Fiat 520 auton käyttö ja hoito

kuv., 12 x 18 cm

4 1/2 tonnin MAN kuorma-auton käyttö- ja hoito-ohjeet malli ML 4500 S (Moottori D 1040 G)

kuv., 14 x 21 cm

Ohjeita Chevrolet -autojen käyttöä ja hoitoa varten

kuv., 13 x 21 cm

Ruostumattoman teräksen käyttö ja käyttövaatimukset LNG:n varasto- ja kuljetusjärjestelmissä

On arvioitu, että koko maailmaa kattava energiantarve nousee 1,2 % vuosinopeudella. Asiaa ei kaunista se tosiasia, että valtaosa tänä päivänä tuotetusta energiasta (85 %) on lähtöisin fossiilisista polttoaineista. Päästöjen on arvioitu lisääntyvän 2005 – 2030 välisenä aikana noin 30 %, vaikka uusiutuvaa energiaa käytettäisiin ja prosessien hyötysuhteet paranisivat. Vuonna 2015 voimaan tuleva rikkidirektiivi on pakottanut asiantuntijat löytämään korvaavan energialähteen, joka vähentäisi päästöjen määrää, ja jota esiintyisi suurissa määrissä. Nesteytetty maakaasu, LNG, toteuttaa edellä mainitut ehdot. Tässä diplomityössä perehdytään LNG-teollisuuden arvoketjuun Suomessa sekä muualla maailmassa. Työssä pääpainona on selvittää ruostumattoman teräksen käyttömahdollisuuksia nykyisessä LNG-teollisuuden arvoketjussa sekä selvittää sen uusia sovelluskohteita LNG-alalla tulevaisuudessa. Diplomityössä on tehty laaja kirjallisuuskatsaus LNG:n arvoketjuun ja uuden EN 1.4420 ruostumattoman teräksen soveltuvuuteen kryogeenisissä lämpötiloissa. Työn aikana on myös tehty useita haastatteluja LNG-teollisuudessa toimivien henkilöiden kanssa. Menetelmäkokeita ja koehitsauksia on suoritettu näiden haastattelujen perusteella.

DoS- ja DDoS-hyökkäyksien käyttö ja vaikutukset verkossa

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää lähdemateriaalin avulla mitä DoS- ja DDoS-hyökkäykset ovat, kuinka niitä voidaan hyödyntää ja mitä vaikutuksia niillä on verkossa. Tutkimuksessa vastataan kysymyksiin: mitä ovat DoS- ja DDoS-hyökkäykset, mikä merkitys botnet-verkoilla on DDoS-hyökkäyksissä, mitä vaikutuksia voidaan saavuttaa DoS- ja DDoS-hyökkäyksillä ja minkälaisia tunnettuja DoS- ja DDoS-hyökkäysmalleja on olemassa. Tutki-muksen tavoitteena on kasvattaa lukijan teknistä ymmärrystä palvelunestohyökkäyksistä yh-tenä verkkohyökkäyksen keinona. Tutkimuksessa käytetty lähdemateriaali koostuu mittavilta osin internetpohjaisista lähteista ja julkisista artikkeleista. Aihe on ajankohtainen ja jatkuvasti tekniikan mukana kehittyvä, eikä uusinta tietoa iskuista ole aina painettu kirjoihin. Aiheen teknisiä perusperiaatteita käsittelevissä osuuksissa on käytetty lähdemateriaalina myös kirjal-lisuuslähteitä. Tutkimusmenetelmänä tutkimuksessa on laadullinen kirjallisuuskatsaus. Palvelunestohyökkäykset ovat ajankohtainen tapa hyökätä erilaisia verkkoja vastaan globali-soituvassa maailmassa. Hyökkäysten tavoitteena on vaikuttaa kohteeseen lamauttaen kohde-verkko määritetyksi tai määrittelemättömäksi ajaksi ja näin edesauttaa hyökkääjän ajamia motiiveja hyökkäyksen toteuttamiseksi. Teknisiä malleja toteuttaa hyökkäys on lukematto-mia, mutta lukuisat eri protokollia hyödyntävät mallit ovat usein perusrakenteeltaan hyvin samankaltaisia ja tunnistettavia. Palvelunestohyökkäykset ovat kustannustehokas ja nykyai-kainen vaikutuksen keino haluttuun kohteeseen, useissa eri käyttötarkoituksissa.

Kiinteät taka-alueen aukonsäilyttäjät - käyttö ja valmistus

Tämän syventävän opinnäytetyön tarkoituksena oli perehtyä kiinteiden aukonsäilyttäjien käyttöön takahammasalueella sekä maitohampaisto- että I-vaihduntavaiheen aikana. Työ on kolmeosainen: Ensimmäisessä osassa perehdytään erilaisten aukonsäilyttäjien valmistukseen, käytön indikaatioihin ja rajoituksiin sekä kojeista koituviin hyötyihin ja haittoihin. Tavoitteena on kirjallisuuden perusteella linjata, milloin kiinteiden aukonsäilyttäjien käyttö on perusteltua. Työn toisessa osassa kuvataan aukonsäilyttäjää käyttäen hoidettu potilastapaus. Kolmannessa osassa esitetään suomalaisille oikomishoidon ja lasten hammashoidon erikoishammaslääkäreille suunnattu kyselytutkimus, jossa analysoitiin aukonsäilyttäjien käytön perusteita ja yleisyyttä kliinisessä työssä. Tutkimuksen perusteella hieman yli 70 % oikojista ja lasten hammashoidon erikoishammaslääkäreistä käyttää kliinisessä työssään aukonsäilyttäjiä. Yleisin käytössä oleva aukonsäilyttäjä on linguaalikaari. Aukonsäilyttäjiä pidetään hyödyllisinä, kun tarkoituksena on estää hammaskaaren ahtautumista; niiden rutiininomaista käyttöä ei kuitenkaan suosita. Aukonsäilyttäjän tarve tulee vastaajien mielestä arvioida aina tapauskohtaisesti. Aukonsäilyttäjiä haluttaisiin käyttää enemmänkin, mikäli potilaan yhteistyökyky olisi riittävä. Syinä siihen, ettei aukonsäilyttäjiä käytetä, mainittiin potilaan laajempi oikomistarve, kariesaktiivisuus, saatavan hyödyn kyseenalaisuus ja potilaan yhteistyökyvyn puute.