HR-asiantuntijapalveluiden käyttö PK-yrityksissä. Case: Virvo Oy palveluiden tarjoajana

Tutkielma on kvalitatiivinen haastattelututkimus, jonka tavoitteena on tarkastella HR-asiantuntijapalveluiden;konsultoinnin, ulkoistamisen ja vuokrajohtajuuden käyttöä sekä mahdollisuuksia PK-sektorilla. Tutkimuksessa perehdytään myös työn toimeksiantajan, case-yritys Virvon liiketoimintaan HR-asiantuntijapalveluiden markkinoilla ja siihen, miten Virvo pystyy vastaamaan näihin haasteisiin. HR-asiantuntijapalveluiden markkinoiden selvittämiseksi on haastateltu neljää HR-asiantuntijaa. Tämän pohjalta on tehty 15 PK-yrityksen toimitusjohtajan haastattelua HR-asiantuntijapalveluiden käytön selvittämiseksi. Tehdyt haastattelut ovat olleet puolistrukturoituja, jolloin on käytetty valmiita kysymyspohjia. Tutkimuksessa on selvinnyt, että HR-asiantuntijamarkkinat ovat vasta muotoutumassa ja että ala on varsin uusi. PK-yritysten HR-toimintojen haasteisiin pystytään parhaiten vastaamaan HR-asiantuntijapalveluilla, jotka ovat selkeitä kokonaisuuksia ja järkevästi hinnoiteltuja. Tärkeinä asioina on nähty esimerkiksi käytännön toteutus sekä lisäajan saaminen varsinaisen liiketoiminnan hoitamiseen. Palveluiden käyttö korostuu erityisesti erilaisissa muutostilanteissa kuten esimerkiksi yrityksen kasvuvaiheessa. Voidaan todeta myös, että liiketoiminnan tila vaikuttaa HR-asiantuntijapalveluiden käyttöön.

Matematiikan opetuksen virtuaaliympäristöjen pedagoginen käyttö

Tämän kandityön tarkoituksena on selvittää ja kehittää Lappeenrannan teknillisen yliopiston sovelletun matematiikan laitoksella luotua virtuaalimateriaalin käyttöä eri kohderyhmille sopivaksi sekä käyttäjäystävällisemmäksi. Matematiikan virtuaalimateriaali on luotu tukemaan lähiopetusta matematiikan perusopetuksessa. Matematiikan virtuaalimateriaalin hallintaympäristöä on kehitetty vuodesta 2001. Järjestelmää sekä sen opiskelumateriaalia on kehitetty opettajien ja opiskelijoiden avulla. Järjestelmä kattaa teknillisen yliopiston eri osastojen matematiikan peruskurssien materiaalit. Sen käytöllä opettajat voivat hankkia itselleen lisää aikaa opetuksen suunnitteluun materiaalin luomisen nopeutuessa, koska opetusmateriaali voidaan nopeasti kasata valmiista tehtävistä ja teoriaosioista. Opiskelijoiden kannalta hyvätasoinen oppimateriaali on jatkuvasti saatavilla ja sen avulla on myös helppo opiskella hyvien hakutoimintojen ansiosta.

Kustannusperusteinen hinta - määrittäminen ja merkitys

Kandidaatintyössä on tarkasteltu kustannusten määrittämistä osana hinnoittelua. Tavoitteena on yhdistää kaksi erillään laajasti käsiteltyä aihetta yhdeksi kokonaisuudeksi. Pyritään myös saamaan tietoa laskentamenetelmien soveltuvuudesta myyntihinnan asettamiseen yritysten eri tilanteissa. Työ koostuu kustannusten määrittämisestä, eri kustannuslaskentamenetelmien esittelystä ja vertailusta sekä hinnoittelun periaatteista. Laskentamenetelmistä käsitellään katetuotto- ja suoritekohtainen laskenta sekä toimintoperusteinen kustannuslaskenta. On esitelty myös joitakin kustannusperusteisuudesta poikkeavia hinnoittelumenetelmiä, kuten tavoitekustannuslaskentaan ja elinkaaribudjetointiin perustuvat menetelmät. Tuloksena on saatu suosituksia kustannusten huomioimiseksi eri markkinatilanteissa hintaa asetettaessa.Tärkeimpänä voidaan pitää eri kustannuslaskentamenetelmien suosittamista markkinoiden informatiivisuuden vaihdellessa. Myös laskentamenetelmien avullasaatavaa tietoa pitää käsitellä eri tavoin markkinainformaation määränmukaan. Kustannusten määrityksen ollessa kriittisessä asemassa hinnoittelussa, tulisi yrityksen käyttää mahdollisuuksien mukaan realistista kustannustietoa antavaa menetelmää, useimmiten toimintoperusteista laskentaa tai jakolaskentaa.

Toimintolaskennan käyttö tuottavuuden mittaamisessa

Työn tavoitteena oli perehtyä toimintolaskennan ja tuottavuuden teoriaan, sekä erityisestitoimintolaskennan hyödyntämiseen tuottavuuden mittaamisessa. Työssä pyrittiin selvittämään, miten tämä yhteys ilmenee käytännön tilanteissa. Aluksi työssä esitellään toimintolaskennan ja tuottavuuden teoriaa, minkä jälkeen selvitetään toimintolaskennan ja tuottavuuden mittauksen yhteyksiä. Tämä tapahtuu sekä käytännön esimerkkien että teorian pohjalta. Työssä on pyritty hyödyntämään artikkeleita työelämän eri sektoreilta ja myös eri aihealueisiin liittyen. Käsiteltäviksi artikkeleiksi on rajattu selkeimmin toimintolaskennan ja tuottavuuden yhteyttä kuvaavia tekstejä. Keskeisinä tuloksina voidaan mainita toimintolaskennan hyödyllisyys tuottavuuden mittaamisessa toimintojentasolla. Toimintolaskenta tarjoaa relevanttia tietoa toimintojen resursseista eli panoksista ja suoritteista eli tuotoksista. Näitä tarvitaan tuottavuuden mittaamisessa ja parantamisessa. Lisäksi toimintolaskenta korostaa prosessinäkökulmaa, joka takaa prosessien jatkuvan parantamisen, mihin myös tuottavuustyö tähtää.Toimintolaskennan ja tuottavuuden mittaamisen avulla voidaan resursseja kohdistaa tehokkaammin. Tärkeää on toimintolaskennan tuoma monipuolinen informaatio, jonka avulla on mahdollista kehittää yrityksen kokonaisvaltaista toimintaa.

Agendi Modus; Yrittäjyyskasvatusta Etelä-Karjalassa. Yrittäjyys, koulut ja yrittäjyyskasvatuksenhanketoiminta

Julkaisu on kuvaus Agendi Modus - yrittäjyyskasvatushankkeesta, joka toteutettiin Etelä- Karjalassa vuosina 2004-2007. Samalla se on hankkeeseen osallistuneiden kokemuksista tehty vaikuttavuuden arviointiraportti. Agendi Modus-hanke oli Lappeenrannan teknillisen yliopiston Koulutus ja kehittämiskeskuksen kouluille ja yrityksille suunnattu projekti. Hankkeen tavoitteet olivat 1. pedagogisen muutoksen tuottaminen, 2. oppimisympäristöjen kehittäminen ja 3. yrittäjämäistä koulutyötä tukevan koulun kulttuurin ja johtamisen muutoksen tuottaminen. Julkaisusta käy ilmi, että hankevoi oppia yhdessä asiakkaidensa eli hankkeen yhteistyötahojen kanssa. Raportin toisessa osassa tuodaan esille muutamia yrittäjyyskasvatuksen näkökulmia. Lukija voi myös pohtia, tulisiko yrittäjyyskasvatuksen koulutuskokonaisuus rakentua kuten Agendi Moduksessa, eli esitellen aihealuetta sekäyleisesti että perehtyen sen eri olemuspuoliin. Julkaisun keskeisimmät huomiot ovat että A) hanke, joka kuuntelee asiakastaan, tuottaa sen tarvitsemia tuotteita, B) pitkäkestoinen koulutusprosessi tarjoaa mahdollisuuden ymmärtää yrittäjyyskasvatuksen metodologiaa ja pedagogiaa ja tukee aihealueen didaktiikan kokeilemista, C) on tärkeää kouluttaa sekä työyhteisöjä että näiden yksittäisiä toimijoita, D) eri osallistujilla on omanlaistaan osaamista yrittäjyyskasvatuksessa, koska kukin on valinnut erityyppistä koulutuksista itselleen soveltuvimpia, E) näyttää siltä, että noin puolet koulutuksiin osallistuneista käyttää yrittäjyyskasvatusta opetuksensa käyttöteoriana, F) oppimisympäristöjen kehittäminen on vähäisempää kuin yrittäjyyskasvatuksen käyttö oman opetuksen osana, G) hankkeen jälkeen osallistujilla on laaja ymmärrys yrittäjyyskasvatusta suosivasta oppimiskulttuurista, mutta vain harvat kokevat luovansa yrittäjämäistä koulukulttuuria. Jos uutta aihealueen hanketta suunnitellaan, se voisi keskittyä tätä hanketta tarkemmin koulukulttuurin muuttamiseen, jonka lisäksi toiminta-ajatuksissa kannattaisi huomioida oppimisen, teknologian ja yrittäjyyden strategiat.

Balanced Scorecardin implementointi ja käytön nykytila Suomessa

Lisääntynyt Balanced Scorecardin käyttö herätti kiinnostuksen tutkia, mistä BSC:ssä oli oikein kysymys. Epäonnistumiset BSC-projekteissa vaikuttivat siihen, että haluttiin tutkia, mikä nykyisissä projektimalleissa oli vikana. Kirjallisuudessa on esitetty useita BSC:n käyttöönoton projektimalleja, joista tunnetuin on Kaplanin ja Nortonin kehittämä malli. Alun perin kyseessä oli varsin operatiivinen suoritusmittaristo, jonka tavoitteena oli nostaa ei-taloudelliset mittarit taloudellisten mittareiden rinnalle. Sittemmin lähestymistapa onlaajentunut strategiapohjaiseksi johtamisen järjestelmäksi, mutta mallin rakentamisessa on vielä puutteita. Havaitut puutteet BSC-projektimalleissa loivat tarpeen uuden mallin kehittämiselle. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää suomalaisten yritysjohtajien ja alan asiantuntijoiden avulla BSC-projektimalli, jota käyttämällä yritykset voisivat menestyksekkäämmin toteuttaa BSC-projektinsa. Lisäksi tavoitteena oli selvittää BSC:n käytön nykytila Suomen 500 suurimmassa yrityksessä. Tutkimuksessa haluttiin myös hankkia tietoa siitä, miksi yritykset olivat lähteneet BSC-projektiin, mitkä tekijät vaikuttivat BSC-projektin onnistumiseen jamitä muutoksia yritykset olivat tehneet BSC:n käytännön kokemuksen pohjalta. Tutkimuksen teoriaosassa tarkasteltiin yrityksen strategista suunnittelua ja johtamista, yrityksen johtamisessa käytettyjä ohjausjärjestelmiä, toiminnan kehittämistä ja BSC-projektien toteuttamista. Tutkimuksen empiriisessä osassa kehitettiinkymmenvaiheinen BSC-projektin toteuttamismalli. Se tehtiin tutustumalla 15 konsultointiyrityksen tapaan toteuttaa BSC-projekti ja paneutumalla 50 yrityksen BSC-projektista saamiin kokemuksiin. Kehitettyä mallia testattiin Tulikivi-casessa,ja sitä arvioitiin kyselytutkimuksessa ja työistunnossa. Kyselytutkimuksen mukaan ensimmäiset suomalaiset yritykset aloittivat BSC:n käytön vuonna 1995. Vuonna1996 käyttö yleistyi jonkin verran, ja vuosia 1997 ja 1998 voidaan Suomessa kutsua BSC:n läpimurtovuosiksi. Vastanneista yrityksistä 23,2 % ilmoitti käyttävänsä BSC:tä. Yrityksistä 14,8 % oli ottamassa sitä käyttöön, ja 19,2 % harkitsi käyttöönottamista. Yritykset olivat lähteneet BSC-projektiin mm. paremman ohjausjärjestelmän, toiminnan tehostamisen ja muutoksen aikaansaamisen toivossa. BSC-projektin onnistumisen tärkeimpinä tekijöinä pidettiin johdon sitoutumista hankkeeseen, mittariston kytkeytymistä strategiaan ja mittareiden selkeyttä. BSC:n nähtiin vaikuttaneen yrityksissä eniten liiketoiminnan kokonaisuuden ymmärtämiseen, strategian toteutumiseen ja ei-taloudellisten asioiden seurantaan. Yrityksissä olimuutettu toimintaa mm. niin, että se suuntautuisi enemmän asiakkaisiin ja tulevaisuuteen. Tulevaisuudessa BSC:llä uskottiin olevan suurimmat vaikutukset kokonaisvaltaiseen ja strategiseen johtamiseen sekä strategian toteutumisen seurantaan. Kyselytutkimuksen perusteella voitiin osoittaa, että suuret yritykset käyttävät BSC:tä enemmän kuin pienet yritykset. Myös alueellisia eroja on: pääkaupunkiseudulla BSC:tä käytetään enemmän kuin muualla maassa. Mitä kannattavammaksi kyselyyn vastaaja arvioi yrityksensä, sitä parempana se piti tässä tutkimuksessa kehitettyä BSC-projektimallia verrattuna Kaplanin ja Nortonin kehittämään BSC-projektimalliin. BSC-projekti on niin kokonaisvaltainen, että sen onnistuminen edellyttää koko henkilöstön osallistuvan siihen. Ylimmän johdon aito sitoutuminen on välttämätöntä, jotta BSC-projekti saa riittävästi resursseja. Projektissa visio jastrategiat puretaan käytännön toimiksi, joten ilman ylimmän johdon mukanaoloa projektilla ei ole asiakasta. Keskijohto ja henkilöstö toteuttavat laaditut strategiat, jolloin heidän panoksensa on erittäin merkittävä projektin onnistumiseksi. Henkilöstö pitää saada osallistumaan mittaristotyöhön, jotta he sitoutuisivat asetettuihin tavoitteisiin. Ellei henkilöstöä saada mukaan, mittaristo jää helposti ylimmän johdon työkaluksi. Tällöin strategian toteuttaminen koko organisaatiossa on hyvin työlästä, jopa mahdotonta. Mittariston pitää olla strategialähtöinen, eikä se saa olla liian monimutkainen. Mitä alemmalle tasolle organisaatiossamennään, sitä yksinkertaisempi mittariston pitää olla. Ylimmillä tasoilla mittareita voi olla kahdeksasta kahteentoista, mutta alemmilla tasoilla niitä on oltava hieman vähemmän. Projektin nopea läpivienti yrityksessä ei saa olla itsetarkoitus, mutta nopeasti saadut konkreettiset tulokset auttavat, että projekti saa resursseja ja mahdollistavat palautteen saamisen ja oppimisen. Kerralla ei BSC:täsaada täydellisesti toimivaksi, vaan se on oppimisprosessi, joka mahdollistaa syvällisemmän strategian toteuttamiseen. Tässä tutkimuksessa kehitetty BSC-projektin toteuttamismalli perustuu kymmenien asiantuntijoiden kokemuksiin ja näkemyksiin BSC-projektin toteuttamisesta. Kyselytutkimuksesta, työistunnosta ja Tulikivi-casesta saadut tulokset osoittavat, että kehitetyn mallin avulla yrityksillä on entistä paremmat mahdollisuudet saada BSC-projekti onnistumaan. Näin tutkimuksen päätavoite saavutettiin. Muut tavoitteet saavutettiin kyselytutkimuksen tulosten avulla.

Prosessinhallintajärjestelmä MS Accessilla ja VBA:lla

Tässä insinöörityössä suunniteltiin ja toteutettiin Nokia Oyj:n Networks -toimialaryhmään kuuluvalle toimitusvalmiusprosessin kehitysryhmälle prosessinhallintaohjelmisto. Ohjelmiston tarkoituksena oli yksinkertaistaa prosessiin kuuluvan sähköisen materiaalin päivitystyötä, vähentää prosessipäivityksiin tarvittavaa työmäärää sekä parantaa sähköisen materiaalin käyttöä tuoteprojekteissa. Insinöörityö toteutettiin ohjelmistoprojektina, johon sisältyi tutkimusvaihe, jossa tutkittiin prosessinkehitykseen liittyvää yritystoimintaa ja eri teknologiavaihtoehtoja tuotettavan järjestelmän toteuttamiselle. Työssä esitellään tulokset tutkimuksesta, jossa ensin tutustuttiin prosessikehityksen työkaluihin tilaajan tietojärjestelmissä ja prosessikehitykseen liittyvästä yritystoiminnasta. Toteutusteknologian tutkimuksessa perehdyttiin Microsoft Office -tuoteperheeseen kuuluvien MS Excelin ja MS Accessin sovelluksenkehityksen mahdollisuuksiin. Tutkimuksessa keskityttiin Visual Basic for Applications -ohjelmointiin, sovellusten hajauttamiseen tiedostopalvelinympäristössä sekä Visual Basic for Applications-ohjelmoinnin uudelleenkäytettävyyteen ja ohjelmiston hallittavuuteen. MS Office -tuotteiden vaihtoehtoina tutkittiin itsenäisten Visual Basic-sovellusten, C++- ja Java-sovellusten käyttöä sekä MySQL-tietokantajärjestelmän toimintoja. Työssä käydään myös läpi projektissa tuotettu Prosessinhallintajärjestelmä, joka on MS Accessilla toteutettu VBA-kielinen tietokantasovellus. Järjestelmä toteutettiin tutkimusten perusteella tiedostopalvelinympäristöön soveltuvaksi hajautetuksi tietokantasovellukseksi, johon kuului keskitetyn tietokannan lisäksi hallintasovellus, asiakassovellus ja siihen liittyvä asiakkaan tietokanta. Prosessinhallintajärjestelmä valmistui keväällä 2007 ja otettiin käyttöön Nokia Siemens Networksillä syksyllä 2007.

Vaihtosuuntauksen ja suodatuksen toteuttaminen tasasähkönjakeluverkossa

Pienjännitejakeluverkko Suomessa on toteutettu 400 V:n kolmivaiheisella vaihtosähköllä. Pienestä jännitteestä johtuen 20/0.4 kV:n muuntajat täytyy sijoittaa lähelle kuluttajaa, jotta siirtohäviöt eivät nouse liian suuriksi. Suuremman vaihto- tai tasajännitteen käyttö pienjännitejakelussa kasvattaisi verkon tehonsiirtokapasiteettia ja mahdollistaisi pidempien siirtomatkojen käytön. Käynnissä olevassa tutkimushankkeessa käsitellään vaihtoehtoa, jossa tasajännitettä käytettäisiin 20 kV:n verkon ja kuluttajan välisessä tehonsiirrossa ja kuluttajalla sijaitseva vaihtosuuntaaja muodostaisi tasasähköstä standardien mukaista yksi- tai kolmivaiheista vaihtosähköä. Tässä diplomityössä käsitellään tehoelektroniikan soveltamista kuluttajalle sijoitetussa vaihtosuuntaajassa. Työssä tarkastellaan yksivaiheisia invertteritopologioita, niiden ohjausta ja soveltamista erilaisissa vaihtosuuntaajaratkaisuissa sekä LC- ja LCL-suotimien soveltuvuutta invertterin lähtöjännitteen suodatukseen. Lisäksi esitellään erilaisia rakenneratkaisuja vaihtosuuntauksen toteutukseen ja tarkastellaan näiden järjestelmien vikatilanteita ja sähköturvallisuutta. Lopuksi käsitellään koko järjestelmän häviöitä ja hyötysuhdetta eri suodinkomponenteilla sekä kytkentätaajuuksilla ja esitellään laboratorioprototyyppi. Työssä saatiin selville, että puolisiltainvertteri ei sovellu suurten kondensaattorien vuoksi syöttämään verkkotaajuista kuormaa, vaan joudutaan käyttämään kokosiltainvertteriä. Kokosiltainvertterin ja LC- tai LCL-suotimen käsittävää kokonaisuutta tarkasteltaessa havaittiin, että pienimmät häviöt saavutetaan LC-suotimella 5 %:n ja LCL-suotimella 1 %:n särövaatimuksella. Hyötysuhdekäyrää tarkasteltaessa saatiin sama tulos läpi koko invertterin tehoalueen. Suotimen häviöiden tarkka laskenta on kuitenkin erittäin haasteellista, joten tulokset ovat suuntaa-antavia.

Web-pohjaisen videoeditorin toteutus ja Object-Relational Mapping

Tässä insinöörityössä esitellään Stadian verkkoviestinnän VIDEOS-hankkeeseen liittyvän web-pohjaisen videoeditorin kehitys ja käytetyt teknologiat. Fooga-nimiseksi nimetty videoeditorin käyttämät tekniikat ovat Ruby, Ruby on Rails, FFmpeg, Mencoder, ImageMagick ja FLVTool2. Ruby on olio-pohjainen skriptikieli, Ruby on Rails on websovelluskehys ja muut tekniikat ovat komentorivipohjaisia työkaluja, jotka tarjoavat tärkeimmät toiminnallisuudet Foogalle. Tavoitteina oli tämän työn yhteydessä ohjelmoida Foogaan perustoiminnallisuudet, jotka mahdollistavat minimaaliset käyttömahdollisuudet kevääseen 2007 mennessä. Kehitystyö jatkuu vuoteen 2009 asti tarjoamalla samalla mahdollisuuden usealle insinöörityölle tekniikan ja liikenteen koulutusohjelmasta. Tämän lisäksi tässä insinöörityössä perehdytään Object-Relational Mapping-tekniikan perusteisiiin ja verrataan Ruby on Railsin ja Javan ORM-ominaisuuksia. Ruby on Railsin osalta esitellään ActiveRecord-luokka ja Javan osalta Hibernate, jonka johdantona on DAO/DTO-sunnittelumalli.

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon käytön seuranta ja ennakointi kuntanäkökulmasta

Follow-up of utilisation and prediction of primary health care and hospital care from the municipality point of view. Planning, follow-up, and evaluation of primary health care within municipality entail comprehensive information about factors that influence health. In addition to populationbased research, various statistical data and registries serve as sources of information. The present study examined utilisation of primary health care and hospital care with the existing databases, registries, and categorization of Diagnosis Related Groups (DRGs) from the municipality (purchaser) point of view. Research involving the cases of Paimio, Sauvo, and Turku as examples of municipalities pointed out that, even in the small municipalities, it is possible to assess and predict health services to be offered to the inhabitants by following databases and registries. Health-related databases and registries include a plenty of possible uses that have not adequately been employed at the level of municipality. Descriptive futures research and community analysis formed the framework of the study. Descriptive futures research may be used to establish predictions based on past developmental traditions, and quantitative time trend analyses may be employed to make estimations about future events. Community analysis will assist in making conclusions about population- based health care needs, in assessing the functionality or effectiveness of the health care system, and in appropriately targeting limited resources. The aim of the present study was to describe the health service profile so that the arrangements and planning of health services as well as the contract negotiations of hospital care become easier within municipalities. Another aim was to assess the application of Hilmo (registry for posting hospital care periods), Aitta and Sotka (statistical databases) for the purposes of resource planning in the procurement of hospital care. A third aim was to evaluate how the system of the DRGs adapts in the prediction of retaining health services within short (1-year), intermediate (5-year) and long range (10-15-year) intervals. The findings indicated that the follow-up of primary health care utilisation combined with follow-up of hospital care utilisation allows municipalities to plan and predict health services when databases are applied. Information about the past contacts with the databases has indicated that the health care culture and incidence of disease change rather slowly in the area of investigation. For the purposes of health care research, it is recommended that methods of application used in making predictions about health care utilisation need to be further developed

Stadian opiskelijahyvinvointitutkimus 2007 : kvalitatiivinen näkökulma hyvinvointiin, motivaatioon ja terveyteen

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää opiskelijahyvinvointiin ja motivaatioon vaikuttavia tekijöitä. Työn tarkoituksena oli tuottaa tietoa Helsingin ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan eli HAMOK ry:n ja sen sidosryhmien käyttöön. Tavoitteena oli kerätä tietoa vaikuttamisen tueksi ja kehitystyön mahdollistamiseksi. Opinnäytetyön teoreettisena lähtökohtana tarkasteltiin opiskelijoiden hyvinvointiin, motivaatioon ja terveyteen vaikuttavia tekijöitä. Aineisto koottiin järjestämällä kolme puolistrukturoitua ryhmähaastattelua. Haastatteluihin osallistui 11 harkinnanvaraisesti valittua opiskelijaa Stadian kolmelta eri toimialalta. Aineisto analysoitiin deduktiivisella sisällön analyysilla käyttäen analyysin pohjana aikaisempien aiheeseen liittyvien tutkimusten perusteella koottua haastattelurunkoa. Haastattelemamme opiskelijat nostivat esiin monia hyvinvointiinsa, terveyteensä ja motivaatioonsa liittyviä seikkoja, joita jo aiemmin tehdyt, tarkastelemamme tutkimukset ovat pitäneet merkittävinä. Tälläisiä olivat muun muassa opetusjärjestelyt, ilmapiiri, ihmissuhteet ja terveys. Tutkimustulosten perusteella suurin yksittäinen opiskelijoiden terveyttä ja hyvinvointia huonontava tekijä oli stressi ja sen mahdollisesti aiheuttamat psyykkiset ja somaattiset oireet. Aineistosta kävi ilmi, että opiskelijat olisivat toivoneet enemmän mahdollisuuksia palautteenvaihtoon ja vuorovaikutukseen opettajien kanssa. Lisäksi haastatellut opiskelijat toivat esiin opetusjärjestelyjen puutteita sekä opiskeluilmapiirin ja ihmissuhteiden merkitystä omaan hyvinvointiisa ja opiskelumotivaatioonsa. Kehityshaasteena näemme opiskelijoiden ja opettajien välisen vuorovaikutuksen kehittämisen entistä avoimemmaksi ja monipuolisemmaksi. Opetusjärjestelyiden ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveyspalveluiden kehittämiseen tulisi mielestämme kiinnittää entistä enemmän huomiota. Toimivat opiskelujärjestelyt ja palvelut lisäisivät tutkimuksemme perusteella opiskelijahyvinvointia ja motivaatiota sekä vähentäisivät Stadian opiskelijoiden kokemaa stressiä.

Lasten toimintamahdollisuuksien itsearviointi (COSA, version 2.1) : toimintaterapeuttien kokemuksia COSA:n käytöstä ja toimivuudesta

Opinnäytetyön tarkoituksena oli edistää uuden, asiakaslähtöisen Lasten toimintamahdollisuuksien itsearviointi COSA:n (version 2.1) käyttöönottoa Suomessa. COSA on Inhimillisen toiminnan malliin perustuva arviointimenetelmä, joka selvittää asiakkaan näkemystä omasta toiminnallisesta pätevyydestään ja arvoistaan. COSA on väline toimintaterapian tavoitteiden asetteluun. Sen avulla voidaan myös todentaa terapian tuloksellisuutta. Opinnäytetyö toteutettiin perehdyttämällä kolme toimintaterapeuttia arviointimenetelmään sekä keräämällä heiltä kokemuksia sen käytöstä ja toimivuudesta kyselylomakkeella. Aineiston analyysitapa oli teoriasidonnainen sisällönanalyysi. Opinnäytetyössä haettiin vastausta seuraaviin kysymyksiin: 1) Millaista taustatyötä ja valmistelua COSA:n käyttö terapeutilta vaatii? 2) Mitkä seikat vaikuttavat COSA:n käytön onnistumiseen arviointitilanteessa? 3) Kuinka COSA:n tulokset ovat tulkittavissa ja hyödynnettävissä terapian suunnittelussa? Toimintaterapeutit käyttivät COSA:a yhteensä yhdeksän lapsen kanssa, joista nuorin oli 11-vuotias ja vanhimmat 17-vuotiaita. Terapeutit olivat käyttäneet COSA:n käytön opiskeluun itsenäisesti aikaa 1-4 tuntia, mikä oli kaikkien terapeuttien mielestä kohtuullinen. COSA:n käsikirjan ohjeistus oli terapeuttien mielestä selkeä ja kattava. COSA:n teoreettisesta taustasta kerrottiin käsikirjassa heidän mielestään liian suppeasti. Tästä voidaan päätellä, että COSA:n käsikirjan teoriaosuutta lopullisessa suomenkielisessä käännöksessä tulisi laajentaa. COSA:n käytön onnistumiseen arviointitilanteessa vaikuttivat COSA:n väittämien, arviointiasteikon sekä arviointilomakkeen ymmärrettävyys asiakkaalle. Opinnäytetyön tuloksissa nousi esille sellaisia väittämiä, joiden suomenkielistä käännöstä tulisi vielä tarkentaa. Myös arviointiasteikon kriteerit tarvitsevat tarkennusta. Lisäksi arviointilomakkeen ulkoasua tulisi muokata selkeämmäksi ja helppolukuisemmaksi. COSA:n käytön onnistumiseen vaikuttivat myös arviointitilanteen ajankohta, ympäristö sekä arviointimenetelmästä tehdyt sovellutukset. Pääasiassa terapeuttien mukaan COSA:n avulla saatiin sellaista tietoa asiakkaasta, jonka avulla voitiin suunnitella terapian tavoitteita. Usean asiakkaan kohdalla COSA auttoi terapeuttia myös tutustumaan asiakkaaseensa paremmin.

Hartiarengasta stabiloivia lihaksia aktivoivia harjoituksia Flexi-Barin avulla perustuen kirjallisuuskatsaukseen värinäharjoittelusta ja EMG-mittaukseen

Olkapään ongelmat ovat todella yleisiä ja niiden hoito usein haastavaa. Olkapään ongelmiin liittyy usein häiriöitä proprioseptiikassa sekä lapaluuta tukevien lihasten heikkoutta, mikä estää olkaniveltä toimimasta normaalisti. Flexi-Bar on aktiiviseen värähtelyn tuottoon perustuva harjoitusväline, jonka avulla on saatu lupaavia käytännön kokemuksia esimerkiksi olkapääleikkauksen jälkeisestä kuntoutuksesta, mutta tieteellinen näyttö aihepiiristä puuttuu vielä. Värinäharjoittelua on tutkittu lähinnä kokovartalovärähtelyn osalta ja paljon suuremmilla taajuuksilla, kuin Flexi-Bar-harjoittelussa käytetään. Aktiivisen värähtelyntuoton oletetaan vaikuttavan samantapaisesti kuin kokovartalovärähtelyn, mutta tutkimustieto aiheesta on vähäistä. Lihasten EMG-aktiivisuutta aktiiviseen värähtelyn tuottoon perustuvilla välineillä harjoiteltaessa on mitattu, ja harjoittelun vaikutusta lihasvoimaan ja proprioseptiikkaan on tutkittu lähinnä hartiarenkaan ja keskivartalon osalta. EMG-mittauksissa aktiivinen värinäharjoittelu aktivoi hartiarenkaan stabiliteetista vastaavia lihaksia jopa perinteisiä harjoitusmenetelmiä paremmin. Vaikka harjoittelu aktivoi tehokkaasti lihaksia, on hämärän peitossa se miten se vaikuttaa lihasvoimaan pidemmällä aikavälillä on hämärän peitossa. Useiden tutkimusten mukaan värinäharjoittelulla pystytään vaikuttamaan olkanivelen proprioseptiikkaan, mikä on myös tärkeä osa stabiliteettia. Tutkimukset ovat olleet pieniä ja tulokset usein ristiriitaisia. Aiheen tarkemmalle tutkimiselle on ehdottomasti tarvetta. Työmme tarkoituksena oli tuoda esille taustatietoa Flexi-Barista ja vastaavanlaisista harjoitusvälineistä. Suomessa Flexi-Bar on vielä uusi asia fysioterapiassa, joten halusimme tehdä menetelmää tutummaksi, jotta tulevaisuudessa kun tutkimustieto aiheesta mahdollisesti lisääntyy, olisi väline jo tuttu ja se voitaisiin ottaa käyttöön osaksi olkapään alueen kuntoutusta. Systemaattista kirjallisuuskatsausta soveltaen keräsimme tietoa siitä, mitä tähän mennessä aiheesta on tutkittu ja miltä osin harjoittelun vaikutukset perustuvat olettamuksiin tai käytännön kokemuksiin.Teimme myös oman EMG-mittauksen hartiarenkaan lihasten aktivoitumisesta Flexi-Bar-harjoittelun aikana. Kirjallisuuskatsauksen ja EMG-mittauksen perusteella valitsimme harjoitteita, jotka aktivoivat parhaiten hartiarenkaan stabiliteetin kannalta tärkeitä lihaksia.

Krooniseen kipuun sopeutuminen ja kivun hallinta : opas Länsi-Tallinnan keskussairaalan hoitohenkilökunnalle

Tämä opinnäytetyö kuuluu StaLT-hankkeeseen, joka on Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian ja Länsi-Tallinnan keskussairaalan yhteistyöhanke. Hankkeen tavoitteena on Länsi-Tallinnan keskussairaalan hoidon laadun kehittäminen EU-maiden vaatimustason mukaiseksi. Hankkeen yksi tärkeä osa-alue on kivunhoito. Vuodesta 2004 lähtien StaLT-hankkeeseen on tehty useita kipuun liittyviä opinnäytetöitä eri näkökulmista. Työmme kroonisesta kivusta täydentää hanketta. Tarkoituksenamme oli laatia Länsi-Tallinnan keskussairaalan pyynnöstä opas hoitajille krooniseen kipuun sopeutumisesta ja kivun hallinnasta tueksi hoitotyöhön ja potilasohjaukseen. Työmme tavoitteena on kehittää Länsi-Tallinnan Keskussairaalan hoitotyön laatua, koska yleisesti kroonisen kivun hoito hoitotyön näkökulmasta on vielä tällä hetkellä vähäistä. Opinnäytetyömme on toiminnallinen opinnäytetyö, joka sisältää teoriaperustan ja sen pohjalta kootun oppaan hoitajille kroonisen kivun hoidon tueksi. Olemme koonneet teoriaperustan alan tutkimuksista ja kirjallisuudesta poimimalla niistä olennaisimmat asiat ja jäsentäen näin aiempaa tietoa. Teoriaperusta sisältää yleistä tietoa kroonisesta kivusta, kipuun sopeutumisesta, kivunhallintakeinoista, kivun hoitotyöstä sekä hyvän oppaan kriteereistä. Teoriaperustan pohjalta olemme koonneet kattavan oppaan. Opas on tehty hyvän oppaan kriteereiden mukaisesti verkkosivustomuotoon. Ulkoasultaan se on selkeä ja helppolukuinen. Pääotsikoita klikkaamalla lukija löytää helposti tarvitsemansa tiedon. Oppaamme on enemmän tiedonlähteille johdatteleva kuin kädestä pitäen ohjaava. Opas julkaistaan tulevaisuudessa Länsi-Tallinnan keskussairaalan intranetissä. Opas kehittää ja palvelee hoitajia kivunhoidon toteuttajina sekä lisää hoitotyöntekijöiden ammattitaitoa ja tietoisuutta kroonisesta kivusta. Opas on tarpeellinen, koska samasta aiheesta tehtyjen oppaiden määrä on vähäinen. Aihe on ammatillisesti merkittävä, sillä hoitaja kohtaa jokapäiväisessä hoitotyössä useita kipupotilaita, joiden voimavaroja kipu heikentää.

Kromogeenisten maljojen käyttö virtsaviljelyssä

virtsatieinfektion aiheuttaa tavallisesti potilaan suolistosta peräisin oleva gramnegatiivinen sauvabakteeri ja joskus grampositiivinen kokkibakteeri. Virtsatieinfektioiden tavanomaisin aiheuttaja on E.coli. Virtsaviljelyn avulla saadaan selvillle infektion aiheuttanut bakteeri ja sille antibioottiherkkyydet. Kromogeenisella maljalla tarkoitetaan elatusainetta, joka sisältää väriä muodostavia yhdisteitä eli kromogeeneja. Värinmuodostus perustuu spesifiseen entsyymi-substraatti-reaktioon, jonka seurauksena syntyy värillinen bakteeripesäke. Tutkimuksessamme vertailemme eri valmistajien chromagareita toisiinsa sekä HUSLAB kliinisen mikrobiologian vastuualueen bakteriologian osaston virtsaviljelydiagnostiikkaan. 53 näytettä viljeltiin kahdeksalle eri kromogeeniselle maljalle ja CLED-maljalle. Kasvun määrää ja pesäkemorfologiaa tarkasteltiin maljoilta silmämääräisesti. Maljojen spesifisyyttä tutkittiin vertailemalla maljoilta saatuja tuloksia toisiinsa. Sensitiivisyyttä tutkittiin laimennossarjan avulla. Kromogeenisilta maljoilta saatujen tulosten vastaavuutta vertailtiin HUSLAB bakteriologian osaston virtsaviljelydiagnostiikkaan. Tutkimuksemme perusteella pesäkemorfologiassa ja kasvun määrässä ei ollut havaittavissa suuria eroja kromogeenisten maljojen välillä. Värireaktiot toimivat odotetulla tavalla ja bakteerikasvu oli maljoilla lähes yhtä runsasta. Kromogeenisten maljojen spesifisyydessä ei ollut havaittavissa suuria eroavaisuuksia, sillä maljat löysivät virtsatieinfektioiden aiheuttajat lähes yhtä hyvin. Sensitiivisyyttä tutkittaessa laimennossarjalla chromagareiden välille syntyi pieniä eroja. Pääasiassa kromogeenisilta maljoilta saadut tulokset vastasivat hyvin virtsaviljelydiagnostiikasta saatuja tuloksia. Tutkimuksemme perusteella voidaan todeta, että kromogeenisista maljoista on apua virtsaviljelydiagnostiikassa ja niiden käyttö voisi nopeuttaa vastauksen saamista potilaalle. Chromagareiden käyttöönotto vaatisi kuitenkin hyvää perehdytystä henkilökunnalle HUSLAB bakteriologian osastolla, sekä terveysasemilla ja sairaaloissa, joissa maljan esimmäinen tarkastelu tapahtuu.