningsfull en kurs ansågs vara, hade samband med kursens mångsidighet. Enligt undersökningen är det viktigt att uppleva att den kurs man går är välplanerad. Detta ansågs vara speciellt viktigt i e-kurser och ökade kursdeltagarnas motivation. De anställda ansåg även att det egna intresset har betydelse för motivationen. De menade att kurser som är relaterade till det egna intresseområdet och de egna arbetsuppgifterna har en positiv inverkan på lärandet.

Syyrian asevoimien kehitys II maailmansodan jälkeen

Pro gradu -tutkielma käsittelee Syyrian asevoimien kehitystä toisen maailmansodan jälkeen. Syyria itsenäistyi vuonna 1946. Asevoimat koostui silloin noin 12 000 miehestä organisoituina pataljooniin ja erillisiin osastoihin. Asevoimia tarvittiin ensimmäisen kerran oman valtion rajojen ulkopuolella vuonna 1948, jolloin Israel itsenäistyi. Israelin itsenäistymissodassa luotiin lähtökohdat tarpeelle kehittää Syyrian asevoimia. Itsenäistymisestä aina vuoteen 1991 Syyrian asevoimat on ollut mukana neljässä mittavassa sodassa. Pienempiä taisteluita se on ajanjakson aikana käynyt useampia. Tavoitteena Syyrialla on koko Israelin itsenäisyyden ajan ollut tuhota Israel. Tämä tavoite on ohjannut asevoimien kehitystä ja kehittämistä. Tavoite on yritetty saavuttaa sodissa. Tutkielma keskittyy maavoimiin ja ilmavoimiin, painottuen erityisesti jalkaväen, panssariaselajin ja ilmatorjunnan kehittymiseen. Tutkielmassa tarkastellaan kyseisten puolustushaarojen ja aselajien strategian, taktiikan, kaluston ja joukkojen määrän kehitystä suhteessa saavutettuun menestykseen sodissa, joita Syyria on toisen maailmansodan jälkeen käynyt. Tutkielma on kirjallisuustutkimus, jossa on pääasiassa käytetty ulkomaista aihetta käsittelevää kirjallisuutta.

Pehmeä informaatio pankkien luotonannossa pk-yrityksille

Useimmat pk-yritykset tarvitsevat ulkoista rahoitusta elinkaarensa eri vaiheissa. Lainaa haetaan pääasiassa pankeilta, joiden luotonanto perustuu pääosin yrityksen taloudellisen tilan arviointiin numeerisen eli kovan informaation avulla. Pk-yritysrahoituksessa pehmeällä, ei numeerisella informaatiolla on kuitenkin todettu olevan huomattava rooli luottokelpoisuuden arvioinnissa pkyritysten tilinpäätösinformaation vaillinaisuuden vuoksi. Aiemmissa tutkimuksissa pehmeän informaation hyödyntämisen pankin luotonannossa on havaittu perustuvan pääasiassa pankin ja yrityksen pitkän ja läheisen suhteen olemassaoloon. Pehmeään informaatioon perustuva lainaamisen on todettu olevan yleisempää pienissä pankeissa, joiden ohut organisaatiorakenne mahdollistaa pehmeän informaation hyödyntämisen luotonannossa. Tutkielman tavoitteena on tutkia pehmeän informaation käyttöä ja merkitystä pk-yrityksille suuntautuvassa pankkien luotonannossa. Tutkielman tutkimusote on toiminta-analyyttinen eli sen tarkoituksena on kuvailla tutkittavaa ilmiötä ja lisätä samalla siihen liittyvää ymmärrystä. Tutkielman empiirisen osuuden aineisto on kerätty haastattelemalla kolmen eri Suomessa toimivan pankin henkilöstöä ja sen tarkoituksena on laajentaa sekä syventää tietämystä pehmeän informaation hyödyntämiseen liittyvästä käytännöstä pk-yrityksille suuntautuvassa pankkien luotonannossa. Tutkielman tulosten mukaan pehmeän informaation asemaa voidaan pitää kovan informaation perusteella tehtyä luottokelpoisuuden arviointia tukevana. Pehmeä informaatio vaikuttaa luottopäätöksentekoon luottokelpoisuuden arviointia enemmän, vaikka lopulliseen luottopäätökseen vaikuttavatkin pääasiassa yrityksen taloudellinen tila ja tulevaisuudennäkymät. Pehmeällä informaatiolla ei myöskään yleensä ole vaikutusta lainan sopimusehtoihin. Toisin kuin aiemmissa tutkimuksissa, pkyritysten tilinpäätösinformaatio koetaan pankin kannalta pääosin käyttökelpoiseksi. Merkittävimpänä pehmeän informaation käyttöä lisäävänä tekijänä pidetään yritystoiminnan aloittamisesta johtuvaa kovan informaation puutetta. Myös pankin ja yrityksen välinen läheinen suhde lisää pehmeän informaation käyttöä. Luottokelpoisuuden arvioinnissa käytettävä pehmeä informaatio liittyy pääasiassa yrityksen johtoon tai sen omistajiin sekä yritykseen ja sen toimintaympäristöön. Käytetyimmät pehmeän informaation keräämistavat ovat yritysjohdon kanssa keskusteleminen, yrityskäyntien tekeminen ja toimialajärjestöjen tarjoaman toimiala- ja markkinainformaation tarkasteleminen.

Pohjoismaisen yhteistyön synergiaedut materiaalihankinnoissa

Suomi osallistuu aktiivisesti kansainväliseen puolustusyhteistyöhön kahdenvälisesti sekä useissa eri turvallisuusyhteisöissä. Yhteistyön tavoitteena on esimerkiksi vahvistaa osa-puolten kansallista puolustusta, selvittää yhteisiä synergiaetuja ja löytää tehokkaita, yhteisiä ratkaisuja eri aloilta. Tutkimuksessa selvitettiin Pohjoismaisella yhteistyöllä saavutettuja synergiaetuja ja kus-tannussäästöpotentiaalia taloudellisesta näkökulmasta. Tutkimuksessa käytettiin teoriana hankintatoimen keskittämisen teoriaa. Pohjoismaisella yhteistyöllä tähän mennessä saavutetut edut ovat pääasiasiassa toiminnalli-sia. Rahallisia säästöjä on ollut vaikeampi mitata. Pohjoismainen yhteistyö tulee tulevai-suudessa tiivistymään. Muun muassa Pohjoismaiden samankaltainen turvallisuusympäristö ja turvallisuusuhat tukevat yhteistyön tiivistämistä. Lisäksi yhteistyöllä on vahva kansalais-ten tuki. Haasteita on kuitenkin ollut esimerkiksi yhteisten materiaalihankintojen aikatau-luissa. Kustannussäästöjen varmistamiseksi yhteishankinnoissa on varmistettava hankitta-vien tuotteiden soveltuminen yhteishankintaan. Yhteishankinnoilla tulisi taloudellisesta näkökulmasta katsoen hankkia sellaisia tuotteita, joiden kustannussäästöpotentiaali on suu-ri. Lisäksi hankintaprosessin on oltava joustava, jotta prosessikustannukset säilyvät pieninä ja yhteishankinnoilla tuetaan kansallisten suorituskykyjen kehittämistä.

Aatelisnaisten vaikutusmahdollisuudet 1800-luvulla

Kirjallisuusarvostelu

Populaari kertomus nälänhädästä ja suurista kuolonvuosista

Kirjallisuusarvostelu

Monipuolinen katsaus tiedotusvälineisiin historiantutkimuksen lähteinä

Kirjallisuusarvostelu

Kansallinen ja kansainvälinen Uuno Klami

Kirjallisuusarvostelu

Avauksia kirjetutkimukseen

Kirjallisuusarvostelu

Irtoamispäivän kurssilaskusuhteet, epänormaalit tuotot sekä epänormaalit kaupankäyntivolyymit vuosina 2005-2013

Tutkielman tavoitteena on tutkia osingon irtoamispäivän tapahtumia OMX Helsinki 25:n yrityksillä vuosina 2005–2013. Vallitsevan käsityksen mukaan osakkeen hinta laskee irtoamispäivänä osingon verran +/- markkinoiden yleisestä hintamuutoksesta johtuva nousu/lasku. Käsitystä on pyritty murtamaan vuosien saatossa neljän eri teorian avulla, jotka ovat veroasiakaskuntateoria, lyhytaikaisen vaihdon hypoteesi, dynaaminen malli sekä mikrorakenneteoria. Osingon irtoamispäivää tarkastellaan kolmen eri tutkimuksen avulla ja saatuja tuloksia verrataan teoriaan sekä aikaisempiin löydöksiin. Tutkimusosuudet ovat kurssilaskusuhteet, epänormaalit tuotot sekä epänormaalit kaupankäyntivolyymit. Kurssilaskusuhdetta tarkastellaan vertaamalla cum-päivän ja irtoamispäivän osakkeiden hintojen erotusta maksetun osingon määrään. Epänormaaleja tuottoja ja epänormaaleja kaupankäyntivolyymejä tarkastellaan tapahtumatutkimus-menetelmällä viisi päivää ennen ja viisi päivää jälkeen osingon irtoamisen. Kurssilaskusuhteet olivat eri tavoilla laskettuina 77 – 94 %. Irtoamispäivän ympärillä oli havaittavissa 1,5 %:n negatiivisia epänormaaleja tuottoja. Epänormaalit kaupankäyntivolyymit kasvoivat tasaisesti lähestyttäessä irtoamispäivää ja olivat voimakkaimmillaan irtoamispäivänä. Irtoamispäivän jälkeen kaupankäyntivolyymit palautuivat hiljalleen normaalille tasolle. Tulokset vastaavat aikaisempia löydöksiä kurssilaskusuhteita ja epänormaaleja volyymejä tarkasteltaessa, mutta eroavat epänormaaleissa tuotoissa.

Pohjois-Korean ydinaseohjelma uhkana Kiinan suurvalta-asemalle Korean niemimaalla

Kiina on voimakkaasti kasvava suurvalta, mikä uhkaa maailman voimakkainta suurvaltaa Yhdysvaltoja. Pohjois-Korea on keskeinen valtio Korean niemimaalla, jonka ydinaseohjel-man muodostamaan ongelmaan kulminoituvat sekä Kiinan että Yhdysvaltojen intressit. Ydinaseohjelma ei itsessään ole varsinainen uhka Kiinalle, vaan niitä ovat ydinaseohjelman aiheuttamat seuraukset, jotka näkyvät muun muassa Yhdysvaltojen ja Etelä-Korean välisen sotilasliiton varautumisessa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka Pohjois-Korean ydinaseohjelma uhkaa Kiinan suurvalta-asemaa Korean niemimaalla. Hegemoninen realismi on tutkimuksen teoreettinen näkökulma. Tiivistetysti hegemoninen realismi kuvaa maailmanpolitiikkaa suurvaltojen valtapyrkimyksien kautta. Tämä tutkimuk-sen tarkastelee aihetta Kiinan suurvalta-aseman näkökulmasta. Tutkimusmenetelmänä on laadullinen tutkimus. Lähdeaineistoa analysoidaan sisällönanalyysillä tutkimuksen teoreetti-sesta näkökulmasta. Tutkimuksen primäärilähteet ovat Yhdysvaltojen hallituksen ja Yhdys-valtalaisen strategian tutkimuslaitoksen tuottamia. Tutkimuksen pääluvut käsittelevät Pohjois-Korean ydinaseohjelmaa, Kiinan suurvalta-asemaa Korean niemimaalla sekä Pohjois-Korean ydinaseohjelman muodostamia uhkateki-jöitä Kiinalle. Pohjois-Korea säilyttää Kimin perhedynastian ja parantaa ulkopoliittista ase-maansa ydinaseohjelmansa avulla. Pohjois-Korean nostamat jännitteet vaikeuttavat Kiinan, Etelä-Korean sekä Yhdysvaltojen välistä yhteistyötä. Kiinan suurvalta-asema Korean niemi-maalla riippuu pääasiassa Pohjois-Koreasta ja Yhdysvalloista. Kiinan hegemoniastrategian pohjana on Pohjois-Korean tukeminen. Vakaampi Pohjois-Korea vahvistaisi Kiinan suurval-ta-asemaa Korean niemimaalla. Pohjois-Korean ydinaseohjelman jatkuminen ja epävakaa toiminta uhkaavat Kiinan suurvalta-asemaa erityisesti Yhdysvaltojen toimesta. Yhdysvalloil-la on voimakkaat intressit saada Pohjois-Korea luopumaan ydinaseohjelmastaan. Pohjois-Korean kokema uhka Yhdysvaltojen asevoimista ja Kiinan tuen muuttumisesta, voivat saada Pohjois-Korean aiheuttamaan konfliktin. Pohjois-Korean luottamus ydinaseohjelmaansa kasvaa Kiinan ja Yhdysvaltojen valtakamp-pailun voimistuessa, mikä lisää jännitteitä Korean niemimaalla. Hegemonisen realismin nä-kökulmasta Pohjois-Korean lisääntyvä epävakaus johtaa Yhdysvaltojen valta-aseman vahvis-tumiseen Korean niemimaalla. Pohjois-Korean ydinaseohjelman uhka Kiinan suurvalta-asemalle kasvaa, koska ydinaseohjelma lisää konfliktin riskiä ja hankaloittaa Kiinan kansain-välistä suurvalta-asemaa Pohjois-Korean tukijana. Konflikti Korean niemimaalla voi johtaa sotaan Pohjois-Korean ja sotilasliiton välillä, mikä heikentäisi Kiinan suurvalta-asemaa ja vahvistaisi Yhdysvaltojen johtoasemaa Kiinan suhteen.

Harjukiviaineksia korvaavien materiaalien käytön esteet : Esiselvitys Kanta- ja Päijät-Hämeessä

Harjukiviaineksia otetaan Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) toimialueella enemmän kuin muiden ELY-keskusten alueilla. Kalliokiviainesten otto puolestaan on Kanta- ja Päijät-Hämeessä suhteellisen vähäistä muihin Etelä-Suomen maakuntiin verrattuna Luonnonsoran käytön kasvu sekä kalliokiviainesten ja uusiomateriaalien käytön vähäisyys ovat ympäristönsuojelun kannalta epätoivottavaa kehitystä sekä ristiriidassa alueellisesti ja valtakunnallisesti asetettujen luonnonvarojen kestävää ja säästeliästä käyttöä sekä jätemateriaalien hyötykäyttöä koskevien tavoitteiden kanssa. Tässä hankkeessa on selvitetty, mitkä ovat merkittävimmät esteet harjukiviaineksia korvaavien kalliokiviainesten ja uusiomateriaalien käytölle Kanta- ja Päijät-Hämeessä. Keskeisimpänä tutkimusmenetelmänä oli alan toimijoille tehty kyselytutkimus. Lisäksi toteutettiin materiaalivirtatarkastelu sekä paikkatietoanalyysi kalliokiviainesten ottoon ja korvaavien materiaalien käsittelyyn soveltuvista alueista. Merkittävin tutkimuksessa havaittu este harjukiviaineksia korvaavien materiaalien käytön kasvulle on, että Kanta- ja Päijät-Hämeen alueella harjukiviaineksia on saatavissa vielä suhteellisen monipuolisesti ja edullisesti. Myös murskattavaksi kelpaavaa soraa on vielä saatavissa, jolloin tarvetta kalliokiviainesten ottamisalueiden avaamiseen ei juuri ole ollut. Harjukiviaineksia korvaavina materiaaleina on kattavasti hyödynnetty ainoastaan rakentamisesta ja purkamisesta sekä betoniteollisuudesta peräisin olevaa betonijätettä. Muita alueella syntyviä tai sinne tuotavia määrältään merkittäviä uusiomateriaaleja ovat rakentamisen ylijäämämaat, energiateollisuuden tuhkat sekä pilaantuneilta alueilta kaivetut ainekset. Näiden hyödyntäminen on ollut lähinnä satunnaista ja se on tapahtunut usein jätteenkäsittelytoimintojen yhteydessä sellaisissa tarkoituksissa, joilla ei välttämättä ole ollut tosiasiallista merkitystä harjukiviainesten korvaavuuden kannalta. Ylijäämämaiden syntymisestä ja hyödyntämisestä ei ole olemassa kattavaa seurantatietoa. Muita hankkeessa tunnistettuja esteitä ovat korvaavien materiaalien käyttöä suosimattomat säädökset ja niiden tulkinnat, korvaavia materiaaleja huomioimattomat suunnittelu- ja kilpailutuskäytännöt, maankäytön suunnittelun puutteet sekä informatiiviset esteet eli tiedon ja tietämyksen puute sekä ennakkoasenteet ja tottumukset. Kaikkia mainittuja esteitä on mahdollista purkaa alueellisin keinoin, mutta monelta osin ongelmat ovat valtakunnallisia. Raportissa on esitetty alustava suunnitelma harjukiviaineksia korvaavien materiaalien käytön esteiden purkamiseksi seudullisesti toteutettavin hankkein.