Allvin och Theodor. Läsebok för barn. Från tyskan öfversatt af Joh. Henr. Avellan

Arkit: 6 arkintunnuksetonta lehteä, A-F8 G6.

Någre enfaldige christendoms frågor, skrifte-barn til tjenst i Esbo församling, författade af En Christen

Invokaatio: I Herrans wälsignade namn.

Läse-bok, innehållande fabler och sedelärande berättelser för barn och ungdom, samlade och utgifne af m. Reinhold Johann Böning, kyrkoherde wid Swenska församlingen i Reval och konsistorial-assessor

Arkit: A-E8 F7.

Illustrerad ABC-bok för snälla barn

Imprimatur: L. Heimbürger.

Ny ABC- och läsebok för barn: tillegnad fäderneslandets mödrar af P. U. F. Sadelin

Nimiösivulla myös motto: Kommer hit, barn! hörer mig! ... Ps. 34:12.

Guds barn: en liten berättelse om styrman Broström och fröken Ejder

Kannen signeeraus: H.

Naturupplevelser tillsammans med barn och ungdomar: Utmaningar och glädjeämnen för lärare i årskurserna 1–9

Människors möten med naturen har under historiens gång inneburit både positiva och negativa känslor. Forskning har visat att naturupplevelser främjar människans psykiska och fysiska hälsa. Avhandlingen undersöker barns och lärares gemensamma naturupplevelser. De viktigaste frågeställningarna är att ta reda på vad som motiverar lärarna att gå ut i naturen med sina elever och vilka utmaningar de möter under vistelserna i naturen. Slutligen studeras implementering av naturupplevelser i skolans vardag. Nio lärare intervjuas i kvalitativa forskningsintervjuer om sin uppfattning om lärarrollen under visteler i naturen. Lärarnas sammanlagda erfarenhet sträcker sig från årskurs ett till årskurs nio i skolor på landsbygden och i städer. De viktigaste orsakerna till att lärarna går ut i naturen med sina elever är att eleverna ska få känna samhörighet med och respekt för naturen, lugn och ro i själen, gemenskap med kamraterna samt att få kunskap om naturen. Utmaningar inför utevistelser är dåligt självförtroende och osäkerhet hos en del lärare, som av de intervjuade lärarna får rådet att börja i all enkelhet med korta exkursioner samt att ta med en extra resursperson. Regn och kyla är en annan utmaning och läraren bör se till att eleverna har lämpliga kläder. Ibland uppstår problem med disciplin och negativ gruppdynamik, och en utmaning för läraren är då att verkligen hinna se alla elever. En utmaning kan vändas till glädje när elever klarar av att delta i äventyr i naturen. I intervjuerna framkommer att lärande är en del av naturupplevelserna. Inom många skolämnen kan man relatera till naturen och vara ute i skog och mark. Naturupplevelser inverkar enligt respondenterna positivt på lärande inom olika ämnen och de olika ämnena inverkar positivt på naturupplevelser. Eftersom alla elever inte vistas i naturen tillsammans med familj och vänner är det en viktig uppgift för skolan att ordna möjlighet för alla elever att få uppleva naturen.

Sosiaalityö ja maahanmuuttajat. Lastensuojelun ammattilaisten ja asiakkaiden vuorovaikutus ja tulkinnat

Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, mitä maahanmuuttajia koskevat erityiskysymykset suomalaisessa lastensuojelun sosiaalityössä ovat ja miten näitä kysymyksiä lastensuojelussa käsitellään. Teoreettismetodologisena viitekehyksenä on sosiaalinen konstruktionismi. Etnisten suhteiden tutkimusperinteessä työ paikantuu keskusteluun, jossa kulttuuri ja etnisyys nähdään sosiaalisesti rakentuvina ja muuntuvina. Analyysissä sovelletaan diskurssianalyyttistä metodologiaa. Tutkimus rakentuu yhteenveto-osiosta ja neljästä artikkelista. Maahanmuuttajasosiaalityötä ja lastensuojelua tarkastellaan sosiaalityöntekijöiden, muiden ammattilaisten ja asiakkaiden kielenkäytön kautta. Aineisto koostuu 11 lastensuojelun asiakaskeskustelusta ja niiden jälkeen keskustelun osapuolille tehdyistä haastatteluista, joita on yhteensä 35. Tutkimuksessa analysoidaan seuraavia kysymyksiä: Miten sosiaalityöntekijät tulkitsevat maahanmuuttajasosiaalityön erityisyyttä oman ammatillisen tehtävänsä näkökulmasta? Minkälaisia ominaisuuksia sosiaalityöntekijät rakentavat maahanmuuttaja-asiakkaille? Miten lastensuojelun keskusteluissa puhutaan monikulttuurisuuteen liittyvistä teemoista, kuten erilaisuudesta ja samanlaisuudesta sekä kulttuuri- ja rasismikysymyksistä? Miten maahanmuuttajalasten ja -nuorten osallisuus lastensuojelun asiakaskeskusteluissa rakentuu aikuisten ja lasten itsensä tuottamana? Mitä ja miten maahanmuuttajalapset ja -nuoret puhuvat kokemuksistaan lastensuojelussa ja suomalaisessa yhteiskunnassa? Maahanmuuttajien erityiskysymyksiä ovat kieleen, kulttuuriin ja valtayhteiskunnan toimintaan liittyvät ymmärtämisvaikeudet, kokemukset arkipäivän rasismista sekä perheen ja yhteisön merkittävä, osin ristiriitainen rooli. Lapsilla ja nuorilla kulttuuri on muuntuvaa ja jatkuvien neuvottelujen kohteena. Aineiston lastensuojelutilanteiden taustalla on usein kouluympäristöön liittyviä vaikeuksia. Haastatteluissa lapset kertovat kokemuksistaan ja toimijuudestaan perheeseen, yhteisöön ja kouluun paikantuvissa tilanteissa. Asiakaskeskusteluissa lasten puhuja-asema on usein heikko, jos aikuiset eivät aktiivisesti vahvista sitä. Jotkut lapset ottavat itse vahvan puhuja-aseman. Asiakaskeskusteluissa maahanmuuttajien erityiskysymyksistä puhutaan harvoin eksplisiittisesti. Haastatteluissa sosiaalityöntekijät enemmän tai vähemmän tietoisesti paikantavat maahanmuuttajasosiaalityötä vieraannuttavaan, sopeuttavaan, tasa-arvoistavaan, kulttuuritietoiseen, rasismitietoiseen ja osallistavaan kehykseen. Kehykset nostavat sosiaalityön tavoitteista, menetelmistä ja asiakkaasta keskeisiksi erilaisia asioita. Tulkinnat ovat muuntuvia, vaikka osoittavat myös tiettyä säännönmukaisuutta. Kulttuuri on keskeinen käsite erilaisuuden ja samanlaisuuden ymmärtämiseksi. Sekä työntekijät että asiakkaat perustelevat toivottavia elämäntapoja "omalla kulttuurillaan" ja selittävät ongelmia ”erilaisella kulttuurilla”. Kulttuurin käsitettä voidaan myös käyttää työvälineenä asiakaskeskusteluissa avattaessa asiakkaan omaa näkökulmaa korostavaa dialogia. Perheen ja kulttuurisen yhteisön merkitys on tärkeää arvioida lapsen ja nuoren hyvinvoinnin ja kulttuurisen identiteetin kehittymisen näkökulmasta. Sosiaalityöntekijöillä on merkittävä välittäjän rooli yhtäältä valtayhteiskunnan ja maahanmuuttaja-asiakkaiden, toisaalta vanhempien, yhteisöjen sekä lasten ja nuorten välillä. Lastensuojelussa haasteena on arkipäivän rasismin tiedostaminen sekä siihen pureutuvien työmenetelmien kehittäminen.

Äitiys kulttuurisina odotuksina

Tutkimuksen kohteena ovat äitiydelle tuotetut kulttuuriset odotukset, joita tarkastellaan kahdella yhteiskunnallisella keskustelufoorumilla. Tutkimuksessa tarkastellaan yhtäältä lastensuojelun perhetyössä toimivien ammattilaisten ja toisaalta median puhetta äitiydestä. Tutkimuksen tavoitteena on tehdä näkyväksi vaihtoehtoisia tapoja konstruoida äitiyttä hyvänä tai riittämättömänä sekä haastaa pohtimaan erilaisten tulkintojen perusteita ja seurauksia lastensuojelutyössä. Kulttuuriset, äitiyttä koskevat odotukset vaikuttavat myös siihen, miten äitiys henkilökohtaisella tasolla koetaan. Äitiyden kulttuurista määrittelyä analysoidaan kahdesta tekstiaineistosta. Yhtenä aineistona ovat Stakesissa vuonna 1999 toteutetun Perhetyöprojektin yhteydessä kerätyt, lastensuojelussa toimivien perhetyöammattilaisten ryhmäkeskustelut. Toisena aineistona on projektin ajankohtana ilmestyneistä suomalaisista naisten- ja perhelehdistä (Kotiliesi, Anna, Kaksplus) kerätyt äitien haastattelut. Tutkimuksessa kysytään 1) Mihin ammattilaisten äitejä koskeva huolipuhe kiinnittyy ja millaisia kulttuurisia äitiyden odotuksia se konstruoi? 2) Millaisia äitiyden odotuksia median äitihaastattelut konstruoivat? 3) Millaisen äitiyden odotushorisontin nämä puhekäytännöt yhdessä tuottavat? Analyysin teoreettis-metodologisina kulmakivinä ovat sosiaalinen konstruktionismi ja feministinen tietokäsitys. Analyysimenetelmänä on laadullinen, aineistojen ehdoilla etenevä, feministisesti ja kriittisesti sävyttynyt lukutapa, joka hyödyntää teemoittelun, diskurssianalyysin ja feministisen metodologian ideoita ja käsitteitä. Analysoitavana olevissa keskusteluissa äitiyttä konstruoidaan lapsen tarpeiden (ammattilaiset) ja naisen tarpeiden (media) näkökulmista. Ammattilaiset puhuvat tilanteista, joissa äitien toiminta rikkoo kulttuurista hyvän äidin kuvaa, vaarantaa lapsen hyvinvointia ja äitiyteen joudutaan puuttumaan ammatillisesti. Ammattilaisten tulkinnat kuvaavat taitavaa lapsen edun näkökulmasta tehtyä arviointia, jonka kiintopisteenä ovat äidit yksilöllisine ominaisuuksineen ja piirteineen. Ammatillisen huolipuheen keskiössä ovat äidin vuorovaikutussuhteet sekä äidin tunteet, käyttäytyminen ja asenteet. Riittävää äitiyttä konstruoi kodin luominen, kiintymyssuhteen rakentaminen ja lapsen ensisijaiseksi asettaminen. Sen sijaan vaikuttaa siltä, ettei äitiyden arviointia juurikaan tehdä suhteessa äidin muihin identiteetteihin tai äitiyden toteuttamisen kontekstiin. Paikoin ammattilaisten tulkinnat heijastavat myös stereotyyppisiä ja idealistisia odotuksia, joita vasten äitiyttä arvioidaan. Tällaiset piirteet voivat kertoa siitä, että äitien avuntarpeet jäävät lastensuojelutyössä kohtaamatta ja ymmärtämättä. Mediapuhe äitiydestä käydään naiseuden ja äitiyden mallien antamisen kontekstissa. Puheen keskiössä ovat mediajulkisuuteen päässeiden naisten äidiksi tuloon ja äitiyden toteuttamiseen liittyvät valinnat ja käyttäytyminen. Mediapuhe on puhetta kulttuuristen ja ammatillisten äitiyden odotusten rikkomisesta, uudelleen tulkinnasta ja niiden muovaamisesta itselle sopiviksi. Mediapuheessa hyvää äitiyttä konstruoi äidin itsenäisyys ja oma aika, sosiaalisen elämän rikkaus, ammatillinen identiteetti ja persoonalliset valinnat. Aineistojen kautta rakentuu moninaisten ja ristiriitaisten, äitejä eri suuntaan vetävien kulttuuristen odotusten kirjo. Odotukset jäsentyvät neljälle ulottuvuudelle: 1) lapselle omistautuva – itseään toteuttava, 2) emotionaalinen side – rationaalinen tehtävä, 3) odotuksia toteuttava – omaehtoinen, 4) itsenäinen - äitiyttä jakava. Äitiyden toteuttaminen kulttuurisesti ”oikein” on näiden odotusten välissä tasapainoilua. Ulottuvuuksien kautta esille tulevat kaksoisviestit voivat heikentää äitien itsetuntoa, tuottaa riittämättömyyden tunteita tai yllyttää suorittamaan äitiyttä. Myös äitiyden ammatillinen tukeminen edellyttää tasapainoilua, jottei äitejä idealisoida tai syyllistetä kulttuurisia odotuksia vasten.

Folkloristik

Samlingen med signum HF Folklor finns vid Humanistiska biblioteket i samband med ämnet Folkloristik. Vid huvudbiblioteket finns dessutom mycket folkloristisk litteratur. Några betydande donationer har berikat samlingen HF Folklor, speciellt kan nämnas böcker om kulturella perspektiv på barn och lek som prof. Bo Lönnqvist donerat liksom böcker om medicinalväxter, astrologi och spådom som Birgitta Villner donerade. En del litteratur ur professor Otto Anderssons dödsbo ingår också i samlingen. Litteraturen i samlingen söks i databasen Alma med sökfunktionen Signum och söktermen HF Folklor.

Ett rätt barna-klenodium

Motto [I]: Psal. 19: v. 11. Herrans bod äro klara, ... Motto [II]: Rom. I: v. 16. Evangelium är Guds kraft ... Motto [III]: Matth. 18: v. 3. Vthan j omwänden eder och warden såsom barn, .. Nimiön kehyslauselma: Psal. 34. v. 12. Kommer hijt, barn, hörer mig: .. Priv.: Henrik Christofer Merckell. Arkit: A-D12 E6.

Mitt hjärtegull

Soitinnus: lauluääni, piano.