Maatalousalueen monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma, Kiuruveden alue

Pohjois-Savon kolmas monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitteluhanke toteutettiin vuonna 2011 Iisalmen reitin latvoilla Kiuruveden alueella. Kartoitusalue valittiin ensisijaisesti järvien heikentyneen tilan, rehevöitymisongelmien ja karjavaltaisen maatalouden takia. Yleissuunnittelun tarkoituksena oli löytää alustavasti kohteita, joihin kosteikkoja voitaisiin perustaa tai ennallistaa mahdollisimman vähäisin toimenpitein. Kohteiden toteutukseen on mahdollista hakea maatalouden ei-tuotannollisten investointien tukea ja hoitoon ympäristötuen erityistukea. Kaikki tässä yleissuunnitelmassa esitetyt toimenpidesuosituksen ovat vapaaehtoisia ja maanomistaja päättää itse mahdollisesta toteutuksesta. Aikaisemmin alavilla seuduilla kosteikkoja oli varsin yleisesti, mutta peruskuivatusten yhteydessä peltojen läheisyydessä olleet kosteikot usein kuivatettiin tai täytettiin maalla. Monivaikutteiset kosteikot edistävät maatalouden vesiensuojelua pidättämällä pelloilta huuhtoutuvia ravinteita ja kiintoainesta, luovat vaihtelua maisemaan ja lisäävät luonnonmonimuotoisuutta luoden uusia elinympäristöjä eliöille. Kosteikoilla on myös tärkeä merkitys virkistyskohteina ja monesti ne voivat toimia myös riistakosteikkoina. Kesän maastokartoituksissa arvioitiin noin 40 kohteen soveltuvuus monivaikutteisen kosteikon perustamispaikaksi. Osa arvioiduista kohteista oli kartoitettu jo aikaisemmin Iisalmen reitin vesistöt kuntoon- hankeessa. Näiden kohteiden osalta arviointeja täydennettiin tarpeen mukaan luonnon monimuotoisuuden kannalta. Kartoituksessa ei juuri löytynyt luontaisia kosteikkopaikkoja, sillä suurin osa kohteista sijaitsee viljelykäytössä olevalla pellolla tai ojitetulla puustoisella suolla. Kohteiden toteuttaminen on usein mahdollista mutta työlästä, sillä monet kohteet vaativat massiivikaivua. Arvioiduista kohteista 36 voisi soveltua kosteikon perustamispaikaksi. Näiden kohteiden osalta yleissuunnitelmassa on esitetty kohdekohtaisia perustietoja, joita voidaan hyödyntää päätettäessä kosteikon perustamisesta ja myös varsinaisen hankesuunnitelman valmistelussa. Kosteikkokohteiden valuma-alueelta ja kosteikkopaikan läheisyydestä kartoitettiin luonnon monimuotoisuus kohteita, kuten perinnebiotooppeja ja metsäsaarekkeita. Näiden kohteiden arvokkaiden ominaispiirteiden ylläpitäminen vaatii aktiivista hoitoja ja raportissa onkin esitetty mahdollisia hoitotoimenpiteitä, joiden avulla kohteiden arvoa voitaisiin nostaa. Kartoitusalueelta arvioitiin noin 40 luonnon monimuotoisuuskohdetta. Ne ovat metsäsaarekkeita, pellon ja metsän välisiä reunavyöhykkeitä, vanhoja latoja ympäristöineen, puukujanteita sekä yksittäisiä maisemapuita. Kohteet ovat maatalouden erityistuen tukiehdot täyttäviä tai maisemallisesti arvokkaita.

Maatalousalueen monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma, Haapajärven – Kilpijärven alue

Pohjois-Savon järjestyksessään toinen monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitteluhanke toteutettiin vuonna 2010 Iisalmen reitillä Haapajärven-Kilpijärven alueella. Kartoitusalue valittiin ensisijaisesti alueen järvien heikentyneet tilan ja rehevöitymisongelmien vuoksi. Nykytilassaan useimmat alueen järvistä ovat vain tyydyttäviä, kuten Porovesi, Kilpi-Paloisjärvi, Viitaanjärvi, Nieminen ja Hernejärvi. Haapajärven nykytila on arvioitu vain välttäväksi. Kartoitusalue ulottui osin myös Sonkajärven kunnan alueelle Matkusjoen alaosaan ja Vieremän kunnan puolelle Haajaisenjärven valuma-alueelle. Maataloutta 700 km2 kartoitusalueelle on runsaasti ja alueen kokonaispinta-alasta peltoa on 14 200 hehtaaria. Monivaikutteisilla kosteikoilla on nimensä mukaisesti monenlaisia tavoitteita. Maatalouden vesiensuojelua monivaikutteiset kosteikot edistävät pidättämällä pelloilta huuhtoutuvia ravinteita ja kiintoainesta. Samalla kosteikot tuovat vaihtelua maaseutumaisemaan, lisäävät luonnon monimuotoisuutta ja luovat uusia elinympäristöjä useille eri eliölajeille. Yleissuunnittelun tarkoituksena oli löytää alustavasti paikkoja, joihin kosteikkoja voitaisiin perustaa tai ennallistaa mahdollisimman vähäisin toimenpitein. Kosteikkojen ohella yleissuunnitelmassa kartoitettiin samoilta alueilta maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden sekä maiseman kannalta tärkeitä erityiskohteita, joiden arvokkaiden ominaispiirteiden ylläpitäminen vaatii aktiivista hoitoa. Yleissuunnitelman kohdevalinnat tehtiin pääosin maatalouden ympäristötukijärjestelmän vaatimusten mukaisesti ja ensisijaisena tavoitteena oli löytää kosteikkopaikkoja, joiden toteutukseen olisi mahdollista hakea ei-tuotannollisten investointien tukea ja hoitoon ympäristötuen erityistukea. Osa arvioiduista kohteista oli kartoitettu jo aikaisemmin Iisalmen reitin vesistöt kuntoon- hankeessa. Näiden kohteiden osalta arviointeja täydennettiin tarpeen mukaan luonnon monimuotoisuuden kannalta. Yhteensä kesän maastokartoituksessa arvioitiin noin 60 kohteen soveltuvuus monivaikutteisen kosteikon perustamispaikaksi. Kohteista arviolta 30 voisi soveltua hyvin tai melko hyvin monivaikutteisen kosteikon perustamispaikaksi. Näiden kohteiden osalta yleissuunnitelmassa on esitetty kohdekohtaisia perustietoja, joita voidaan hyödyntää päätettäessä kosteikon perustamisesta ja myös varsinaisen hankesuunnitelman valmistelussa. Erityistukiehdot täyttäviä LUMO- ja maisemakohteita kartoituksessa löytyi melko vähän ja tämän vuoksi suunnitelmaan otettiin mukaan myös kohteita, jotka eivät tällä hetkellä kenties täytä tukiehtoja, mutta joilla on merkitystä luonnon monimuotoisuuden ja maiseman kannalta. Hoitotoimilla näiden kohteiden arvoa voisi usein myös parantaa. Selvästi yleisimpiä kartoituksessa löytyneistä kohteista olivat metsäsaarekkeet, joita oli puolet kaikista LUMO-kohteista. Perinnebiotooppeihin kuuluvia metsälaitumia ja hakamaita löytyi vajaat kymmenen. Muita monimuotoisuuskohteita olivat muun muassa latojen lähiympäristöt, erilaiset reunavyöhykkeet ja kiviaidanteet. Yhteensä kartoituksessa arvioitiin reilut 50 LUMO-kohdetta.

Maatalousalueen monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma, Onkiveden alue

Iisalmen vesistöreittiin kuuluvan Onkiveden valuma-alueella käynnistettiin monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitteluhanke keväällä 2009. Onkiveden alue valittiin kohteeksi ensisijaisesti järvessä havaittujen rehevöitymisongelmien ja valuma-alueen karjavaltaisen maatalouden vuoksi. Monivaikutteisilla kosteikoilla on nimensä mukaisesti monenlaisia tavoitteita. Vesiensuojelua monivaikutteiset kosteikot edistävät pidättämällä pelloilta huuhtoutuvia ravinteita ja kiintoainesta. Samalla kosteikot tuovat vaihtelua maaseutumaisemaan, lisäävät luonnon monimuotoisuutta ja luovat uusia elinympäristöjä useille eri eliölajeille. Yleissuunnittelun tarkoituksena oli löytää alustavasti paikkoja, joihin kosteikkoja voitaisiin perustaa tai ennallistaa mahdollisimman vähäisin toimenpitein. Kosteikkojen ohella yleissuunnitelmassa kartoitettiin samoilta alueilta maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden sekä maiseman kannalta tärkeitä erityiskohteita, joiden arvokkaiden ominaispiirteiden ylläpitäminen vaatii aktiivista hoitoa. Yleissuunnitelman kohdevalinnat tehtiin pääosin maatalouden ympäristötukijärjestelmän vaatimusten mukaisesti ja ensisijaisena tavoitteena oli löytää kohteita, joiden perustamiseen olisi mahdollista hakea ei-tuotannollisten investointien tukea ja hoitoon ympäristötuen erityistukea. Kesän maastokartoituksessa arvioitiin noin 80 kohteen soveltuvuus monivaikutteisen kosteikon perustamispaikaksi. Näistä kohteista noin 50 voisi soveltua monivaikutteisen kosteikon perustamispaikaksi ja hyväksi perustamisedellytykset arvioitiin noin 30 kohteella. Näiden kohteiden osalta yleissuunnitelmassa on esitetty kohdekohtaisia tietoja, joita voidaan hyödyntää päätöksenteossa ja varsinaisen hankesuunnitelman valmistelussa. LUMO- ja maisemakohteita, varsinkin erityistuen ehdot täyttäviä, löytyi kartoituksessa suhteellisen vähän. Yleisimpiä kartoituksessa löytyneistä kohteista olivat metsäsaarekkeet. Perinnebiotooppeihin kuuluvia metsälaitumia löytyi muutamalta alueelta ja pienialaisia hakamaita kaksi. Muita monimuotoisuuskohteita olivat muun muassa pellon ja rannan väliin jäävät rantametsät, yksittäiset puuryhmät ja maisemapuut. Yhteensä tukikelpoisia LUMO- kohteita kartoituksessa löydettiin noin kaksikymmentä.

Saimaan alue

kuv., 11 x 17 cm

Saimaan alue Savonlinna-Kuopio

kuv., 11 x 17 cm

Saimaan alue Savonlinna-Kuopio

kuv., 11 x 17 cm

Maatalousalueen monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma, Maaningan ja Siilinjärven alue

Järjestyksessään neljäs Pohjois-Savon monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitteluhanke toteutettiin vuonna 2012. Hankealueeksi valittiin Maaningan, Siilinjärven ja Suuri-Ruokoveden alueet. Kartoitusalueen valintaan vaikuttivat vesistöjen heikentynyt tila sekä alueen maatalousvaltaisuus. Suomen ympäristökeskuksen vesistömallijärjestelmän mallilaskelmien perusteella kartoitusalueelta löytyi runsaasti mahdollisia kosteikkopaikkoja ja alueen todettiin soveltuvan hyvin Iisalmen reitille tehtyjen aikaisempien kartoitusten jatkoksi. Yleissuunnittelun tarkoituksena oli löytää alustavasti kohteita, joihin mahdollisimman vähäisillä toimenpiteillä saadaan perustettua tai ennallistettua kosteikko. Kosteikkojen perustamiseen on mahdollista hakea maatalouden ei-tuotannollisten investointien tukea ja hoitoon ympäristötuen erityistukea. Kaikki tässä yleissuunnitelmassa esitetyt toimenpidesuositukset ovat vapaaehtoisia eivätkä velvoita maanomistajaa mihinkään toimenpiteisiin. Maanomistaja päättää itse kosteikon mahdollisesta toteutuksesta. Peruskuivatusten yhteydessä alavilla seuduilla aikaisemmin yleisesti esiintyneitä luontaisia kosteikkoja on usein kuivatettu tai täytetty maalla. Monivaikutteisilla kosteikoilla pidätetään pelloilta tulevaa ravinne- ja kiintoainekuormitusta, ja näin edistetään maatalouden vesiensuojelua, sekä luodaan vaihtelua maisemaan ja lisätään luonnon monimuotoisuutta luomalla eliöille uusia elinympäristöjä. Kosteikoilla on erityistä merkitystä riistan elinympäristöina ja lisäksi ne voivat toimia myös virkistyskohteina. Kesän 2012 maastokartoituksessa arvioitiin noin 60 kohteen soveltuvuus monivaikutteisen kosteikon perustamispaikaksi. Kartoituksen tuloksena luontaisia paikkoja kosteikon perustamiselle löytyi vain muutama. Useimmiten alustava kohde sijaitsi tiheäpuustoisen syvän uoman varrella, viljelykäytössä olevalla pellolla, puustoisella ojitetulla suolla tai hankalakulkuisella umpeenkasvaneella rantaluhdalla. Useissa tapauksissa kohteiden perustaminen olisi periaatteessa mahdollista, mutta vaatisi massiivikaivua ja/tai huomattavaa pengertämistä ja puuston hakkausta. Arvioiduista kohteista 18 voisi soveltua kosteikon perustamiseen järkevällä työmäärällä. Tässä yleissuunnitelmassa esitetään kohdekohtaiset perustiedot kaikista maastokartoituksessa tarkistetuista kohteista, joita voidaan hyödyntää päätettäessä kosteikon perustamisesta ja varsinaisen hankesuunnitelman valmistelusta. Kosteikkokohteiden valuma-alueelta ja lähietäisyydeltä kartoitettiin myös luonnon monimuotoisuus (LUMO) kohteita; perinnebiotooppeja sekä muita luonnon ja maiseman monimuotoisuuden kannalta arvokkaita alueita. Kesällä arvioitiin noin 40 aluetta, joilta löytyi lähes 70 sopivaa erityistukisopimuksen täyttävää kohdetta. Löydetyt kohteet ovat mm. perinnebiotooppeja, metsäsaarekkeita sekä pellon ja metsän/vesistön välisiä reunavyöhykkeitä. Kohteet ovat maatalouden erityistuen täyttäviä. Lisäksi alueilta löytyi puukujanteita, yksittäisiä maisemapuita ja latoja, jotka ovat maisemallisesti arvokkaita. LUMO -kohteiden arvokkaiden ominaispiirteiden ylläpitäminen vaatii aktiivista hoitoa. Raportissa esitetään hoitotoimenpiteitä, joiden avulla kohteiden arvoa pidetään yllä.

Monivaikutteisten kosteikkojen yleissuunnitelma : Teuronjoen, Puujoen ja Hiidenjoen valuma-alue

Kosteikkojen tiedetään parantavan maatalouden vesiensuojelua, lisäävän maatalousympäristön luonnon monimuotoisuutta ja luovan elinympäristöjä lukuisille eliölajeille. Kosteikot elävöittävät maaseutumaisemaa ja voivat toimia virkistysalueina. Tässä yleissuunnitelmassa on keskitytty Teuronjoen, Puujoen ja Hiidenjoen valuma-alueiden monivaikutteisten kosteikkojen kartoittamiseen sekä ohjaamaan kohteiden toteutusta vesiensuojelullisesti tärkeimpiin kohteisiin. Yleissuunnittelualue käsittää lähes 700 km2. Suunnittelualue sijoittuu Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Hausjärven, Riihimäen, Janakkalan, Lopen ja Hämeenlinnan kuntien alueelle. Yleissuunnittelutyön tavoitteena on ollut ohjata ja tehostaa maatalousympäristöjen hoitoa sekä edistää yhteistyötä alueellisten toimijoiden välillä. Maanomistajien kiinnostusta monivaikutteisia kosteikkoja kohtaan on myös pyritty lisäämään tiedottamisen, tehostetun neuvonnan ja maanomistajien kanssa tehtyjen yhteisten maastokäyntien avulla.

Maatalousalueiden kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma : Neittävänjoen valuma-alue

Neittävänjoen valuma-alueelle vaalaan ja Kestilään laadittiin kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma kesällä 2012. suunnittelualueelta kartoitettiin perinnebiotooppeja, luonnon monimuotoisuuskohteita ja mahdollisia kosteikkojen perustamispaikkoja. Yleissuunnitelmaan valittiin mukaan 41 esimerkkikohdetta, jotka on esitelty karttojen ja kohdekuvausten avulla. Kohteiden kuuluminen yleissuunnitelmaan ei rajoita alueiden käyttöä. Maanomistajia ei velvoiteta kohteiden hoitamiseen tai kosteikkojen perustamiseen, vaan toteutus on vapaaehtoista. Maatalousalueiden kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnittelun tarkoituksena on tehostaa maatalouden vesiensuojelua ja luonnonhoitoa sekä suunnata toimenpiteet tärkeimmille kohteille. Tavoitteena on kannustaa viljelijöitä hyödyntämään maataloustu- kimahdollisuuksia sekä lisätä viranomaisten, neuvojien ja viljelijöiden välistä vuorovaikutusta. Maataloustukijärjestelmä on uudistumassa, kun ohjelmakausi vaihtuu 2014, eikä uuden ohjelmakauden tukimuotoja tai -ehtoja ole vielä vahvistettu. Tämänhetkisen tiedon mukaan kosteikkojen perustamiseen ja hoitoon sekä perinnebiotooppien ja luonnon monimuotoisuuskohteiden hoitoon on kuitenkin tulossa rahoi- tusmahdollisuuksia myös uudella ohjelmakaudella.

Karvianjoen koskien valuma-alue osa 1 : I Maatalousalueiden yleissuunnitelma II Metsäalueiden vesiensuojelullinen valuma-aluetarkastelu

Julkaisun osa I on Maatalousalueiden yleissuunnitelma, joka tehtiin Karvianjoen koskien valuma-alueella kesällä ja syksyllä 2012. Työssä kartoitettiin peltojen suojavyöhyketarvetta ja päivitettiin aikaisemmat suojavyöhykesuositukset sekä etsittiin luonnon monimuotoisuuskohteita, perinnebiotooppeja ja sopivia paikkoja kosteikoille. Suojavyöhyketarvetta vesistöjen varsien pelloilla todettiin olevan yhteensä yli 18 kilometrin matkalla. Lisäksi suojavyöhykkeitä suositellaan yhteensä n. 250 ha:lle tulvapeltoja ja pohjavesialueiden peltoja Suunnitelmaan sisältyy yhteensä 14 kosteikkokohdetta, joista suuri osa on toteutettava kaivamalla. Kosteikoista 12 on sellaisia, jotka voidaan perustaa ei-tuotannollisten investointien tuella. Maatalousalueiden monimuotoisuuskohteita löytyi yhteensä 63 ja perinnebiotooppeja vain 18 kohdetta. Yhteensä niiden ala kattaa reilut 70 ha. Lumokohteisiin kuuluu runsaasti rantojen lehtoisia metsäkaistoja sekä peltoalueiden erilaisia saarekkeita. Yleissuunnitelman tavoitteena on innostaa viljelijöitä vesiensuojelutoimiin sekä vaalimaan maiseman ja luonnon monimuotoisuutta. Toimenpiteiden toteuttaminen on maanomistajille vapaaehtoista. Suunnitelman tietoja voidaan käyttää yksityiskohtaisen suunnittelun tukena haettaessa rahoitusta kohteiden toteuttamiseen. Suunnitelma perustuu kohteiden maastoinventointeihin, jotka kohdistettiin karttatarkastelun sekä eri tahoilta saatujen tietojen perusteella. Kartoituksen tuloksista luotiin myös paikkatietoaineisto. Raportissa kerrotaan asiaan liittyvää perustietoa alueesta sekä kohteiden perustamisesta ja hoidosta. Julkaisun osa II on Metsäalueiden vesiensuojelullinen valuma-aluetarkastelu, joka niinikään toteutettiin Karvianjoen koskien valuma-alueella. Selvityksessä käsitellään yleisesti metsätalouden vesistökuormitusta, vesiensuojelutoimenpiteiden mahdollisuuksia valuma-alueella ja paikkatietomenetelmien hyödyntämistä vesiensuojelukohteiden paikantamisessa. Tarkastelussa esitellään kokeiltu ns. RLGIS-menetelmä ja sen käyttäminen tällä pilottialueella sekä arvioidaan menetelmän tuottamia tuloksia. Loppupäätelmä on, että menetelmää kyllä voidaan käyttää apuvälineenä suunnittelussa ja vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentamisessa, mutta maastokartoitusta se ei korvaa. Toki, jos saatavissa on kattavasti tarkkaa korkeusmallia ja maaperäaineistoa, menetelmän käyttökelpoisuus paranee.

Maatalousalueiden yleissuunnitelma : Hirvijoen valuma-alue

Hirvijoen valuma-alueella toteutettiin maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden, suojavyöhykkeiden ja kosteikkojen yleissuunnitelma vuosina 2011-2012. Hankkeessa kartoitettiin sopivia kosteikon paikkoja ja merkittäviä luonnon monimuotoisuuskohteita. Lisäksi arvioitiin rantapeltoja, joilla suojavyöhyke voisi vähentää pintavaluntaa ja sen mukana vesistöihin päätyvien kiintoaineen ja ravinteiden määrää. Tällaisia peltoja olivat Hirvijoen alueella kaltevat ja tulvista tai vettymisestä kärsivät peltolohkot. Alueelta löytyi runsaasti luonnon monimuotoisuuskohteita, joiden kasvilajisto on monipuolista ja jotka sopivat hoidettaviksi maatalouden erityisympäristötuen avulla. Joistakin metsäisimmistä lumokohteista arvioitiin myös sopivuutta metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman kautta hoidettaviksi tai suojeltaviksi. Kosteikkopaikkoja ei kovin paljoa löytynyt eivätkä niistäkään kaikki sovi tämän hetkisellä tukijärjestelmällä rahoitettaviksi. Kohteiden maininta suunnitelmassa ei sido eikä velvoita maanomistajia toimenpiteisiin vaan tarkoitus on että yleissuunnitelman tietoja voidaan käyttää taustatukena, jos alueille suunnitellaan hoitoa tai kunnostusta. Lisäksi yleissuunnitteluhankkeessa testattiin erilaisten mallien käyttöä apuvälineenä. Maankäyttö- korkeus, maalaji- ja rinteenviettosuuntatietojen avulla esiselvitettiin mahdollisia kohteita. Mallien tuottamia tuloksia tarkasteltiin maastossa ja havaittiin että ne ovat käyttökelpoisia apuvälineitä mm. maastokäyntien kohdentamisessa, mutta eivät missään tapauksessa voi korvata niitä. Lisäksi vesiensuojelutoimenpiteiden tehokkuutta arvioitiin laskentamallilla.

Maatalousalueiden kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma : Pyhäselän peltoalueet Reijola-Hammaslahti, Joensuu ja Onkamojärvien alue, Rääkkylä, Tohmajärvi

Perinnemaisemat käsittävät vuosisatojen aikana laidunnuksen ja niiton myötä syntyneet monimuotoiset ja lajirikkaat elinympäristöt kuten kedot, niityt ja metsälaitumet. Maankäytön ja maanviljelyksen tehostuessa perinnemaisemat ovat vähenneet 1800-luvun lopulta lähtien ja niiden määrän arvioidaan olevan noin 1 % luokkaa (20 000 ha) sadan vuoden takaisesta. Lajiston uhanalaistumisen lisäksi maisema muuttuu umpeenkasvamisen ja rehevöitymisen edetessä. Luonnon monimuotoisuuden yleissuunnittelun tavoitteena on edistää ja tehostaa maatalousalueiden perinnebiotooppien hoitoa ja suojelua ja lisätä viljelijöiden kiinnostusta niiden säilyttämiseen ja hoitoon. Vuodesta 2007 lähtien suunnittelussa on ollut mukana myös maatalousalueiden vesiensuojelua edistävien kosteikkopaikkojen kartoitus. Tarkoituksenmukaisesti suunnitelluilla kosteikoilla ja peltojen suojavyöhykkeillä voidaan vähentää ravinteiden ja kiintoaineiden kulkeutumista peltoalueiden alapuolisiin vesistöihin. Vuonna 2012 yleissuunnitelma tehtiin Reijolan-Hammaslahden peltoalueilla Joensuussa, Iiksenniityllä Kontiolahdella sekä Rääkkylän ja Tohmajärven Pieni- ja Suuri-Onkamojärvien valuma-alueelle. Tietoa kosteikkojen tarpeesta ja luonnon monimuotoisuudesta kerättiin esiselvityksellä ja tilakäynnein, joissa esiin nousi huoli ja kiinnostus erityisesti vesiensuojelua kohtaan. Raportissa esitellään kartoituksissa löydettyjä maatalouden ympäristötuen erityistukeen sopivia kohteita ja esitetään ne kartalla. Viljelijä tai yhdistys voi hakea kohteille tukia, kun uusi ohjelmakausi käynnistyy arvioidusti keväällä 2015. Siihen asti tukihaku on rajoitettua. Raportissa esitettyjä rajauksia ja hoito-ohjeita voi käyttää apuna laadittaessa tarkempia suunnitelmia, joita tarvitaan erityistukia haettaessa. Yleissuunnittelualueelta löytyi yhteensä 120 luonnon monimuotoisuus- ja kosteikkokohdetta, joista 35 on kosteikoiksi sopivia alueita, 18 perinnebiotooppia ja loput pienialaisia luonnon monimuotoisuuskohteita.

Arktinen alue Venäjän sotilaallisesta näkökulmasta

Otsikon mukaisesti työ keskittyy venäläisten sotilaallisiin näkemyksiin. Arktista tutkimusta on sinällään tehty ja tehdään paljon, mutta todennäköisesti venäläistä sotilasajattelua mainitusta aiheesta ei ole tarkasteltu suomen kielellä. Työn aineisto on lähes kokonaan venäjänkielistä ja tutkittu aineisto koostuu kirjoittajista, joita – kuten Venäjällä sanotaan – pidetään alansa auktoriteetteina. Lähteet ovat julkisia.